Viralliset lähteetfinlex.fi · EUR-Lex
Europaius

Kilpailukieltosopimus: korvaus, kesto ja irtisanominen

Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta siirtyä työsuhteen päätyttyä kilpailijan palvelukseen tai aloittaa kilpailevaa yritystoimintaa. Työsopimuslain 3 luvun 5 §:n mukaan tällainen sopimus on sallittu vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Pelkkä kilpailutilanne ei riitä, vaan tarvitaan esimerkiksi liikesalaisuuksien suojaamisen tarve tai työnantajan järjestämä erityiskoulutus.

Sääntely muuttui 1.1.2022 voimaan tulleella lailla 1018/2021. Nykyisin työnantajan on aina maksettava rajoitusajalta korvausta: 40 prosenttia palkasta, jos rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, ja 60 prosenttia, jos se on pidempi. Rajoitusaika voi olla enintään vuosi, ja sopimussakko enintään kuuden kuukauden palkka. Työnantaja saa irtisanoa kilpailukieltosopimuksen, mutta vain ennen kuin työntekijä on päättänyt työsopimuksensa. Ennen vuotta 2022 tehtyihin sopimuksiin on 1.1.2023 alkaen sovellettu uutta lakia.

Asia koskee sekä työntekijää, joka harkitsee työpaikan vaihtoa, että työnantajaa, joka laatii, irtisanoo tai valvoo kilpailukieltoa. Lopputuloksena tiedät, sitooko sopimus sinua, paljonko korvausta rajoitusajalta maksetaan, milloin sopimussakko voidaan tuomita ja miten kilpailukielto eroaa työsuhteen aikaisesta kilpailevan toiminnan kiellosta ja liikesalaisuuksien suojasta, jotka ovat voimassa ilman erillistä sopimustakin.

Työoikeus

Keskeiset tiedot

Määräaika
Rajoitusaika voi olla enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä, ja korvaus on 40 prosenttia palkasta enintään kuuden kuukauden ja 60 prosenttia yli kuuden kuukauden rajoitusajalta (työsopimuslaki 3 luku 5 §). Työnantajan…
Oikeudenala
Työoikeus
Vaiheet
Oikeuskäytäntö
6
Päivitetty
18.11.2026

Määräaika

Rajoitusaika voi olla enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä, ja korvaus on 40 prosenttia palkasta enintään kuuden kuukauden ja 60 prosenttia yli kuuden kuukauden rajoitusajalta (työsopimuslaki 3 luku 5 §). Työnantajan irtisanoessa kilpailukieltosopimuksen irtisanomisajan on oltava vähintään kolmasosa rajoitusajasta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta, eikä irtisanominen ole enää mahdollinen sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen. Ennen 1.1.2022 sovittuihin kilpailukieltosopimuksiin on sovellettu uutta lakia 1.1.2023 alkaen, jollei korvausta ollut alettu maksaa jo ennen 1.1.2022 (laki 1018/2021). Työsopimuslakiin perustuva saatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (13 luku 9 §). Liikesalaisuuden ilmaisemisen rangaistavuus päättyy entisen työntekijän osalta kahden vuoden kuluttua palvelusajan päättymisestä (rikoslaki 30 luku 5 §).

Mitä tehdä

  1. Lue työsopimuksesi ehto sanatarkasti. Kilpailukieltosopimus voi olla työsopimuksen kohta, erillinen liite tai osa johtajasopimusta, ja se voidaan tehdä työsuhteen alkaessa tai sen aikana (työsopimuslaki 3 luku 5 §). Tarkista, mitä ehto kieltää: työsuhteen solmimisen kilpailijan kanssa, oman kilpailevan yrityksen perustamisen vai molemmat. Katso myös, onko rajoitus sidottu toimialaan, maantieteelliseen alueeseen tai tiettyihin asiakkaisiin. Korkein oikeus on katsonut kilpailukieltosopimukseksi myös ehdon, joka kielsi kiinteistönvälittäjää ottamasta toimeksiantoja entisen työnantajan asiakkailta kuuden kuukauden ajan (KKO:2003:19). Erota kilpailukielto salassapitoehdosta ja asiakkaiden houkuttelukiellosta, koska niiden pätevyyttä arvioidaan osin eri perustein. Kirjaa ylös rajoitusajan pituus, korvausta koskeva maininta ja sopimussakon määrä.
  2. Arvioi, onko sopimukselle erityisen painava syy. Lain mukaan huomioon otetaan työnantajan toiminnan laatu, liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan järjestämästä erityiskoulutuksesta johtuva suojan tarve sekä työntekijän asema ja tehtävät (3 luku 5 § 2 mom). Peruste arvioidaan sopimusta tehtäessä, mutta myös olosuhteiden muutoksella voi olla merkitystä. Tavanomaisessa myynti-, asiakaspalvelu- tai tuotantotyössä erityisen painavaa syytä ei yleensä ole. Ratkaisussa KKO:2014:50 automaatioinsinöörin neljän kuukauden kilpailukielto ei sitonut, koska erityisen painavaa syytä ei ollut, ja työnantajan sopimussakkokanne hylättiin. Liikkeenluovutuksessa luovutuksensaajalla on itsellään oltava erityisen painava syy pitää sopimus voimassa (KKO:2005:50). Jos peruste puuttuu, sopimus on mitätön, eikä sitä tarvitse noudattaa.
  3. Tarkista korvaus ja sen maksaminen. Vuoden 2022 alusta lähtien työnantajan on maksettava rajoitusajalta korvaus, joka on 40 prosenttia työntekijän palkasta, jos rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, ja 60 prosenttia, jos rajoitusaika on yli kuusi kuukautta (3 luku 5 § 3 mom). Rajoitusaika voi olla enintään vuosi työsuhteen päättymisestä. Korvaus maksetaan rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen sovita toisin. Ehto, jonka mukaan rajoitus on jo ”huomioitu palkassa”, ei poista korvausvelvollisuutta, koska sopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty lain vastaisesti. Jos työnantaja ei maksa korvausta, työntekijä voi vaatia sitä palkkasaatavan tavoin ja harkita, onko työnantaja itse rikkonut sopimusta.
  4. Selvitä, sitooko sopimus päättymistavan vuoksi. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä (3 luku 5 § 5 mom). Tällaisia ovat erityisesti taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin perustuva irtisanominen sekä tilanne, jossa työntekijä on purkanut sopimuksen työnantajan vakavan rikkomuksen vuoksi. Jos työntekijä irtisanoutuu itse tai työnantaja irtisanoo hänet henkilöön liittyvästä syystä, sopimus lähtökohtaisesti sitoo. Pyydä työnantajalta kirjallisesti työsuhteen päättymispäivä ja päättymisen syy (9 luku 5 §), koska niistä riippuu, onko kilpailukielto voimassa. Jos päättymisen syy on riitainen, säilytä irtisanomisilmoitus, muistiot ja sähköpostit.
  5. Työnantajana: päätä irtisanomisesta ajoissa. Työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen noudattaen irtisanomisaikaa, joka on vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta ja aina vähintään kaksi kuukautta (3 luku 5 § 4 mom). Jos rajoitusaika on 12 kuukautta, irtisanomisaika on siis vähintään neljä kuukautta. Irtisanomisoikeus päättyy, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksensa, joten irtisanomisilmoitus on annettava ennen työntekijän irtisanoutumista. Jos kilpailukieltosopimuksen irtisanomisaika päättyy vasta työsuhteen jälkeen, rajoitus ja korvausvelvollisuus ovat voimassa irtisanomisajan loppuun. Tee irtisanominen kirjallisesti ja todisteellisesti, esimerkiksi henkilökohtaisesti luovutettuna tai kuittausta vastaan.
  6. Tarkista vanhat, ennen vuotta 2022 tehdyt sopimukset. Lain 1018/2021 siirtymäsäännöksen mukaan ennen 1.1.2022 sovittuihin kilpailukieltosopimuksiin sovellettiin vanhoja säännöksiä vuoden ajan, ja 1.1.2023 alkaen niihin sovelletaan uutta lakia, eli myös korvausvelvollisuutta. Poikkeus koskee sopimusta, jossa vanhan lain mukainen korvaus oli jo maksettu tai sitä oli alettu maksaa ennen 1.1.2022: siihen sovelletaan vanhoja säännöksiä. Työnantajalla oli oikeus irtisanoa vanha sopimus ilman irtisanomisaikaa vuoden 2022 aikana. Jos työnantaja ei käyttänyt tätä oikeutta, vanhaan ehtoon perustuva kilpailukielto sitoo nyt vain, jos rajoitusajalta maksetaan uuden lain mukainen korvaus ja rajoitusaika on enintään vuosi.
  7. Arvioi sopimussakko ja johtajia koskeva poikkeus. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa vahingonkorvauksen sijasta tuomittava sopimussakko, joka saa olla enintään kuuden kuukauden palkka ennen työsuhteen päättymistä (3 luku 5 § 3 mom). Rajoitusajan enimmäispituus ja sopimussakon enimmäismäärä eivät koske johtamistyötä tekevää tai siihen välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa olevaa työntekijää (5 mom). Korvausvelvollisuus koskee kuitenkin myös heitä. Kohtuuttomaksi katsottavaa ehtoa voidaan sovitella oikeustoimilain (228/1929) nojalla. Salassapitoehdosta voidaan sopia kilpailukiellon lisäksi omalla sopimussakollaan, eikä sitä arvioida 3 luvun 5 §:n mukaan (KKO:2022:16).
  8. Erota kilpailukielto lakisääteisistä velvollisuuksista. Työsuhteen aikana työntekijä ei saa tehdä toiselle työtä tai harjoittaa toimintaa, joka hyvän tavan vastaisena kilpailutekona ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa, eikä hän saa ryhtyä hyväksymättömiin kilpailevan toiminnan valmisteluihin (3 luku 3 §). Tämä kielto on voimassa ilman sopimustakin. Liikesalaisuuksia ei saa työsuhteen aikana käyttää oikeudettomasti eikä ilmaista, ja oikeudettomasti hankittujen tietojen osalta kielto jatkuu työsuhteen jälkeenkin (3 luku 4 §). Liikesalaisuuslaissa (595/2018) säädetään kieltotuomiosta, hyvityksestä ja vahingonkorvauksesta, ja yrityssalaisuuden rikkominen voi olla rangaistava teko (rikoslaki 30 luku 5 §). Uusi työnantaja, joka tietää työntekijän olevan estynyt, voi joutua vastuuseen vahingosta.
  9. Toimi riitatilanteessa oikeassa järjestyksessä. Työnantajan vaatimukset kilpailukiellon rikkomisesta ovat sopimussakko tai vahingonkorvaus, ja Korkein oikeus on katsonut, että kilpailukieltoehdon noudattamista voidaan vaatia myös turvaamistoimena sakon uhalla, eli tällaisen hakemuksen tutkimiselle ei ollut estettä (KKO:2023:83). Työntekijän kannattaa ennen uuden työn aloittamista pyytää entiseltä työnantajalta kirjallinen kanta siitä, pitääkö se ehtoa voimassa, ja tarvittaessa neuvotella vapautuksesta. Riita käsitellään käräjäoikeudessa, ja liikesalaisuusasiassa kanne voidaan elinkeinonharjoittajaa vastaan nostaa myös markkinaoikeudessa (liikesalaisuuslaki 18 §). Työsopimuslakiin perustuva saatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (13 luku 9 §, KKO:2016:19). Ammattiliitto tai työnantajaliitto antaa jäsenilleen neuvontaa.

Mihin kiinnittää huomiota

Oikeusperusta

9
18 § – Tämä laki säätelee elinkeinotoimintaan liittyvien liikesalaisuuksien ja teknisten ohjeiden suojaa.

Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut

6
Automaatioinsinöörin neljän kuukauden kilpailukieltosopimukselle ei ollut työsopimuslain 3 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua erityisen painavaa syytä, joten työnantajan sopimussakkoa koskeva kanne hylättiin.
Kiinteistönvälittäjän sitoumus olla kuuden kuukauden ajan ottamatta toimeksiantoja entisen työnantajan asiakkailta katsottiin kilpailukieltosopimukseksi, jonka tekemiseen oli ollut erityisen painava syy.
Salassapitoehtoon ei sovellettu kilpailukieltosopimusta koskevaa työsopimuslain 3 luvun 5 §:ää, ja työntekijä voitiin tuomita maksamaan sopimussakkoa sekä kilpailukieltoehdon että salassapitoehdon rikkomisesta.
Työnantajalla oli kilpailukieltoehtoon perustuva oikeus, joka voitiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n mukaisella ratkaisulla, joten turvaamistoimena esitetyn kieltovaatimuksen tutkimiselle ei ollut estettä.
Työnantajan työsopimuslakiin perustuva vahingonkorvausvaatimus entisen työntekijän kilpailevasta toiminnasta kuului kahden vuoden kanneajan piiriin, ja 4,5 vuoden kuluttua nostettu kanne hylättiin vanhentuneena.
Liikkeenluovutuksessa siirtyneen tuotepäällikön kilpailukieltosopimus oli luovutuksensaajaan nähden pätevä vain, jos myös sillä oli erityisen painava syy sopimuksen voimassa pitämiseen.

Usein kysytyt kysymykset

10
Onko kilpailukieltosopimus pätevä ilman korvausta?

Ei siltä osin kuin se on lain vastainen. Työsopimuslain 3 luvun 5 §:n mukaan työnantajan on maksettava rajoitusajalta korvaus, joka on 40 prosenttia palkasta enintään kuuden kuukauden rajoitusajalta ja 60 prosenttia pidemmältä rajoitusajalta. Velvollisuus perustuu lakiin, joten se on voimassa, vaikka sopimuksessa ei mainittaisi korvausta. Lain vastainen ehto on mitätön.

Kuinka pitkä kilpailukielto voi olla?

Rajoitusajaksi voidaan sopia enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä. Pidempi aika on mitätön ylimenevältä osalta. Enimmäispituus ei koske johtamistyötä tekevää työntekijää eikä tähän välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa olevaa, mutta korvausvelvollisuus koskee myös heitä (3 luku 5 §).

Paljonko kilpailukiellosta maksetaan korvausta?

Korvaus on 40 prosenttia työntekijän palkasta, jos rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, ja 60 prosenttia, jos rajoitusaika on yli kuusi kuukautta. Korvaus maksetaan rajoitusajan kuluessa samoin palkanmaksukausin kuin palkka työsuhteen aikana, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen sovita toisin. Korvaus on veronalaista tuloa.

Voiko työnantaja irtisanoa kilpailukieltosopimuksen?

Voi, noudattaen irtisanomisaikaa, joka on vähintään kolmasosa rajoitusajasta ja vähintään kaksi kuukautta. Irtisanomisoikeutta ei ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksensa. Jos työnantaja haluaa välttää korvausvelvollisuuden, irtisanominen on tehtävä hyvissä ajoin ennen työsuhteen päättymistä (3 luku 5 § 4 mom).

Sitooko kilpailukielto, jos minut irtisanotaan tuotannollisista syistä?

Ei. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä (3 luku 5 § 5 mom). Tällainen syy on esimerkiksi taloudellinen ja tuotannollinen irtisanominen. Jos irtisanoudut itse tai sinut irtisanotaan henkilöön liittyvästä syystä, kielto lähtökohtaisesti sitoo.

Saako työnantaja vaatia sopimussakkoa kilpailukiellon rikkomisesta?

Saa, jos sopimussakosta on sovittu. Sen enimmäismäärä on työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkka. Sopimussakko tuomitaan vahingonkorvauksen sijasta, joten työnantajan ei tarvitse näyttää vahingon määrää. Sakkoa voidaan sovitella oikeustoimilain nojalla, jos se on kohtuuton.

Koskeeko uusi laki ennen vuotta 2022 tehtyä kilpailukieltoa?

Koskee. Lain 1018/2021 mukaan ennen 1.1.2022 sovittuihin kilpailukieltosopimuksiin on sovellettu uutta lakia 1.1.2023 alkaen, ellei vanhan lain mukaista korvausta ollut jo maksettu tai alettu maksaa ennen 1.1.2022. Työnantaja sai irtisanoa vanhan sopimuksen ilman irtisanomisaikaa vuoden 2022 aikana.

Mikä ero on kilpailukiellolla ja salassapitoehdolla?

Kilpailukielto rajoittaa työskentelyä kilpailijalle tai kilpailevaa yritystoimintaa. Salassapitoehto kieltää käyttämästä ja paljastamasta luottamuksellisia tietoja, eikä siihen sovelleta 3 luvun 5 §:n korvaus- ja enimmäisaikasääntöjä. Korkein oikeus on hyväksynyt salassapitoehdon omine sopimussakkoineen kilpailukiellon rinnalla (KKO:2022:16).

Saako työntekijä perustaa kilpailevan yrityksen työsuhteen aikana?

Työsuhteen aikana työntekijä ei saa harjoittaa toimintaa, joka hyvän tavan vastaisena kilpailutekona ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa, eikä ryhtyä hyväksymättömiin valmistelutoimiin (3 luku 3 §). Yhtiön perustaminen ei aina ole kiellettyä, mutta asiakkaiden houkuttelu ja liikesalaisuuksien käyttö ovat. Rikkominen voi olla irtisanomis- tai purkuperuste.

Voiko työnantaja estää uuden työn aloittamisen tuomioistuimessa?

Työnantaja voi hakea käräjäoikeudelta turvaamistointa, jossa työntekijää kielletään sakon uhalla rikkomasta kilpailukieltoehtoa. Korkein oikeus katsoi, että tällaisen hakemuksen tutkimiselle ei ollut estettä (KKO:2023:83). Lisäksi työnantaja voi vaatia sopimussakkoa tai vahingonkorvausta. Liikesalaisuuden loukkauksen kieltämisestä säädetään erikseen liikesalaisuuslaissa.

Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet

6

Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu

Päivitetty: · Lähteet: Työsopimuslaki (55/2001), 3 luku 5 §: kilpailukieltosopimus, Laki työsopimuslain 3 luvun 5 §:n muuttamisesta (1018/2021): korvaus ja siirtymäsäännös 1.1.2022, Työsopimuslaki (55/2001), 3 luku 3 §: kilpaileva toiminta, Työsopimuslaki (55/2001), 3 luku 4 §: liikesalaisuudet, finlex.fi, EUR-Lex

Selitykset on tuotettu virallisesta lakitekstistä ja ovat suuntaa antavia; sitova on vain koko teksti, johon jokainen sivu linkittää. Europaius tarjoaa oikeudellista tietoa, ei asianajopalveluja.