Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä

Mistä säädöksessä on kyse?

Tämä asetus säätelee kaivannaisjätteen käsittelyä, jätehuoltosuunnitelmien laatimista ja jätealueiden perustamista, hoitoa ja jälkihoitoa Suomessa. Sen tarkoituksena on ehkäistä ympäristön pilaantumista ja varmistaa kaivannaisjätteen turvallinen hallinta.

Kenelle: Toiminnanharjoittajia, jotka tuottavat kaivannaisjätettä; Viranomaisia, jotka käsittelevät kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmia ja valvovat jätealueita.

Keskeiset tiedot

Maa: Suomi
Oikeudenala: Ympäristö- ja maatalousoikeus
Pykälät: 18
Lähde: opendata.finlex.fi
Teksti haettu: 2026-06-17
Selitys päivitetty: 2026-07-07

Mitä säädös sääntelee?

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman laatimista ja täytäntöönpanoa.
Kaivannaisjätteen jätealueen perustamista, hoitoa, käytöstä poistamista ja jälkihoitoa.
Kaivannaisjätteen hyödyntämistä tyhjässä louhoksessa.
Kaivannaisjätteen jätehuollon tarkkailua, valvontaa ja seurantaa.

Ketä säädös koskee?

Toiminnanharjoittajia, jotka tuottavat kaivannaisjätettä.
Viranomaisia, jotka käsittelevät kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmia ja valvovat jätealueita.

Mitkä ovat keskeiset kohdat?

Jätehuoltosuunnitelmassa on arvioitava kaivannaisjätteen fysikaalis-kemialliset muutokset ja selvitettävä hyödyntämismahdollisuudet.
Kaivannaisjätteen jätealue on suunniteltava ja toteutettava siten, että se edellyttää mahdollisimman vähän seurantaa, tarkkailua, valvontaa ja hoitoa toiminnan loputtua.
Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan jätealueen toiminnanharjoittajan on laadittava toimintaperiaateasiakirja, turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja sisäinen pelastussuunnitelma.
Heikkoon happoon liukenevan syanidin pitoisuus rikastusjätteessä ei saa olla suurempi kuin 0,001 painoprosenttia paikassa, jossa jäte sijoitetaan ja johdetaan kaivannaisjätteen jätealueelle.
Kaivannaisjätteen jätealuetta koskeva vakuus on asetettava ennen kuin jätealueelle ryhdytään sijoittamaan kaivannaisjätettä.

Ympäristö- ja maatalousoikeus

Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön…

Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista

Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 2023–2027

Öljyvahinkojen torjuntalaki

Jäteasetus

Laki merensuojelulain muuttamisesta

Ympäristö- ja maatalousoikeus

Lakiteksti

Sisällys (18)

1 § Soveltamisala
2 § Määritelmät
3 § Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman tavoitteet
4 § Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman sisältö
5 § Suuronnettomuuden vaaran ja haittojen torjuminen
6 § Kaivannaisjätteen jätealueen toiminnanharjoittajaa koskevat yleiset va
7 § Kaivannaisjätteen jätealueen perustaminen ja hoito
8 § Kaivannaisjätteen jätealueesta aiheutuvan ympäristökuormituksen hallin
9 § Syanidipitoisen kaivannaisjätteen jätealueen erityisvaatimukset
10 § Kaivannaisjätteen jätealuetta koskeva vakuus
11 § Ympäristön pilaantumisen ja onnettomuuksien ehkäiseminen
12 § Kaivannaisjätteen jätealueen tarkkailu- ja seurantatiedot
13 § Kaivannaisjätteen jätealueen valvonta
14 § Kaivannaisjätteen jätealueen käytöstä poistaminen ja jälkihoito
15 § Käytöstä poistettujen kaivannaisjätteen jätealueiden tiedosto
16 § Kaivannaisjätteen hyödyntäminen louhoksessa
17 § Täytäntöönpanon seuranta
18 § Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

2008 379/2008 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään 4 päivänä helmikuuta 2000 annetun ympäristönsuojelulain (86/2000) ja 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun jätelain (1072/1993) 18 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laeissa 605/1997 ja 452/2004:

1 §Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman laatimiseen ja täytäntöönpanoon, kaivannaisjätteen jätealueen perustamiseen, hoitoon, käytöstä poistamiseen ja jälkihoitoon, kaivannaisjätteen hyödyntämiseen tyhjässä louhoksessa sekä kaivannaisjätteen jätehuollon tarkkailuun, valvontaan ja seurantaan.

Tämän asetuksen 5 §:ää, 6 §:n 1 momenttia, 9―11 §:ää ja 14 §:ää ei sovelleta kaivannaisjätteeseen, joka on pysyvää jätettä tai pilaantumatonta maa-ainesta tai joka on syntynyt turvetuotannon yhteydessä, jos jäte sijoitetaan muulle kuin suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavalle kaivannaisjätteen jätealueelle.

2 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)etsinnällä näytteenottoa, kairausta ja tutkimusojien kaivamista sekä muuta niihin rinnastettavaa kallio- tai maaperän aineksen hyödyntämistä valmistelevaa toimintaa;

2)pysyvällä jätteellä kaivannaisjätettä, joka ei liukene, pala tai reagoi muutoin fysikaalisesti tai kemiallisesti eikä hajoa biologisesti tai reagoi muiden aineiden kanssa aiheuttaen vaaraa terveydelle tai ympäristölle ja jossa ei pitkänkään ajan kuluessa tapahdu olennaisia muita fysikaalisia, kemiallisia tai biologisia muutoksia sekä jonka sisältämien haitallisten aineiden kokonaishuuhtoutuminen ja -pitoisuus samoin kuin jätteestä muodostuvan suotoveden myrkyllisyys ympäristölle on merkityksetön eikä siitä aiheudu muun ohella vaaraa pinta- tai pohjaveden laadulle;

3)pilaantumattomalla maa-aineksella kallio- tai maaperän pintakerroksesta irrotettua orgaanista tai epäorgaanista ainesta, joka on luonnontilaista tai joka ei sisällä haitallisia aineita siten, että siitä voi aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa;

4)kaivannaisjätteen jätealueella tuotantopaikan yhteydessä olevaa aluetta, johon sijoitetaan siinä syntyvää kiinteää, lietemäistä tai nestemäistä kaivannaisjätettä; kaivannaisjätteen jätealueena ei kuitenkaan pidetä muuta kuin suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaa aluetta, johon sijoitetaan: a) pilaantumatonta maa-ainesta tai pysyvää jätettä tai etsinnässä tai turvetuotannon yhteydessä syntyvää kaivannaisjätettä, joka ei ole ongelmajätettä, alle kolmeksi vuodeksi; b) muuta kuin a alakohdassa tarkoitettua kaivannaisjätettä, joka ei ole ongelmajätettä, alle vuodeksi.

Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna kaivannaisjätteen jätealueena ei pidetä maa- ja vesirakentamistoiminnan yhteydessä olevaa aluetta, johon sijoitetaan toimintaan liittyvässä kivenlouhinnassa ja -murskauksessa syntyvää kaivannaisjätettä. Kaivannaisjätteen jätealueena ei pidetä myöskään tyhjää louhosta, johon palautetaan toiminnassa syntynyttä kaivannaisjätettä kunnostamis- tai rakentamistarkoituksessa.

3 §Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman tavoitteet

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman laatimisessa on otettava huomioon, että:

1)toiminnan suunnitteluvaiheessa sekä louhinta- ja rikastusmenetelmiä valittaessa selvitetään toiminnan vaikutukset jätehuoltoon;

2)kaivannaisjätteen fysikaalis-kemialliset muutokset toiminnan aikana arvioidaan eri olosuhteissa;

3)kaivannaisjäte palautetaan kaivokseen, louhokseen tai ainesten muuhun ottamispaikkaan, jos se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista eikä siitä aiheudu muutoin kiellettyä ympäristön pilaantumista;

4)pintamaa palautetaan ottamisalueelle tai se hyödynnetään muualla toiminnan päätyttyä;

5)mineraalien rikastamisessa käytetään ympäristölle mahdollisimman vaarattomia kemikaaleja;

6)kaivannaisjätteen hyödyntämismahdollisuudet selvitetään;

7)kaivannaisjätteen tulevat käsittelytarpeet selvitetään jätealueiden suunnittelussa;

8)kaivannaisjätteen jätealue suunnitellaan ja toteutetaan siten, että se edellyttää mahdollisimman vähän seurantaa, tarkkailua, valvontaa ja hoitoa toiminnan loputtua;

9)toiminnasta aiheutuvat haitalliset ympäristövaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti;

10)toimintaan liittyvien maanpinnan luonnollisen korkeuden ylittävien kaivannaisjätteen varastojen, kasojen, patojen ja muiden jätealueiden geotekninen vakaus varmistetaan.

4 §Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman sisältö

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman tulee sisältää:

1)selvitys toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä, niiden ominaisuuksista ja jätenimikkeistä sekä muista tarpeellisista jätettä koskevista tiedoista;

2)arvio kaivannaisjätteen kokonaismäärästä, kuvaus jätteen hyödyntämisestä ja käsittelystä sekä tarvittaessa tiedot kaivannaisjätteen hyödyntämisestä tyhjässä kaivoksessa tai louhoksessa;

3)selvitys kaivannaisjätteen jätealueesta ja sen ympäristöstä sekä jätealueen luokituksesta suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi tai muuksi kaivannaisjätteen jätealueeksi;

4)kaivannaisjätteen jätealueen luokituksen mukaan joko tiedot suuronnettomuuden torjumiseksi laadituista toimintaperiaatteista, turvallisuusjohtamisjärjestelmästä ja sisäisestä pelastussuunnitelmasta tai muu selvitys onnettomuusvaaroista;

5)selvitys maaperän ja pohjaveden tilasta kaivannaisjätteen jätealueella ja sellaisella lähialueella, johon jätteestä voi aiheutua kuormitusta;

6)tiedot kaivannaisjätteen ja kaivannaisjätteen jätealueen aiheuttamista ympäristövaikutuksista;

7)tiedot vesien, maaperän ja ilman pilaantumisen sekä muiden vaikutusten ehkäisemiseksi toteutettavista toimista toiminnan aikana ja sen päätyttyä;

8)selvitys seurannasta ja tarkkailusta toiminnan aikana ja sen päätyttyä;

9)tiedot toiminnan lopettamisesta, kaivannaisjätteen jätealueen käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta sekä niihin liittyvästä tarkkailusta.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa käsittelevä viranomainen voi vaatia, että jätehuoltosuunnitelmassa on esitettävä muita tarpeellisia tietoja sen arvioimiseksi, että kaivannaisjätteen synnyn ehkäisy ja haitallisuuden vähentäminen sekä jätteen hyödyntäminen ja käsittely on järjestetty ympäristönsuojelulain (86/2000) ja jätelain (1072/1993) sekä tämän asetuksen mukaisesti.

5 §Suuronnettomuuden vaaran ja haittojen torjuminen

Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan kaivannaisjätteen jätealueen toimintaperiaateasiakirjan, turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja sisäisen pelastussuunnitelman laatimisessa ja täytäntöönpanossa sekä tiedottamisessa turvallisuustoimista on noudatettava tämän asetuksen liitteessä säädettyjä periaatteita ja vaatimuksia. Sisäisessä pelastussuunnitelmassa on otettava huomioon jätealueen patojen turvallisuuden arvioimiseksi laaditut vahingonvaara- ja muut selvitykset. Pelastussuunnitelma on päivitettävä tarpeen mukaan siten, että se vastaa muuttuneita tilanteita ja olosuhteita.

Toiminnanharjoittajan on suuronnettomuuden sattuessa annettava valvontaviranomaiselle ja pelastusviranomaiselle välittömästi tiedot, joiden avulla voidaan minimoida onnettomuudesta ihmisen terveydelle aiheutuvat vaikutukset sekä arvioida ja minimoida tapahtuneiden tai mahdollisten ympäristövahinkojen laajuus.

Ympäristölupaviranomaisen on pyydettävä sisäisestä pelastussuunnitelmasta pelastusviranomaisen ja tarvittaessa patoturvallisuusviranomaisen lausunnot. Lupapäätös ja hakemukseen liittyvät pelastussuunnitelmaa koskevat muut asiakirjat on toimitettava pelastusviranomaiselle ja patoturvallisuusviranomaiselle huomioon otettaviksi niiden toimialalla tehtäviä suunnitelmia varten. Valvontaviranomaisen on lisäksi toimitettava sisäiseen pelastussuunnitelmaan tehdyt tarkistukset pelastusviranomaiselle ja patoturvallisuusviranomaiselle.

Ympäristöluvassa on määrättävä, miten sisäinen pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja miten suunnitelmaan tehtävät tarkistukset on esitettävä valvontaviranomaiselle.

6 §Kaivannaisjätteen jätealueen toiminnanharjoittajaa koskevat yleiset vaatimukset

Toiminnanharjoittajan on seurattava kaivannaisjätteen jätealueiden perustamiseen ja hoitoon liittyvää teknistä kehitystä sekä huolehdittava tarpeen mukaan jätealueen henkilökunnan riittävästä kouluttamisesta ja pätevyyden varmistamisesta.

Toiminnanharjoittajan on nimettävä kaivannaisjätteen jätealueen vastaava hoitaja.

7 §Kaivannaisjätteen jätealueen perustaminen ja hoito

Kaivannaisjätteen jätealue on perustettava ja sitä on hoidettava siten, että:

1)jätealueesta ei aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa ottaen huomioon alueen sijainti sekä alueen geologiset, hydrologiset, hydrogeologiset ja geotekniset ominaisuudet;

2)jätealueesta ei aiheudu pitkänkään ajan kuluessa maaperän tai pohjaveden pilaantumista taikka muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa ottaen huomioon hulevedet ja eroosio;

3)jätealueen fyysinen vakaus varmistetaan sekä ympäristön pilaantuminen ja maisemahaitta ehkäistään asianmukaisin rakentein ja suunnitelmallisella hoidolla ja ylläpidolla;

4)jätealuetta valvotaan ja tarkkaillaan suunnitelmallisesti ja pätevästi sekä ryhdytään tarvittaviin toimiin, jos jätealue ei ole riittävän vakaa tai alueesta aiheutuu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa;

5)jätealueen ja sen ympäristön maaperä tarvittaessa puhdistetaan tai muutoin kunnostetaan;

6)ryhdytään asianmukaisiin toimiin jätealueen käytöstä poistamiseksi ja sen jälkihoidon järjestämiseksi.

8 §Kaivannaisjätteen jätealueesta aiheutuvan ympäristökuormituksen hallinta

Kaivannaisjätteen jätealueen toiminnanharjoittajan on:

1)arvioitava kaivannaisjätteestä syntyvän suotoveden määrä ja epäpuhtauspitoisuudet sekä määritettävä jätealueen vesitase toiminnan aikana ja sen käytöstä poistamisen jälkeen;

2)ehkäistävä kaivannaisjätteestä aiheutuva pohjaveden ja maaperän pilaantuminen sekä mahdollisuuksien mukaan suotoveden syntyä ja jätteestä syntyvää kuormitusta vesiin;

3)kerättävä ja käsiteltävä jätealueelta syntyvä jätevesi;

4)ehkäistävä mahdollisuuksien mukaan jätealueen pölyämistä ja kaasupäästöjä ilmaan.

Ympäristöluvassa tai ilmoitusta koskevassa päätöksessä voidaan määrätä, ettei 1 momentin 3 kohtaa tarvitse soveltaa, jos toiminnanharjoittaja ympäristölle aiheutuvan vaaran kokonaisarvioinnin perusteella luotettavasti osoittaa, ettei kaivannaisjätteen jätealueesta voi aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Kiinteää, lietemäistä tai nestemäistä kaivannaisjätettä ei saa sijoittaa tai johtaa vesistöön siten, että siitä aiheutuu vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006) tarkoitettu ympäristönlaatunormin ylitys tai merkittävää vesistön pilaantumista siten kuin ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentissa säädetään.

Edellä 1 momentissa säädettyä ei sovelleta pilaantumattomaan maa-ainekseen tai turvetuotannon yhteydessä syntyvään kaivannaisjätteeseen eikä etsinnässä syntyvään kaivannaisjätteeseen, joka ei ole ongelmajätettä, jos toimintaa koskevassa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa luotettavasti osoitetaan, että kaivannaisjätteen jätealueesta ei voi aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa taikka onnettomuuksia ja että toiminnassa noudatetaan jätelain yleisiä huolehtimisvelvollisuuksia. Öljyn ja muiden evaporiittien kuin kipsin ja anhydriitin etsinnässä syntyvään kaivannaisjätteeseen sovelletaan kuitenkin, mitä 1 momentissa säädetään.

Mitä 1―3 momentissa säädetään, on noudatettava soveltuvin osin myös sijoitettaessa kaivannaisjätettä tyhjään louhokseen, jonka annetaan täyttyä vedellä toiminnan päättymisen jälkeen.

9 §Syanidipitoisen kaivannaisjätteen jätealueen erityisvaatimukset

Toiminnanharjoittajan on parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen varmistettava, että heikkoon happoon liukenevaa syanidia kertyy kaivannaisjätteen jätealueelle mahdollisimman vähän.

Heikkoon happoon liukenevan syanidin pitoisuus rikastusjätteessä ei saa olla suurempi kuin 0,001 painoprosenttia paikassa, jossa jäte sijoitetaan ja johdetaan kaivannaisjätteen jätealueelle.

Ympäristöluvassa on määrättävä 2 momentissa säädettyä ankarammista heikkoon happoon liukenevan syanidin pitoisuusvaatimuksista, jos toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Määräystä ei ole kuitenkaan tarpeen antaa, jos toiminnanharjoittaja ympäristölle aiheutuvan vaaran kokonaisarvioinnin perusteella luotettavasti osoittaa, ettei toiminnasta aiheudu mainittuja seurauksia.

10 §Kaivannaisjätteen jätealuetta koskeva vakuus

Kaivannaisjätteen jätealuetta koskeva ympäristönsuojelulain 42 §:n 3 momentissa tarkoitettu vakuus on asetettava ennen kuin jätealueelle ryhdytään sijoittamaan kaivannaisjätettä. Vakuuden on oltava lajiltaan helposti realisoitava ja määrältään riittävä tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten ja jätealueen toimintaa koskevien lupamääräysten sekä jätealueen jälkihoitoa ja tarkkailua koskevien velvoitteiden täyttämiseksi. Vakuudella on myös voitava kattaa kustannukset, jotka aiheutuvat jätealueen vaikutusalueella olevan, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa tarkemmin määritetyn maa-alueen kunnostamisesta tyydyttävään tilaan.

Vakuuden määrä on arvioitava jätealueen todennäköisten ympäristövaikutusten perusteella ottaen huomioon erityisesti jätealueen luokka, sijoitetun jätteen ominaisuudet ja maa-alueen tuleva käyttö. Lisäksi on otettava huomioon, että vakuudella katettavat toimet tekee muu kuin toiminnanharjoittaja tai viranomainen.

Ympäristöluvassa määrätty valvontaviranomainen voi vapauttaa ja palauttaa vakuuden osittain tai kokonaan sitä mukaa kun kaivannaisjätteen jätealueen käytöstä poistamista, jälkihoitoa ja sen vaikutusalueella olevaa maa-aluetta koskevat toimet on suoritettu.

11 §Ympäristön pilaantumisen ja onnettomuuksien ehkäiseminen

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle viipymättä ja viimeistään 48 tunnin kuluessa kaivannaisjätteen jätealueen vakauteen todennäköisesti vaikuttavista seikoista sekä toiminnan tarkkailussa ja seurannassa havaituista muista seikoista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa taikka onnettomuuksia.

Toiminnanharjoittajan on tarpeen mukaan ryhdyttävä sisäisen pelastussuunnitelman mukaisiin toimiin onnettomuuksien tai ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

12 §Kaivannaisjätteen jätealueen tarkkailu- ja seurantatiedot

Kaivannaisjätteen jätealueen tarkkailusta ja seurannasta on pidettävä kirjaa. Tiedot on säilytettävä yhdessä lupa-asiakirjojen kanssa.

Kaivannaisjätteen jätealueen tarkkailu- ja seurantatiedot on toimitettava valvontaviranomaiselle siten kuin ympäristöluvassa määrätään. Tiedot on kuitenkin toimitettava vähintään kerran vuodessa.

Tarkkailu- ja seurantatietojen luotettavuuden varmistamiseksi voidaan edellyttää, että mittaukset ja muut tutkimukset tekee toiminnanharjoittajasta riippumaton asiantuntija.

13 §Kaivannaisjätteen jätealueen valvonta

Valvontaviranomaisen on lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi suoritettava tarkastus ympäristöluvan saaneella kaivannaisjätteen jätealueella ennen jätteen sijoittamisen aloittamista ja säännöllisesti toiminnan alkamisen tai jätealueen käytöstä poistamisen jälkeen.

Ympäristöluvassa on määrättävä kaivannaisjätteen jätealueen seurannasta ja kirjanpidosta sekä raportoinnista valvontaviranomaiselle.

Kaivannaisjätteen jätealueen toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava siten kuin ympäristönsuojelulain 81 §:ssä säädetään. Toiminnanharjoittajan on luovutettava toiminnan tarkkailua ja seurantaa koskeva kirjanpito uudelle toiminnanharjoittajalle.

14 §Kaivannaisjätteen jätealueen käytöstä poistaminen ja jälkihoito

Kaivannaisjätteen jätealueen käytöstä poistamisesta määrätään ympäristöluvassa tai ympäristönsuojelulain 90 §:n 3 momentin nojalla annettavassa päätöksessä. Jätealuetta pidetään käytöstä poistettuna, kun valvontaviranomainen on tarkastanut jätealueen ja hyväksynyt käytöstä poistamisen todettuaan, että jätealue ja sen vaikutusalueella oleva maa-alue on palautettu tyydyttävään tilaan ja että annettuja lupamääräyksiä on noudatettu.

Toiminnanharjoittaja vastaa kaivannaisjätteen jätealueen käytöstä poistamisen jälkeen tehtävistä toimista niin kauan kuin tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että alueesta ei aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, alue on vakaa ja pysyvästi maisemoitu, alueesta ei aiheudu onnettomuuden vaaraa ja siitä aiheutuvaa ympäristökuormitusta ei ole enää tarpeen tarkkailla. Tarvittavista toimista määrätään ympäristöluvassa tai ympäristönsuojelulain 90 §:n 3 momentin nojalla annettavassa päätöksessä.

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että käytöstä poistetun kaivannaisjätteen jätealueen ja sen ympäristökuormituksen hallintaan tarpeellisia rakenteita ylläpidetään ja seurataan, tarkkailu on mahdollista ja tarvittaessa ylivuotokanavat ja patoaukot pidetään toiminnassa ja puhtaina. Toiminnanharjoittajan on myös viipymättä ilmoitettava vaaratilanteista valvontaviranomaiselle ja ryhdyttävä toimiin onnettomuuksien tai ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi noudattaen soveltuvin osin, mitä 11 §:ssä ja 12 §:n 2 momentissa säädetään.

15 §Käytöstä poistettujen kaivannaisjätteen jätealueiden tiedosto

Alueellisen ympäristökeskuksen on merkittävä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tiedot käytöstä poistetuista tai hylätyistä vakavaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa aiheuttavista kaivannaisjätteen jätealueista. Tiedostoa jätealueista on päivitettävä säännöllisesti. Tiedot on julkaistava tarpeellisilta osin sähköisesti.

16 §Kaivannaisjätteen hyödyntäminen louhoksessa

Jos toiminnassa syntynyttä kaivannaisjätettä palautetaan tyhjään louhokseen kunnostamis- tai rakentamistarkoituksessa, toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että:

1)jäte sijoitetaan geoteknisesti vakaasti noudattaen soveltuvin osin, mitä 7 §:n 1 momentissa säädetään;

2)jätteen sijoittamisesta ei aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista ja että toiminnassa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 8 §:n 1 momentissa säädetään;

3)toimintaa tarkkaillaan noudattaen soveltuvin osin, mitä 14 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

17 §Täytäntöönpanon seuranta

Suomen ympäristökeskuksen on joka kolmas vuosi laadittava kaivannaisteollisuuden jätehuollosta ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/21/EY 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti Euroopan yhteisöjen komissiolle kertomus mainitun direktiivin täytäntöönpanosta Suomessa. Suomen ympäristökeskuksen on lisäksi vuosittain toimitettava komissiolle tiedot tapahtumista, jotka toiminnanharjoittajat ilmoittavat 11 §:n ja 14 §:n 3 momentin mukaisesti.

Valvontaviranomaisen on viivytyksettä toimitettava 1 momentissa tarkoitetut toiminnanharjoittajan ilmoittamat tiedot Suomen ympäristökeskukselle.

18 §Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä kesäkuuta 2008.

Tätä asetusta ei sovelleta, jos kaivannaisjätteen jätealue on poistettu käytöstä lain mukaisesti ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

Tämän asetuksen 3―6 §:ää sekä 9 ja 10 §:ää ei sovelleta, jos jätealuetta koskevassa ympäristöluvassa tai vastaavassa luvassa on ennen tämän asetuksen voimaantuloa määrätty jätealueen käytöstä poistamisesta tai siitä on tehty hakemus viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2008 ja jos jätealueelle ei ole otettu vastaan kaivannaisjätettä 30 päivän huhtikuuta 2006 jälkeen ja jätealue tosiasiallisesti poistetaan käytöstä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010.

Kaivannaisjätteen jätealueeseen, johon on myönnetty ympäristölupa tai vastaava lupa ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan tätä asetusta 1 päivästä toukokuuta 2012. Heikkoon happoon liukenevan syanidin pitoisuutta rikastusjätteessä koskevaa 9 §:n 2 momenttia sovelletaan kuitenkin 1 päivästä toukokuuta 2018. Mainittu pitoisuus ei kuitenkaan saa olla tämän asetuksen voimaan tultua suurempi kuin 0,005 painoprosenttia ja 1 päivästä toukokuuta 2013 suurempi kuin 0,0025 painoprosenttia. Tämän asetuksen 10 §:ää sovelletaan 1 päivästä toukokuuta 2014. Jos toimintaan haetaan ympäristölupaa ennen edellä mainittuja ajankohtia, sovelletaan lupaharkinnassa tätä asetusta.

Edellä 15 §:ssä tarkoitetut tiedot on merkittävä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2012.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/21/EY; (32006L0021); EYVL N:o L 102, 11.4.2006, s. 15 Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2008 Asuntoministeri Jan Vapaavuori Neuvotteleva virkamies Klaus Pfister Liite Suuronnettomuuksien torjuntaa koskevat toimintaperiaatteet, sisäisen pelastussuunnitelman sisältö ja tiedottaminen asianosaisille A. Toimintaperiaatteet ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä Kaivannaisjätteen jätealueesta aiheutuvien suuronnettomuuksien torjuntaa koskevien toimintaperiaatteiden ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän laatimisessa ja täytäntöönpanossa on otettava huomioon seuraavat seikat:

1.Suuronnettomuuksien torjuntaan tähtäävät toimintaperiaatteet on esitettävä kirjallisesti ja niihin on sisällytettävä toiminnanharjoittajan vahvistamat suuronnettomuuksien vaaran rajoittamista koskevat yleiset päämäärät ja toimintatavat.

2.Turvallisuusjohtamisjärjestelmään on sisällytettävä yleisen johtamisjärjestelmän osa, johon kuuluvat organisaatiorakenne, vastuualueet, käytännöt, menettelyt, menetelmät ja voimavarat, jotka mahdollistavat suuronnettomuuksien torjuntaa koskevien toimintaperiaatteiden määrittelyn ja täytäntöönpanon. Kuvauksesta on käytävä ilmi ympäristönsuojelulain 103 b §:n 3 momentissa tarkoitetun vastuuhenkilön nimi sekä tämän apuna toimivien henkilöiden nimet ja vastuualueet.

3.Turvallisuusjohtamisjärjestelmän on katettava seuraavat asiat:

a)organisaatio ja henkilökunta: kaikilla organisaatiotasoilla suuronnettomuusvaarojen hallintaan osallistuvan henkilöstön tehtävät ja vastuualueet, henkilöstön koulutustarpeen määrittäminen ja koulutuksen järjestäminen sekä henkilöstön ja tarvittaessa jätealueella työskentelevien alihankkijoiden henkilöstön osallistuminen;

b)suuronnettomuusvaarojen tunnistaminen ja arviointi: sellaisten menettelytapojen vahvistaminen ja käyttöönotto, joilla järjestelmällisesti tunnistetaan normaalissa tai normaalista poikkeavassa toiminnassa mahdollisesti esiintyvät suuronnettomuusvaarat sekä arvioidaan niiden todennäköisyys ja vakavuus;

c)toimintojen ohjaus: jätealueen ja sen prosessien sekä laitteiden turvallista käyttöä ja kunnossapitoa sekä seisokkeja koskevien menettelytapojen käyttöönotto ja ohjeiden antaminen;

d)muutosten hallinta: menettelytapojen vahvistaminen ja käyttöönotto jätealueiden muutosten tai uusien jätealueiden suunnittelussa;

e)suunnittelu vaaratilanteiden varalta: sellaisten menettelyjen vahvistaminen ja käyttöönotto, joiden avulla voidaan tunnistaa ennakoitavissa olevat hätätilanteet järjestelmällisen arvioinnin avulla sekä laatia, harjoitella ja tarkistaa pelastussuunnitelmia ja siten hallita tällaiset vaaratilanteet;

f)toteutuksen seuranta: sellaisten menettelytapojen vahvistaminen ja käyttöönotto, joilla voidaan jatkuvasti arvioida suuronnettomuuksien torjuntaa koskevien toiminnanharjoittajan toimintaperiaatteiden ja turvallisuusjohtamisjärjestelmien toteutumista sekä tutkinnan ja korjaavien toimien menettelytavat siinä tapauksessa, että periaatteet ja järjestelmät eivät toteudu; menettelytapoihin tulee kuulua toiminnanharjoittajien ilmoitusjärjestelmä suuronnettomuuksista tai läheltä piti-tilanteista, varsinkin jos turvallisuustoimissa on ollut puutteita, sekä niiden tutkinta ja seurantamenettelyt ottaen huomioon aiemmat kokemukset;

g)arviointi ja uudelleentarkastelu: sellaisten menettelytapojen vahvistaminen ja käyttöönotto, joilla voidaan säännöllisin väliajoin järjestelmällisesti arvioida suuronnettomuuksien torjuntaa koskevia toimintaperiaatteita sekä turvallisuusjohtamisjärjestelmän tehoa ja asianmukaisuutta; ylemmän johdon kirjallinen arviointi toimintaperiaatteiden ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän tasosta sekä niiden saattamisesta ajan tasalle.

B. Sisäisen pelastussuunnitelman sisältö Sisäiseen pelastussuunnitelmaan on sisällytettävä vähintään seuraavat asiat:

1.Niiden henkilöiden nimet ja tehtävät, jotka vastaavat

a)kaivannaisjätteen jätealueen sisäisistä pelastustoimista ja joilla on valtuudet aloittaa pelastustoimet;

b)yhteyksistä ulkoisista pelastussuunnitelmista vastaaviin viranomaisiin.

2.Selvitys toimintaperiaateasiakirjasta ja turvallisuusjohtamisjärjestelmästä.

3.Kuvaus ennakoitavissa olevissa tilanteissa tarpeellisista sellaisista toimista, joihin on ryhdyttävä onnettomuuksien hallitsemiseksi ja niiden seurausten rajoittamiseksi sekä onnettomuuksien jälkien korjaamiseksi.

4.Alueella oleviin ihmisiin kohdistuvien vaarojen rajoittamiseen tähtäävät toimet, mukaan lukien hälytysjärjestelmä ja ohjeet käyttäytymisestä hälytyksen sattuessa.

5.Arvio onnettomuuksien vaikutuksista jätealueen ulkopuolella.

6.Menettelyt ilmoittamisessa pelastusviranomaiselle onnettomuuden sattuessa ja selvitys siitä, millaisia tietoja annetaan välittömästi ja miten tarkempia tietoja toimitetaan sitä mukaa kuin niitä saadaan.

7.Henkilöstön koulutus ja sen yhteensovittaminen ulkoisen pelastuspalvelun toimien kanssa.

8.Jätealueen ulkopuolella tehtävien pelastustoimien tukeminen.

C. Asianosaisille annettavat tiedot Suuronnettomuuden varalta on asianosaisille annettava vähintään seuraavat tiedot:

1.Toiminnanharjoittajan nimi ja kaivannaisjätteen jätealueen sijainti- ja osoitetiedot.

2.Tietoja antavan henkilön nimi ja asema.

3.Vahvistus siitä, että jätealueen toiminnassa on noudatettava ympäristönsuojelulakia ja tätä asetusta sekä niiden nojalla annettuja määräyksiä ja että vaaditut suuronnettomuuden torjuntaa koskevat tiedot on toimitettu asianomaisille viranomaisille.

4.Selkeästi laadittu selostus toiminnasta tai toiminnoista jätealueella.

5.Jätealueelle sijoitettujen suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavien aineiden ja jätteiden yleisesti käytössä olevat nimet, ryhmänimikkeet tai vaaran yleisluokat sekä tiedot aineiden tai jätteiden pääasiallisista vaarallisista ominaisuuksista.

6.Yleisiä tietoja suuronnettomuuksien vaarojen luonteesta, mukaan lukien niiden mahdolliset vaikutukset onnettomuusalueella olevaan väestöön ja ympäristöön.

7.Asianmukaiset tiedot siitä, miten onnettomuusalueella olevaa väestöä varoitetaan onnettomuudesta ja miten se pidetään suuronnettomuuksissa tapahtumien tasalla.

8.Asianmukaiset tiedot siitä, mihin toimiin onnettomuusalueella olevan väestön on ryhdyttävä ja miten sen on käyttäydyttävä suuronnettomuuden tapahtuessa.

9.Vahvistus siitä, että toiminnanharjoittajalla on velvollisuus ryhtyä asianmukaisiin toimiin alueella ja erityisesti ottaa yhteys pelastustoimeen, jotta suuronnettomuuksissa voidaan toimia asianmukaisesti ja minimoidaan niiden seuraukset.

10.Maininta onnettomuusalueen ulkopuolelle ulottuvien vaikutusten hallitsemiseksi laaditusta ulkoisesta pelastussuunnitelmasta ja kehotus noudattaa pelastustoimen ohjeita tai vaatimuksia onnettomuuden sattuessa.

11.Tiedot siitä, mistä muita asiaa koskevia tietoja saa, sikäli kuin ne eivät ole lainsäädännön mukaan luottamuksellisia.

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.