Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028

Mistä säädöksessä on kyse?

Tämä laki säätelee valtionavustusten myöntämistä yritystoiminnan kehittämiseen vuosina 2021–2028, jakaen avustukset yrityksen kehittämisavustuksiin ja toimintaympäristön kehittämisavustuksiin.

Kenelle: Pieniä, keskisuuria ja tietyin ehdoin suuria yrityksiä, jotka hakevat kehittämisavustusta; Voittoa tavoittelemattomia julkisia ja yksityisiä yhteisöjä sekä säätiöitä, jotka hakevat toimintaympäristön kehittämisavustusta.

Keskeiset tiedot

Maa: Suomi
Oikeudenala: Ympäristö- ja maatalousoikeus
Pykälät: 33
Lähde: opendata.finlex.fi
Teksti haettu: 2026-06-17
Selitys päivitetty: 2026-07-07

Mitä säädös sääntelee?

Yrityksen kehittämisavustusten ja toimintaympäristön kehittämisavustusten myöntämistä.
Avustusten rahoitusta, joka voi koostua kansallisista tai Euroopan unionin varoista.
Avustusten myöntämisen edellytyksiä ja sovellettavia valtiontukisääntöjä.
Avustusten hakemista, maksamista ja käyttöä sekä niiden valvontaa.

Ketä säädös koskee?

Pieniä, keskisuuria ja tietyin ehdoin suuria yrityksiä, jotka hakevat kehittämisavustusta.
Voittoa tavoittelemattomia julkisia ja yksityisiä yhteisöjä sekä säätiöitä, jotka hakevat toimintaympäristön kehittämisavustusta.

Mitkä ovat keskeiset kohdat?

Avustuksia ei myönnetä kala-, maa- eikä metsätalouden alkutuotantoon eikä maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen.
Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää suurille yrityksille vain tietyillä tukialueilla (I tai II tukialue).
Avustusta on haettava ennen hankkeen aloittamista.
Pienten ja keskisuurten yritysten tulee käyttää investointiin myönnetyn avustuksen kohteena olevaa omaisuutta kolme vuotta ja muiden avustuksen saajien viisi vuotta avustuksen viimeisen erän maksamisesta.

Ympäristö- ja maatalousoikeus

Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön…

Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista

Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 2023–2027

Öljyvahinkojen torjuntalaki

Jäteasetus

Laki merensuojelulain muuttamisesta

Ympäristö- ja maatalousoikeus

Lakiteksti

Sisällys (33)

1 § Soveltamisala
2 § Määritelmät
3 § Avustusten rahoittaminen
4 § Viranomaiset
5 § Yrityksen kehittämisavustuksen myöntäminen
6 § Yrityksen kehittämisavustuksen saajat
7 § Yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisen edellytykset ja sovellettav
8 § Yrityksen kehittämisavustuksen hyväksyttävät kustannukset, kustannusma
9 § Toimintaympäristön kehittämisavustuksen myöntäminen
10 § Toimintaympäristön kehittämisavustuksen myöntämisen edellytykset
11 §
12 § Avustuksen hakeminen
13 § Avustuspäätös
14 § Avustuksen maksaminen
15 § Maksatuksen keskeytys
16 § Avustuksen käyttö
17 § Valvonta
18 § Tarkastusoikeus
19 § Tiedonsaantioikeus
20 § Tietojen luovuttaminen
21 § Asiakirjojen säilyttäminen
22 § Avustuksen palauttaminen
23 § Velvollisuus investointiin kohdistuneen avustuksen takaisinperintään t
24 § Velvollisuus avustuksen takaisinperintään muilla perusteilla
25 § Avustuksen harkinnanvarainen takaisinperintä
26 § Kohtuullistaminen
27 § Takaisinperinnän määräaika
28 § Tietojärjestelmä
29 § Yrityksen kehittämisavustuksen myöntäminen poikkeuksellisissa oloissa
30 § Muutoksenhaku
31 § Täytäntöönpano
32 § Voimaantulo
33 § Siirtymäsäännökset

2021 758/2021 Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Yritystoiminnan kehittämiseksi myönnettäviä valtionavustuksia ovat yrityksen kehittämisavustus ja toimintaympäristön kehittämisavustus.

Tätä lakia sovelletaan myönnettäessä yrityksen kehittämisavustusta ja toimintaympäristön kehittämisavustusta muualla Suomessa kuin Ahvenanmaan maakunnan alueella.

Tässä laissa tarkoitettuihin avustuksiin sovelletaan lisäksi, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) ja taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annetussa laissa (429/2016) säädetään, jollei jäljempänä muuta säädetä.

2 §Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1)pienellä yrityksellä yritystä, joka täyttää mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetun komission suosituksen 2003/361/EY pienen yrityksen määritelmän;

2)keskisuurella yrityksellä yritystä, joka täyttää 1 kohdassa mainitun suosituksen keskisuuren yrityksen määritelmän;

3)suurella yrityksellä muuta kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua yritystä.

3 §Avustusten rahoittaminen

Tämän lain mukaisiin avustuksiin voidaan käyttää kansallisia varoja ja osarahoituksena Euroopan unionin varoja. Käytettäessä avustuksen rahoittamiseen Euroopan unionin varoja, on avustuksia myönnettäessä otettava huomioon Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman 2021–2027 tavoitteet tai muun Euroopan unionin rahoitusvälineen käyttöä koskevat tavoitteet.

Silloin, kun tässä laissa tarkoitettujen avustusten rahoittamiseen käytetään Euroopan unionin varoja, sovelletaan, mitä alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021) 28, 30, 37–39, 42, 46–54 ja 75 §:ssä säädetään.

4 §Viranomaiset

Tässä laissa tarkoitettuja avustuksia koskevia asioita käsittelevät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Toimivaltaisista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa laissa (897/2009) ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa.

2 luku

Yrityksen kehittämisavustus

5 §Yrityksen kehittämisavustuksen myöntäminen

Yrityksen kehittämisavustus on harkinnanvarainen avustus, jota voidaan myöntää innovatiivisiin, kasvuun tai kansainvälistymiseen liittyviin kehittämistoimenpiteisiin sekä aineellisiin ja aineettomiin investointeihin.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen myöntämisestä ja käyttökohteista.

6 §Yrityksen kehittämisavustuksen saajat

Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää pienille ja keskisuurille yrityksille. Avustusta voidaan myöntää myös suurelle yritykselle investointiin, joka toteutetaan alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain (756/2021) mukaisella I tai II tukialueella.

Avustusta ei myönnetä kala-, maa- eikä metsätalouden alkutuotannon harjoittamiseen. Avustusta ei myönnetä myöskään maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen. Avustuksen myöntämisessä on otettava huomioon myös Euroopan unionin toimialakohtaiset rajoitukset.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen saajista.

7 §Yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisen edellytykset ja sovellettavat valtiontukisäännöt

Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää, jos:

1)avustuksen hakijalla arvioidaan olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan;

2)avustuksella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen; ja

3)hankkeen arvioidaan olevan avustuksen hakijan toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä.

Yrityksen kehittämisavustusta ei kuitenkaan myönnetä, jos:

1)avustuksen hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja tai sillä on olennaisia maksuhäiriöitä, ellei avustuksen myöntämistä pidetä erityisistä syistä tarkoituksenmukaisena;

2)avustus myönnetään tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014, jäljempänä ryhmäpoikkeusasetus, mukaisena tukena ja avustuksen hakija on ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 kohdassa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys; tai

3)avustuksen hakijaa koskee ryhmäpoikkeusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu Euroopan komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjen vastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi.

Kehittämisavustusta myönnettäessä on huomioitava ympäristöön liittyvät näkökohdat.

Avustus myönnetään ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013 mukaisena tukena. Avustus voidaan myöntää myös muiden Euroopan komission hyväksymien valtiontukisääntöjen mukaisena.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen myöntämisen edellytyksistä ja sovellettavista valtiontukisäännöistä.

8 §Yrityksen kehittämisavustuksen hyväksyttävät kustannukset, kustannusmallit ja avustuksen määrä

Avustuksen perusteeksi hyväksytään vain sellaiset hankkeen kustannukset, jotka ovat aiheutuneet hanketta koskevan päätöksen mukaisena toteuttamisaikana.

Yrityksen kehittämisavustus myönnetään prosenttiosuutena hankkeesta aiheutuvista hyväksyttävistä, todellisista, tarpeellisista ja määrältään kohtuullisista kustannuksista taikka muun kustannusmallin mukaisesti.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hyväksyttävistä kustannuksista, kustannusmalleista ja avustuksen määrästä.

3 luku

Toimintaympäristön kehittämisavustus

9 §Toimintaympäristön kehittämisavustuksen myöntäminen

Toimintaympäristön kehittämisavustus on harkinnanvarainen avustus, jota voidaan myöntää voittoa tavoittelemattomille julkisille ja yksityisille yhteisöille sekä säätiöille:

1)yritystoiminnan kannalta tarpeellisiin selvityksiin;

2)yritysten tarvitsemien palvelujen kehittämiseen;

3)yritysten keskinäisen yhteistyön, yritysten ja korkeakoulujen sekä yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön sekä elinkeinoelämäverkottuneen tutkimuksen edistämiseen; ja

4)muihin kuin 1–3 kohdassa tarkoitettuihin yritysten toimintaympäristöä ja kehittymisedellytyksiä parantaviin hankkeisiin.

Lisäksi avustusta voidaan myöntää kansallisista varoista pääomasijoitustoimintaan.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen saajista, myöntämisestä ja käyttökohteista.

10 §Toimintaympäristön kehittämisavustuksen myöntämisen edellytykset

Toimintaympäristön kehittämisavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1)hankkeen arvioidaan edistävän merkittävästi alueen pienten ja keskisuurten yritysten käynnistämistä, kasvua tai kehittymistä taikka verkostoitumista yritysten välillä tai yritysten ja korkeakoulujen sekä yritysten ja tutkimuslaitosten välillä;

2)avustuksella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen; ja

3)avustuksen hakijalla arvioidaan olevan riittävät taloudelliset ja muut edellytykset toteuttaa hanke sekä hankkeen luonteen sitä edellyttäessä vastata toiminnan jatkuvuudesta myös hankkeen toteuttamisen jälkeen.

Avustusta ei kuitenkaan myönnetä, jos avustuksen hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja tai sillä on olennaisia maksuhäiriöitä, ellei avustuksen myöntämistä pidetä erityisistä syistä tarkoituksenmukaisena.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen myöntämisen edellytyksistä.

11 §

Toimintaympäristön kehittämisavustuksen hyväksyttävät kustannukset, kustannusmallit ja avustuksen määrä Avustuksen perusteeksi hyväksytään vain sellaiset hankkeen kustannukset, jotka ovat aiheutuneet hanketta koskevan päätöksen mukaisena toteuttamisaikana.

Toimintaympäristön kehittämisavustus myönnetään prosenttiosuutena hankkeesta aiheutuvista hyväksyttävistä, todellisista, tarpeellisista ja määrältään kohtuullisista kustannuksista taikka muun kustannusmallin mukaisesti.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hyväksyttävistä kustannuksista, kustannusmalleista ja avustuksen määrästä.

4 luku

Avustuksen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen

12 §Avustuksen hakeminen

Avustusta haetaan sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa.

Avustusta on haettava ennen hankkeen aloittamista. Hankkeen aloittamiseksi katsotaan:

1)hanketta koskevan sopimuksen tai tilauksen tekeminen;

2)hankkeen rakennustöiden aloittaminen;

3)hankinnan toimitus;

4)hankintaa koskeva maksu;

5)muu kuin 1–4 kohdassa tarkoitettu sitoumus, joka tekee hankkeen toteuttamisesta peruuttamattoman.

Hankkeen aloittamiseksi ei katsota hankkeen esivalmisteluun liittyviä toimenpiteitä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen hakemisesta.

13 §Avustuspäätös

Avustuspäätöksessä avustettavalle hankkeelle voidaan asettaa myös muita kuin laissa ja sen nojalla säädettyjä ehtoja ja rajoituksia, joita avustuksen saajan on noudatettava.

Jos avustuksen myöntämisen jälkeen hankkeen toteutuksessa tapahtuu olennaisia muutoksia, joiden vuoksi hanketta ei voida toteuttaa avustuspäätöksen mukaisesti, on avustuksen saajan haettava avustuspäätöksen muuttamista (muutoshakemus). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi avustuksen saajan hakemuksesta muuttaa avustuspäätöstä (muutospäätös). Muuttuneesta hankkeesta johtuvat kustannukset voidaan hyväksyä aikaisintaan muutoshakemuksen vireille tulosta alkaen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuspäätöksestä ja sen sisällöstä sekä muutoshakemuksen tekemisestä ja muutospäätöksestä.

14 §Avustuksen maksaminen

Avustuksen maksamista haetaan sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa. Avustuksen maksamisesta tehdään päätös, jonka perusteella avustus maksetaan.

Avustus maksetaan 8 ja 11 §:ssä tarkoitettujen kustannusten, myöntämispäätöksessä asetettujen tarkempien ehtojen ja maksatushakemuksessa annetun hyväksyttävän selvityksen perusteella. Avustus voidaan maksaa myös valtioneuvoston asetuksella säädetyn ja päätöksessä erikseen määrätyn kustannusmallin mukaisesti.

Avustuksesta voidaan maksaa ennakkoa, jos se on avustuksen käytön kannalta perusteltua sekä sen käytön valvonnan kannalta tarkoituksenmukaista. Ennakko voidaan maksaa avustuspäätöksen perusteella. Julkisyhteisöille ennakkoa voidaan maksaa vain, jos siihen on erityisiä syitä.

Tarkempia säännöksiä avustuksen maksamisesta ja ennakkoa koskevasta menettelystä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

15 §Maksatuksen keskeytys

Avustuksen maksatuksen keskeyttämisestä säädetään valtionavustuslain 19 §:ssä ja määräajasta keskeyttämispäätöksen tekemiselle valtionavustuslain 28 §:ssä.

5 luku

Avustuksen käyttö ja valvonta

16 §Avustuksen käyttö

Avustusta saadaan käyttää ainoastaan avustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen.

Pienten ja keskisuurten yritysten tulee käyttää investointiin myönnetyn avustuksen kohteena olevaa omaisuutta kolme vuotta ja muiden avustuksen saajien viisi vuotta avustuksen viimeisen erän maksamisesta. Erityisestä syystä omaisuuden käyttöajaksi voidaan avustuspäätöksessä määrätä enintään kymmenen vuotta.

17 §Valvonta

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia avustusten myöntäjinä ja maksajina valvoo työ- ja elinkeinoministeriö. Avustusten käyttöä valvovat työ- ja elinkeinoministeriö ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Työ- ja elinkeinoministeriö ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voivat osana valvontaa suoritettavassa tarkastuksessa käyttää apuna muuta viranomaista tai ulkopuolista tilintarkastajaa.

Ulkopuolisen tilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön on nimettävä tarkastuksesta päävastuullinen tilintarkastaja tarkastusta varten.

Tilintarkastajaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tarkastustehtävää. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

18 §Tarkastusoikeus

Työ- ja elinkeinoministeriöllä ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä niiden käyttämällä tarkastajalla on oikeus tarkastaa avustuksen hakijan ja avustuksen saajan liiketoimintaa avustuksen myöntämisen ja käytön edellyttämässä laajuudessa. Tarkastuksen suorittamiseksi avustuksen hakija tai avustuksen saaja on velvollinen ilman aiheetonta viivytystä korvauksetta esittämään tarkastusta suorittavalle kaikki tarvittavat asiakirjat ja muun avustuksen käyttöön liittyvän aineiston sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksessa. Tarkastusta suorittavalla on oikeus tässä tarkoituksessa päästä tarkastettavan hallitsemiin tai käytössä oleviin tiloihin ja alueille. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa. Tarkastuksessa on noudatettava, mitä hallintolain (434/2003) 39 §:ssä säädetään.

Tarkastusta suorittavalla on oikeus ottaa asiakirjat ja muu 1 momentissa tarkoitettu aineisto haltuunsa, jos tarkastuksen päämäärän saavuttaminen tätä edellyttää. Asiakirjat ja muu luovutettu aineisto tulee viipymättä palauttaa, kun tarkastuksen suorittaminen ei enää edellytä niiden hallussapitoa. Tarkastusta suorittavan pyynnöstä tarkastettavan tulee myös antaa tiedot, jotka ovat tarpeen tarkastuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi.

Poliisi-, tulli-, ulosotto- ja veroviranomaisen on annettava tarkastuksen suorittamiseksi tarpeellista virka-apua.

19 §Tiedonsaantioikeus

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on salassapitosäännösten estämättä ja korvauksetta oikeus saada elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta avustusten hallinnoinnin edellyttämät välttämättömät tiedot ja selvitykset avustusten hakemisesta, myöntämisestä, maksamisesta, valvonnasta ja tarkastuksesta. Työ- ja elinkeinoministeriöllä sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on vastaava oikeus saada tällaiset tiedot ja selvitykset avustusten käytöstä avustuksen saajilta.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on oikeus korvauksetta saada muulta viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä ja henkilöltä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä koskeva, valvontavelvollisuuden hoitamiseksi tai avustushakemuksen käsittelemiseksi välttämätön tieto, joka muutoin olisi pidettävä salassa. Tietojen saamisesta säädetään lisäksi valtionavustuslain 31 §:ssä.

20 §Tietojen luovuttaminen

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä työ- ja elinkeinoministeriö ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus saavat luovuttaa tämän lain mukaista tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellisesta asemasta ja liikesalaisuudesta työ- ja elinkeinoministeriölle, ulkoministeriölle, ulkomaan edustukseen kuuluville edustustoille, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille, Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandille, Business Finland Oy:lle, valtion erityisrahoitusyhtiölle, maa- ja metsätalousministeriölle, Ruokavirastolle, maakuntien liitoille, työ- ja elinkeinotoimistoille, veroviranomaiselle sekä 17 §:ssä tarkoitettua valvontaa suorittavalle muulle viranomaiselle tai ulkopuoliselle tilintarkastajalle, jos se on välttämätöntä asianomaiselle taholle laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. Tietojen luovuttamisesta säädetään lisäksi valtionavustuslain 32 §:ssä.

21 §Asiakirjojen säilyttäminen

Avustuksen saaja on velvollinen säilyttämään kaiken hankkeeseen liittyvän kirjanpitoaineiston ja muun aineiston niin, että avustuksen käytön valvonta on mahdollista. Kirjanpitoaineiston säilyttämisestä säädetään kirjanpitolain (1336/1997) 2 luvun 9 ja 10 §:ssä. Muu hankkeeseen liittyvä aineisto on säilytettävä vähintään viisi vuotta. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastojen varoista rahoitettavien hankkeiden osalta asiakirjojen säilyttämisestä säädetään lisäksi alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain 46 §:ssä.

6 luku

Avustuksen palauttaminen ja takaisinperintä

22 §Avustuksen palauttaminen

Avustuksen palauttamisesta säädetään valtionavustuslain 20 §:ssä. Poiketen kuitenkin mainitussa pykälässä säädetystä, avustus tai sen osa saadaan jättää palauttamatta, jos palautettava määrä on enintään 250 euroa.

23 §Velvollisuus investointiin kohdistuneen avustuksen takaisinperintään toiminnan lopettamisen vuoksi

Investointiin kohdistuneen avustuksen maksaminen on määrättävä lopetettavaksi sekä jo maksettu avustus tai sen osa takaisin perittäväksi, jos avustuksen saaja on 16 §:n 2 momentissa tarkoitetun käyttöajan kuluessa:

1)lopettanut toimintansa tai supistanut olennaisesti avustuksen kohteena olevaa toimintaa;

2)siirtänyt toimintansa sen suuralueen ulkopuolelle, jolla hanke on saanut avustusta tai siirtänyt toimintansa suuralueen sisällä alemman tukitason piirin kuuluvalle alueelle;

3)luovuttanut toiselle avustuksen kohteena olleen toiminnan tai omaisuuden taikka osan siitä, eikä tilalle ole hankittu uutta vastaavaa omaisuutta; taikka

4)asetettu konkurssiin ja avustuksen saajan toiminnassa on tehty rikoslain (39/1889) 39 luvussa tarkoitettu velallisen rikos.

Takaisinperittäväksi on määrättävä se osuus maksetun avustuksen määrästä, joka saadaan vähentämällä omaisuuden käyttöaikaa vastaava osuus 16 §:n 2 momentissa tarkoitetusta käyttöajasta. Jos avustusta peritään takaisin 1 momentin 4 kohdan nojalla, omaisuuden käyttöaikaa ei kuitenkaan vähennetä.

Jos takaisinperittävä määrä on enintään 250 euroa, se voidaan jättää perimättä.

24 §Velvollisuus avustuksen takaisinperintään muilla perusteilla

Avustuksen maksaminen on määrättävä lopetettavaksi sekä jo maksettu avustus tai sen osa takaisin perittäväksi, jos avustuksen saaja on:

1)jättänyt palauttamatta sellaisen avustuksen tai sen osan, joka 22 §:n mukaan on palautettava;

2)käyttänyt avustuksen olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty;

3)antanut viranomaiselle väärän tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan avustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin, taikka salannut sellaisen seikan;

4)jättänyt ilmoittamatta avustuksen maksamiseksi oikeat ja riittävät tiedot;

5)kieltäytynyt esittämästä maksatuksessa, valvonnassa tai tarkastuksessa tarvittavaa aineistoa tai muuten avustamasta niissä; taikka

6)muutoin olennaisesti rikkonut avustuksen käyttämistä koskevia säännöksiä tai avustuspäätöksen ehtoja.

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastojen varoista rahoitettuja hankkeita koskevien viestintävelvoitteiden laiminlyömisestä maksamisen lopettamisen ja takaisinperinnän perusteena säädetään Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain 42 §:ssä.

Avustuksen maksaminen on määrättävä lopetettavaksi sekä jo maksettu avustus tai sen osa takaisin perittäväksi myös silloin, kun Euroopan unionin lainsäädännössä sitä edellytetään.

Jos takaisinperittävä määrä on enintään 250 euroa, se voidaan jättää perimättä.

25 §Avustuksen harkinnanvarainen takaisinperintä

Avustuksen maksaminen voidaan määrätä lopetettavaksi sekä jo maksettu avustus tai sen osa takaisin perittäväksi, jos avustuksen saaja on:

1)jättänyt ilmoittamatta toiminnan lopettamisesta tai muista avustuspäätöksen ehtojen noudattamisen valvomiseksi tarvittavista seikoista;

2)jättänyt ilmoittamatta avustuksen käyttötarkoituksen muutoksesta tai muusta avustuksen käyttöön vaikuttavasta muutoksesta; taikka

3)menetellyt tosiasiallisesti 23 tai 24 §:ssä taikka tämän momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyyn rinnastettavalla tavalla antamalla avustuksen myöntämiseen, maksamiseen tai käyttämiseen liittyvälle seikalle muun kuin asian todellista luonnetta tai tarkoitusta vastaavan oikeudellisen muodon.

Jos takaisinperittävä määrä on enintään 250 euroa, se voidaan jättää perimättä.

26 §Kohtuullistaminen

Tehtäessä 22–25 §:ssä tarkoitettua päätöstä avustukselle laskettava korko voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos takaisinperintä on avustuksen saajan olosuhteissa tapahtuneisiin muutoksiin tai takaisinperinnän perusteena olevaan menettelyyn nähden kohtuutonta.

27 §Takaisinperinnän määräaika

Edellä 22–25 §:ssä tarkoitettu päätös on tehtävä viipymättä, kun takaisinperinnästä vastaavan viranomaisen tietoon on tullut sellainen seikka, jonka nojalla avustuksen maksamisen lopettamiseen taikka avustuksen takaisinperintään voidaan ryhtyä.

Avustuksen, sille maksettavan koron tai viivästyskoron takaisinperintään ei saa enää ryhtyä, kun kymmenen vuotta on kulunut avustuksen viimeisen erän maksamisesta. Jos takaisinperittävää avustusta koskee 16 §:n 2 momentissa tarkoitettu käyttöaika, kymmenen vuoden määräaika lasketaan tämän ajan päättymisestä.

Päätös voidaan tehdä 2 momentissa säädetyn määräajan jälkeenkin, jos Euroopan unionin lainsäädännössä sitä edellytetään.

7 luku

Erinäiset säännökset

28 §Tietojärjestelmä

Tässä laissa tarkoitettuihin avustuksiin liittyviä asioita hallinnoidaan sähköisessä tietojärjestelmässä. Työ- ja elinkeinoministeriö on julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa (906/2019) tarkoitettu tietojärjestelmän tiedonhallintayksikkö. Tietojärjestelmään tallennetaan avustuksen hakemista, myöntämistä, maksamista, seurantaa, jatkotoimenpiteitä, valvontaa ja tarkastusta koskevat tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot.

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman tietojärjestelmästä säädetään alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain 50 §:ssä.

29 §Yrityksen kehittämisavustuksen myöntäminen poikkeuksellisissa oloissa

Sen lisäksi, mitä 5 §:ssä säädetään, valmiuslaissa (1552/2011) tarkoitetuissa poikkeusoloissa sekä sellaisissa normaaliolojen erityisen poikkeuksellisissa olosuhteissa, jotka merkittävällä tavalla äkillisesti ja ennalta-arvaamattomasti aiheuttavat merkittäviä muutoksia yritysten toimintaympäristöön ja toimintaedellytyksiin, kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksille toiminnan tukemiseksi ja sopeuttamiseksi sekä maksuvalmiuden turvaamiseksi.

Poiketen siitä, mitä 7 §:ssä säädetään avustuksen myöntämisen edellytyksistä, myönnettäessä kehittämisavustusta 1 momentissa tarkoitetuissa olosuhteissa sovelletaan vain 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 7 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa säädettyjä avustuksen myöntämisen edellytyksiä.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset avustuksen myöntämisestä ja käyttökohteista 1 momentissa tarkoitetuissa olosuhteissa.

30 §Muutoksenhaku

Tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

31 §Täytäntöönpano

Päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. Lainvoimaiseen 23–25 §:n nojalla tehtyyn päätökseen perustuva saatava on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).

8 luku

Voimaantulo

32 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2028.

Tällä lailla kumotaan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettu laki (9/2014), jäljempänä kumottu laki.

33 §Siirtymäsäännökset

Hakemuksiin, jotka ovat saapuneet ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Poiketen siitä, mitä kumotun lain 33 §:n 2 momentissa säädetään, kumotun lain 17 §:ää sovelletaan myös 1 päivästä tammikuuta 2023 30 päivään kesäkuuta 2024, ellei avustusta rahoiteta yksinomaan kansallisista varoista.

Kumottua lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä sovelletaan niiden nojalla myönnettyyn avustukseen. Maksamisen keskeyttämiseen, valvontaan, tarkastuksiin, tietojen saamiseen ja tietojen luovuttamiseen sovelletaan kuitenkin, mitä niistä tämän lain 15 ja 17–20 §:ssä säädetään.

HE 46/2021 TaVM 16/2021 EV 76/2021 Naantalissa 13.8.2021 Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.