2005 1092/2005 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2006 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mu

§:n 3 momentissa tarkoitetuille yrityksille, jotka harjoittavat yritystoimintaa maatilan ulkopuolella, jos toiminta liittyy: 1) muuhun metsätaloustuotteiden jalostukseen kuin kemialliseen puunjalostukseen; 2) palvelujen tai tavaroiden tuottamiseen; 3) 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden välittämiseen ja markkinointiin lukuun ottamatta maataloustuotteiden vähittäiskauppaa; 4) 23 §:ssä tarkoitettujen tuotteiden tai palvelujen välittämiseen tai markkinointiin; 5) yrityspalvelujen tuottamiseen; 6) muuhun toimintaan, joka voidaan rinnastaa 1―5 kohdassa tarkoitettuun toimintaan ja jota harjoitetaan yhteistyössä maaseutuyritysten kanssa. Mitä 28 §:n 4 momentissa säädetään, sovelletaan myös 1 momentissa tarkoitettuihin investointeihin. Edellä 1 momentissa tarkoitettu tuki ei saa edistää sellaisia hankkeita tai toimenpiteitä, joiden tukeminen 2 luvun mukaan on kiellettyä tai rajoitettua. Myönnettäessä tukea kiinteistön tai vuokramaalla sijaitsevan rakennuksen hankintaan 1 momentissa tarkoitettua toimintaa varten noudatetaan soveltuvin osin, mitä 33 §:ssä säädetään. Vuokramaalla olevan rakennuksen hankintaa tuettaessa on otettava huomioon, mitä 6 §:ssä säädetään. Lisäksi vuokrasopimuksen jäljellä olevan vuokra-ajan tulee olla vähintään 10 vuotta ja vuokrasopimuksen tulee olla kirjattu. Tukea maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin investointeihin ei myönnetä. Tukea voidaan kuitenkin myöntää LEADER+ -ohjelmasta 1 momentissa tarkoitetulle yritykselle. Tuki myönnetään valtion talousarvion määrärahasta osarahoitettuna avustuksena. Tukea maatalouden sadonkorjuukoneiden hankintaan voidaan myöntää rahoituslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuille yrityksille, ei kuitenkaan perunan ja sokerijuurikkaan nostokoneiden eikä avomaan puutarhakasvien sadonkorjuukoneiden hankintaan. Tuki myönnetään kokonaan kansallisista varoista. 4 luku Yritysten kehittämis- ja käynnistystuki 30 § Yritysten kehittämistuki Tukea maaseutuyritysten sekä rahoituslain 3 §:

§:n 3 momentissa tarkoitettujen yritysten kehittämiseen voidaan myöntää maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin: 1) enintään 90 prosenttia maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista ja enintään 50 prosenttia momentin 2―5 kohdassa tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista; 2) 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista hankittaessa sellainen maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma, joka edellytetään liitettäväksi investointitukea tai nuoren viljelijän aloitustukea koskevaan hakemukseen, taikka maatilan tuotannon merkittävään laajentamiseen tai tuotantosuunnan muuttamiseen tähtäävä kehittämissuunnitelma, johon sisältyy maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma; kehittämissuunnitelmatuen edellytyksenä on tuen hakeminen sellaiseen investointiin, jota koskevan tukihakemuksen liitteeksi mainittu laskelma vaaditaan; 3) 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, kun on kysymys tuetun, 2 kohdassa tarkoitetun laskelman toteutumisen seurantaan liittyvän neuvontapalvelun hankkimisesta; 4) enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jos tuettava kehittämistoimenpide koskee muuta EY:n perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettujen tuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin kehittämistä kuin maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 a §:ssä tarkoitettuja kehittämistoimenpiteitä. Tukea 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kannattavuus- ja maksuvalmiuslaskelman hankkimiseen voidaan myöntää enintään 400 euron ja kehittämissuunnitelman hankkimiseen enintään 1 500 euron kustannuksiin. Laskelman seurantaa voidaan tukea laskelmakauden aikana yhden kerran enintään 400 euron kustannuksia vastaavasti. Maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelman seurantatuen myöntämisen edellytyksenä on, että toimenpide, jota koskevaa tukea varten laskelmaa on edellytetty, on kokonaisuudessaan toteutettu. Tuen myöntämisen edellytyksenä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin on, että seurattavan laskelman hankintaa on tuettu. Tukea ei kuitenkaan myönnetä nuoren viljelijän aloitustukeen liittyvään kannattavuus- tai maksuvalmiuslaskelman seurantaan, jos aloitustukea on korotettu neuvontapalvelun käyttämisen ansiosta. Edellä 1 momentin 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuun tukeen sovelletaan, mitä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 5 momentissa säädetään. Tuki 1 momentin 1 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan myöntää vain osarahoitettavana noudattaen soveltuvin osin, mitä 28 §:n 2 momentissa säädetään. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin tuki myönnetään avustuksena kansallisista varoista niin, että 22 §:ssä tarkoitettua tuotantoa koskeviin toimenpiteisiin tuki myönnetään osarahoitettavana. Tuki, joka rahoitetaan POMO+ -ohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista, myönnetään kuitenkin kokonaan kansallisista varoista. 31 § Yritysten käynnistystuki Tukea maaseutuyritysten rahoituslain 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun yritystoiminnan sekä rahoituslain 3 §:

§:n 3 momentissa tarkoitettujen yritysten käynnistämiseen ja laajentamiseen voidaan myöntää siten, kuin maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 49 §:ssä säädetään. Tuki voidaan myöntää vain osarahoitettavana avustuksena maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 49 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin noudattaen soveltuvin osin, mitä 28 §:n 2 momentissa säädetään. Maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 49 §:n 3 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin tuki myönnetään kuitenkin kansallisista varoista avustuksena. Lisäksi tuki, joka rahoitetaan POMO+ -ohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista, myönnetään kokonaan kansallisista varoista. 5 luku Maan ja rakennetun kiinteistön hankinta 32 § Maatilatalouden tuettavat kohteet Maa- ja metsätaloutta koskevaan maan- ja kiinteistönhankintaan voidaan myöntää ainoastaan lainaan liittyvää tukea. Tukea voidaan myöntää: 1) pelto- ja metsälisäalueen hankintaan; 2) maatilan tai sen osan hankintaan; 3) tuotantorakennuksen hankintaan maapohjineen; 4) yhteismetsäosuuden hankintaan maanhankinnan yhteydessä; 5) hakijan yksinomaiseen omistukseen jäävää maatilaa koskevan, osituksesta ja perinnönjaosta johtuvan lunastusosuuden maksamiseen maatilasta tai sen osasta; 6) hakijan yksinomaiseen omistukseen osituksessa jäävästä maatilasta johtuvan tasingon maksamiseen; 7) hakijalle testamentatusta maatilasta tai sen osasta johtuvan lakiosan täydennyksen suorittamiseen, jos koko maatila jää hakijan omistukseen. Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua maanostolainaan liittyvää tukea ei saa myöntää vuokramaalla sijaitsevan tuotantorakennuksen hankintaan. Kyseiseen tarkoitukseen myönnettävään lainaan liittyvästä tuesta säädetään 6 §:ssä. Tukea lisämaan hankintaan voidaan myöntää vain, jos tukikelpoinen kauppahinta on vähintään 8 400 euroa. Tukea maanhankintaan ei myönnetä LEADER+- ja INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmien eikä POMO+ -ohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista. 33 § Muun yritystoiminnan kuin maatilatalouden tuettavat kohteet Tukea voidaan erityisen painavista syistä myöntää 23 ja 29 §:n 1―5 momentissa tarkoitetussa yritystoiminnassa tarpeellisen rakennuksen hankintaan maapohjineen. Tuki myönnetään avustuksena. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että 1) kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen taikka kiinteistön hankintaan ei ole myönnetty ja maksettu luovutusta edeltävän kymmenen vuoden aikana julkista rahoitusta; 2) rakennus soveltuu harjoitettavaan yritystoimintaan tai on vähäisin kustannuksin muutettavissa sellaiseksi sekä täyttää aiotussa käyttötarkoituksessaan, mitä laissa tai lain nojalla säädetään tai määrätään sellaiselle rakennukselle asetetuista vaatimuksista; 3) kiinteistön kauppahinta ei ylitä kiinteistön käypää arvoa; ja 4) kiinteistön arvo muodostuu pääasiassa rakennuksen arvosta. Tukea myönnettäessä on lisäksi otettava huomioon, mitä 9 ja 10 luvussa säädetään. Tukea voidaan myöntää tavoite 1 -ohjelmien, LEADER+- ja INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmien sekä POMO+ -ohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista. 34 § Maan- ja kiinteistönhankinnan hyväksyttävät kustannukset Tukikelpoiseen vastikkeeseen luetaan: 1) laina, jonka hakija on luovutuskirjassa sitoutunut maksamaan pois tai ottanut vastattavakseen ja joka on myönnetty rahoituslain, maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994), maaseutuelinkeinolain (1295/1990), maatilalain (188/1977) tai muun maaseutuelinkeinolain 59 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun lainsäädännön nojalla taikka vastaava valtion myyntihintasaaminen, joka on syntynyt edellä tarkoitetun lainsäädännön tai maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) nojalla; 2) muu luotto, joka kohdistuu hankittavaan tilaan ja jonka hakija on luovutuskirjassa sitoutunut maksamaan pois tai ottanut vastattavakseen; 3) rahana myyjälle tai myyjän määräämille maksettava kauppahinta tai sen osa. Ne 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut lainat ja myyntihintasaamiset, joita eräistä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä lainoista annetun valtioneuvoston asetuksen (808/2000) 18 §:n nojalla ei voida siirtää hakijan vastattavaksi, on maksettava viimeistään tässä luvussa tarkoitettua lainaa nostettaessa. Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista lainoista on lainaa nostettaessa esitettävä tositteet siten, kuin edellä mainitussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. 35 § Maan- ja kiinteistönhankinnan enimmäiskustannukset Tukea voidaan myöntää vain sellaiseen maanhankintaan, jossa pellon tai metsämaan hinta maatilataloudellisiin tarkoituksiin käytettynä ei ylitä paikkakunnan käypää hintaa. Tällöin on otettava huomioon hankinnan kohteena olevan maa-alueen sijainti, koko, maan laatu, ojitus, etäisyys talouskeskuksesta ja muut niihin verrattavat alueen tuotannolliseen hyötyyn vaikuttavat seikat sekä rakennettua maata hankittaessa rakennusten sijainti, koko ja kunto. Hakijan on esitettävä hankittavasta metsämaasta tehty ajantasainen metsäsuunnitelma tai muu luotettava arvio maapohjan ja puuston arvosta metsätaloudellisiin tarkoituksiin käytettynä. Jos alue tai kiinteistö hankitaan muuhun kuin maatilataloudelliseen tarkoitukseen, alueen ja sillä mahdollisesti olevien rakennusten käypä hinta on arvioitava siinä käyttötarkoituksessa, johon ne hankitaan. 36 § Maatalousmaan lainoituskelpoinen enim- mäishinta Huolimatta siitä, että maatalousmaasta maksettava vastike täyttää 34 ja 35 §:ssä säädetyt edellytykset, lainoituskelpoiseksi hankintahinnaksi ei lueta sitä osaa hankintahinnasta, joka ylittää seuraavat enimmäishinnat: Työvoima- ja elinkeinokeskus Lainoituskelpoinen enimmäishinta euroa/ha Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi 6 000 Häme, Kaakkois-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa 5 000 Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Pohjois-Savo 3 500 Pohjois-Karjala, Kainuu ja Lappi 2 500 Jos samalla kaupalla hankittava alue sijaitsee kahden tai useamman työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella, lainoituskelpoinen enimmäishinta ratkaistaan sen työvoima- ja elinkeinokeskuksen perusteella, jonka alueella pääosa hankittavasta alueesta sijaitsee. Lainaa ei saa myöntää siltä osin, kuin hankintahinta ylittää lainoituskelpoisen kauppahinnan. 6 luku Nuorten viljelijöiden aloitustuki 37 § Korkotukilainan määrä Maatilan tai sen osan sekä maatalousirtaimiston hankintaan voidaan myöntää korkotukilainaa enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. 38 § Aloittamisesta aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset Mitä 34 ja 35 §:ssä säädetään maan- ja kiinteistönhankinnan hyväksyttävistä kustannuksista, koskee myös aloitustuen lainan korkoon liittyvänä tukena myönnettävää osuutta siltä osin, kuin laina myönnetään maanhankintaan. Tilanpidon aloittamisesta aiheutuvina hyväksyttävinä irtaimiston hankintakustannuksina pidetään: 1) maatilan hankinnan yhteydessä tai tilanpidon aloittamista seuranneen vuoden aikana hankittujen tuotantoeläinten hyväksyttäviä hankintakustannuksia; 2) maatilan hankinnan yhteydessä tai tilanpidon aloittamista seuranneen vuoden aikana hankittujen tarpeellisten maatalouskoneiden ja laitteiden hankintakustannuksia siinä tilan tuotannossa, jota nuori viljelijä ryhtyy harjoittamaan. 7 luku Perinneympäristön ja arvokkaiden rakennusten parantaminen 39 § Perinneympäristön vaaliminen Perinneympäristöjen säilyttämiseksi voidaan myöntää tukea muun muassa tuuli- ja koskimyllyjen, kesänavettojen, aittojen, luhtien ja muiden perinteisten varastorakennusten, maisemallisesti arvokkaiden latojen, riuku- ja vitsasaitojen sekä venevajojen korjaamiseen ja parantamiseen. Tukea voidaan myöntää myös perinnemaiseman hoidossa tarvittaviin investointeihin ensimmäisenä vuonna perinneympäristön hoidon alkamisen jälkeen. Näihin investointeihin voivat sisältyä muun muassa aitaamiskustannukset. Tukea ei myönnetä, jos toimenpiteeseen on saatu muuta tukea tai jos sen suorittaminen on muun tuen, kuten maatalouden ympäristötuen, saamisen edellytys. Jos kysymys on yhden tai enintään kolmen maaseutuyrityksen yhteisestä hankkeesta, tuki myönnetään noudattaen soveltuvin osin, mitä maatilainvestoinneista säädetään. Jos investointi ei koske tuotantoon edelleen käytettävää omaisuutta, jos investointi parantaa kyläyhteisön tai alueen viihtyisyyttä ja jos investoinnin toteuttamiseen osallistuu maaseutuyritysten lisäksi muita, investointiin sovelletaan, mitä rahoituslain 7 §:n nojalla annettavassa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa maaseudun kehittämishankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista erikseen säädetään. 40 § Arvokkaiden rakennusten peruskorjaukset Tukea voidaan myöntää rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten peruskorjaamiseen. 8 luku Asumisen tukeminen 41 § Asuntorakentaminen Rahoituslain 22 §:n 1 momentissa tarkoitettua tukea voidaan myöntää maatilojen asunto-olojen parantamiseen. 9 luku Eräät tukikelpoisuuden rajoitukset 42 § Euroopan yhteisön määräykset tukikelpoisista kustannuksista Edellä 4―22, 24―27 ja 32―38 §:ssä tarkoitettua kansallista tukea myönnettäessä noudatetaan, mitä maatalousalan valtiontuesta annetuissa yhteisön suuntaviivoissa (EYVL C 28, 1.2.2000, s. 2) tuen myöntämisen edellytyksistä määrätään. Kansallista tukea ja EMOTR:sta rahoitettavaa 29 §:ssä tarkoitettua tukea myönnettäessä sovelletaan vastaavasti, mitä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetystä valtiontuesta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 70/2001 tuen myöntämisen edellytyksistä säädetään. Jos kysymys on muuhun tuotantoon kuin maatalouteen liittyvästä toiminnasta ja tuki myönnetään vähämerkityksisen tuen ehdoin, tuen määrä voi tuen myöntämistä edeltäneen kolmen vuoden aikana vähämerkityksisen tuen ehdoin myönnetty tuki mukaan lukien olla enintään 100 000 euroa. Tukea myönnettäessä noudatetaan, mitä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 69/2001 säädetään. 43 § Väliraha Hankittaessa kone tai laite siten, että osa kauppahintaa kuitataan antamalla vastineeksi käytetty kone tai laite, tukikelpoiseksi kustannukseksi katsotaan vain hankitun koneen tai laitteen hankintahinnan ja luovutetun koneen tai laitteen hinnan erotus. 44 § Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset Tukea ei myönnetä seuraaviin kustannuksiin tai kustannusosuuksiin: 1) arvonlisäveron osuuteen muuten hyväksyttävistä kustannuksista, ellei tuen hakija esitä verottajan antamaa hyväksyttävää selvitystä siitä, ettei kyseiseen toimintaan liittyvistä kustannuksista ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta; 2) kestitsemisestä aiheutuviin kustannuksiin yrityksen harjoittaessa suhdetoimintaa; 3) muihin toimintakustannuksiin, jotka johtuvat yrityksen tavanomaisesta liiketoiminnasta; 4) suoraan vientiin tai tuontiin liittyviin hankkeisiin, 5) hakijan itsensä suorittaman kuljetuksen kustannuksiin. Valtiontakausta ei myönnetä lainoihin, jotka on tarkoitettu yrityksen käyttöpääomaksi. 45 § Oman työn osuus rakennus- ja muussa työssä Maksettaessa ja valvottaessa osarahoitettavana myönnettyä investointitukea tuen saajan oman työn arvona pidetään 8,50 euroa tunnilta tavanomaisessa työssä ja 13,50 euroa tunnilta, jos tuen saajalla on koulutus tai pitkäaikainen työkokemus kyseistä työtä koskevalta alalta. Traktorilla tai siihen verrattavalla koneella tehdyn työn arvona pidetään 25 euroa tunnilta ja kaivinkoneella tai siihen verrattavalla koneella tehdyn työn arvona 34 euroa tunnilta. Oman työn osuus otetaan huomioon, jos siitä esitetään tuntikirjanpito. 46 § Omien tuotantopanosten käyttö Omaa puutavaraa käytettäessä puutavaran raakapuuarvona otetaan huomioon kyseisellä alueella yleisesti sovelletut puun kantohinnat. Puutavaran arvo voidaan tukea maksettaessa ja valvottaessa ottaa huomioon vain, jos ulkopuolinen, riittävän ammattitaitoinen henkilö on antanut todistuksen puutavaran määrästä ja arvosta. Jos tuen saaja itse on työstänyt omasta metsästä peräisin olevaa raakapuuta sahaamalla tai höyläämällä, puun arvona pidetään vastaavan puutavaran hankintahintaa, jolla puutavara tavanomaisin ehdoin alueella on yleisesti saatavissa. Sahatun tai höylätyn puutavaran määrästä ja arvosta on oltava vastaava todistus kuin raakapuun määrästä ja arvosta. Muiden omien rakentamisessa käytettyjen ainesten ja tarvikkeiden arvona pidetään sitä myyntihintaa, jonka hakija olisi saanut myydessään ne. Omien ainesten ja tarvikkeiden määrästä ja arvosta vaaditaan ulkopuolisen tahon todistus momentin 1 mukaisesti. 47 § Julkiset hankinnat ja kilpailuttaminen Toimenpiteeseen, joka täyttää julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetyt edellytykset, sovelletaan, mitä mainitussa laissa hankintojen tekemisestä ja niiden kilpailuttamisesta kysymyksessä olevien hankintayksikköjen osalta säädetään. 10 luku Investointien ja maanhankinnan tuen muoto ja enimmäismäärä 48 § Tuen muoto Edellä 2, 7 ja 8 luvussa tarkoitettu tuki myönnetään avustuksena, korkotukilainan korkotukena tai valtiontakauksena taikka niiden yhdistelmänä ottaen kuitenkin huomioon, mitä 50 ― 53 §:ssä säädetään. Korkotukilainaan liittyvä tuki ja nuorten viljelijöiden aloitustukeen kuuluva lisäavustus myönnetään aina kansallisena tukena. LEADER+- ja INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmia sekä POMO+ -ohjelmaa toteutettaessa tukea ei saa myöntää sellaisiin kohteisiin, joihin voidaan myöntää vain korkotukilainan korkotukea. INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmaa toteutettaessa voidaan kuitenkin myöntää tukea avustuksena 7 §:ssä tarkoitettuun maatilainvestointiin, johon muuten myönnettäisiin vain lainaan liittyvää tukea. Avustuksen enimmäismäärä ei voi ylittää vastaavaa lainaan sisältyvän tuen enimmäismäärää. Valtiontakaus voidaan myöntää samoihin kohteisiin kuin investointituki maanhankintaa, asuinrakentamista, perinneympäristön vaalimista ja kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten peruskorjaamista lukuun ottamatta. 49 § Nuoret viljelijät Nuorille viljelijöille voidaan 2 luvussa tarkoitettuihin maatilainvestointeihin myöntää korkeampaa tukea kuin muille viljelijöille siten kuin 50 §:ssä säädetään. Nuoreksi viljelijäksi katsotaan alle 40-vuotias viljelijä, jonka tilanpidon aloittamisesta ei ole kulunut viittä vuotta. Tilanpidon aloittamisen ajankohtana pidetään maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 36 §:ssä tarkoitettua aloittamisajankohtaa. 50 § Tuen enimmäismäärä Tukea 2, 5, 7 ja 8 luvussa sekä 29 §:n 6 momentissa tarkoitettuihin investointeihin ja maanhankintaan, 22 ja 23 §:ssä tarkoitettua tukea lukuun ottamatta, voidaan myöntää ottaen huomioon liitteen 1 mukaiset tuen enimmäismäärät ja tukimuodot. INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmasta rahoitettavaan maatilainvestointiin voidaan myöntää vain avustusta. Tuki myönnetään osarahoitettuna. Tukea voidaan myöntää vain sellaisiin maatilainvestointeihin, joihin liitteen 1 mukaan muuten myönnetään ainoastaan lainamuotoista tukea. Avustuksen enimmäismäärä ei voi ylittää vastaavaa lainaan sisältyvän tuen enimmäismäärää. 51 § Avustuksena myönnettävä tuki Avustusta ei saa myöntää, jos se olisi vähemmän kuin 840 euroa. Investointeihin, joista säädetään 10 §:n 6 momentissa, 11 §:n 2 momentissa, 18 §:n 5 momentissa, 20 §:n 3 ja 4 momentissa, 22 ja 23 §:ssä ja 29 §:n 1―5 momentissa, voidaan kuitenkin myöntää edellä sanottua pienempiäkin avustuksia, ei kuitenkaan alle 500 euron avustuksia. Jos kysymys on jalostusnaudan tai -lampaan taikka sähköaggregaatin tai -generaattorin hankinnasta tai 30 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta kehittämistoimenpiteestä, edellä mainittuja avustuksen vähimmäismääriä ei sovelleta. Jos 2 tai 7 luvussa tarkoitetun investoinnin hyväksyttävä kokonaiskustannus on alle 5 000 euroa, ei lainamuotoisen tuen osuutta saa myöntää. 52 § Korkotukilainana myönnettävä tuki Sen estämättä, mitä 48 ja 51 §:ssä säädetään, myönnettäessä tukea, 32 §:ssä tarkoitettuun maanhankintaan tai 41 §:ssä tarkoitettuun asuntorakentamiseen, tukimuotona voidaan käyttää ainoastaan korkotukilainaan liittyvää korkotukea. 53 § Investointituen enimmäismäärä muussa kuin varsinaisessa maataloudessa Tukea 22 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin sekä investointeihin, jotka koskevat maatiloilla tapahtuvaa metsätaloustuotteiden pienimuotoista jalostusta ja markkinointia, voidaan myöntää: 1) tavoite 1 -alueella enintään 50 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista; 2) tavoite 1 -alueen ulkopuolella liitteessä 2 tarkoitetuissa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa enintään 40 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista; 3) tavoite 1 -alueen ulkopuolella liitteessä 2 tarkoitetuissa muissa kuin harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tukea 23 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää: 1) Itä-Suomen tavoite 1 -alueeseen kuuluvissa I tukialueen kunnissa enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista; 2) Pohjois-Suomen tavoite 1 -alueeseen kuuluvissa II tukialueen kunnissa enintään 34 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista; 3) tavoite 1 -alueen ulkopuolella liitteessä 2 tarkoitetuissa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa enintään 40 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista; ja 4) tavoite 1 -alueen ulkopuolella liitteessä 2 tarkoitetuissa muissa kuin harvaan asuttuun tai ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tukea 1 momentin 2 ja 3 kohdassa sekä 2 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuilla alueilla voidaan myöntää vain POMO+ -ohjelmasta, LEADER+ -yhteisöaloite- tai INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmasta. 54 § Investointituen enimmäismäärä maatilan ulkopuolella Investointitukea voidaan myöntää 29 §:n 1―5 momentissa tarkoitettuihin investointeihin liitteessä 2 luetelluissa kunnissa seuraavasti: 1) Itä-Suomen tavoite 1 -alueeseen kuuluvissa I tukialueen kunnissa enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista; 2) Pohjois-Suomen tavoite 1 -alueeseen kuuluvissa II tukialueen kunnissa enintään 34 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista; 3) tavoite 1 -alueen ulkopuolella II ja III tukialueisiin kuuluvissa harvaan asutun ja ydinmaaseudun kunnissa enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista; 4) tavoite 1 -alueen ulkopuolella II ja III tukialueisiin kuuluvissa muissa kuin 3 kohdassa tarkoitetuissa kunnissa enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista; 5) tavoite 1 -alueen ulkopuolella muissa kuin II ja III tukialueisiin kuuluvissa kunnissa enintään 15 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista; 6) edellä kohdissa 4 ja 5 tarkoitetuilla alueilla puun energiakäyttöä edistävissä investointihankkeissa enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Seuraavissa kaupungeissa tukea ei myönnetä investointeihin, jotka toteutetaan muulla kaava-alueella kuin yleiskaava-alueella: Espoo, Hanko, Helsinki, Järvenpää, Kaarina, Kauniainen, Kerava, Kouvola, Kuusankoski, Lahti, Lohja, Raisio, Tampere, Turku ja Vantaa. Tukea 1 momentin 3―6 kohdassa tarkoitetuilla alueilla voidaan myöntää vain POMO+ -ohjelmasta, LEADER+ -yhteisöaloite- tai INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmasta. 55 § Kiinteistön hankintaan myönnettävän tuen enimmäismäärä Mitä 53 ja 54 §:ssä säädetään, sovelletaan myös 33 §:ssä tarkoitettuun kiinteistön hankintaan. 56 § Tukialuejako Tässä asetuksessa tarkoitettua tukea myönnettäessä tukitaso ratkaistaan sen liitteen 2 mukaisen aluejaon perusteella, joka oli kuntien osalta voimassa 31 päivänä joulukuuta 2000. 11 luku Erinäiset säännökset 57 § Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006. Tätä asetusta sovelletaan sellaisiin 1 §:ssä tarkoitettuihin tuen myöntämistä koskeviin hakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille 1 päivänä tammikuuta 2006 tai sen jälkeen, kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006. Edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja myöntämisvaltuuksia ja varoja voidaan lisäksi käyttää sellaisiin tuen myöntämistä koskeviin hakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille aikaisintaan 3 päivänä huhtikuuta 2000 ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2005 soveltaen niitä säännöksiä, jotka olivat voimassa hakemuksen vireille tullessa. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2005 Ministeri Seppo Kääriäinen Ylitarkastaja Hannu Porkola Liitteet 1 ja 2