← Suomi

Lyhyesti

Tämä laki säätelee metsästystä Suomessa, erityisesti pyyntilupia, metsästysmenetelmiä ja -välineitä sekä metsästyksen turvallisuutta ja valvontaa. Se määrittelee, mihin eläimiin tarvitaan pyyntilupa ja millaisia vaatimuksia metsästyksessä käytettäville aseille ja varusteille asetetaan.

Mitä se säätelee

Ketä se koskee

Keskeiset kohdat

Lakiteksti

1993 666/1993 Metsästysasetus Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun metsästyslain (615/93) sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta samana päivän

§:n 1 momentissa säädetään, saa sepelkyyhkyä metsästää 1.6.-9.8, jos se on tärkeää sepelkyyhkyn viljelyksille aiheuttamien vahinkojen estämiseksi Tällaiseen metsästykseen on saatava 1 §:ssä tarkoitettu pyyntilupa. 28 § Poikkeus yleisistä rauhoitusajoista Poiketen siitä,

§:n 1 momentissa säädetään, saavat Uudenmaan sekä Turun ja Porin lääneissä merialueeseen rajoittuvissa kunnissa vakituisesti asuvat henkilöt metsästää allia sekä haahkan, telkän, tukkakoskelon ja isokoskelon uroksia 10.4.-21.

  1. 29 § Pyyntilupa kevätmetsästyksessä Edellä 28 §:ssä tarkoitettuun metsästykseen on saatava 1 §:ssä tarkoitettu pyyntilupa. Pyyntilupa voidaan myöntää sellaiselle rekisteröidylle metsästysyhdistykselle, joka toimii sanotussa pykälässä mainitulla merialueella. Pyyntiluvan myöntämisen edellytyksenä on, että metsästettäväksi sallittavien lajien kannat ovat metsästyskelpoiset ja että yhdistys on järjestänyt riittävän riistanhoidon ja metsästyksen valvonnan. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa pyyntiluvassa on määrättävä ampumapaikat ja ne muut alueet, joilla metsästystä saa harjoittaa. 30 § Metsästyksen rajoittaminen Jos riistanhoitopiiri metsästyslain 38 §:n nojalla rajoittaa riistaeläimen metsästämistä siten, että eläimen metsästys kielletään muulloin kuin tämän asetuksen 24 §:n 1 momentissa mainittuna rauhoitusaikana, on päätöksessä yksityiskohtaisesti perusteltava syyt, joihin päätös perustuu. Edellä 1 momentissa tarkoitetusta kiellosta tai rajoituksesta riistanhoitopiirin on ilmoitettava vuosittain Metsästäjäin keskusjärjestön julkaisemassa valistuslehdessä. 31 § Riistaeläinten kauppa Suomessa metsästetyn metson ja teeren kauppa on kielletty. 32 § Korvaus koiran haltuunotosta Metsästyslain 55 §:n 3 momentissa tarkoitettu korvaus koiran hoitamisesta määrätään siten, että se kattaa haltuunotetun koiran hoidosta aiheutuneet kustannukset täysimääräisesti. Tällaisina kustannuksina otetaan huomioon hoitamiseen käytetty työ, hoitamista varten hankitut tarvikkeet ja asianmukainen osuus hoitoon käytettyjen tilojen kustannuksista hoitoajalta. 33 § Riistanhoitopiirien toiminta-alueet Riistanhoitopiirien toiminta-alueet ovat seuraavat: 1) Uudenmaan riistanhoitopiiri: Uudenmaan lääni; 2) Varsinais-Suomen riistanhoitopiiri: Turun ja Porin lääni lukuun ottamatta Satakunnan riistanhoitopiirin aluetta; 3) Satakunnan riistanhoitopiiri: Kihniön, Karvian, Parkanon, Honkajoen, Merikarvian, Siikaisten, Pomarkun, Kankaanpään, Jämijärven, Ikaalisten, Viljakkalan, Hämeenkyrön, Suodenniemen, Lavian, Noormarkun, Porin, Ulvilan, Kullaan, Luvian, Nakkilan, Harjavallan, Kiikoisten, Mouhijärven, Vammalan, Äetsän, Kokemäen, Kiukaisten, Eurajoen, Rauman, Rauman maalaiskunnan, Lapin, Säkylän, Euran, Köyliön, Vampulan, Huittisten ja Punkalaitumen kunnat; 4) Etelä-Hämeen riistanhoitopiiri: Hämeen lääni lukuun ottamatta Pohjois-Hämeen ja Satakunnan riistanhoitopiirien aluetta; 5) Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri: Kurun, Virtain, Vilppulan, Ruoveden, Mäntän, Kuoreveden, Juupajoen, Oriveden, Längelmäen, Kuhmalahden, Sahalahden, Luopioisten, Pälkäneen, Kangasalan, Tampereen, Ylöjärven, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden, Lempäälän, Viialan, Valkeakosken, Toijalan, Kylmäkosken ja Kuhmoisten kunnat; 6) Kymen riistanhoitopiiri: Kymen lääni 7) Etelä-Savon riistanhoitopiiri: Mikkelin lääni; 8) Pohjois-Savon riistanhoitopiiri: Kuopion lääni; 9) Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiri: Pohjois-Karjalan lääni; 10) Pohjanmaan riistanhoitopiiri: Vaasan lääni lukuunottamatta Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirin aluetta; 11) Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiiri: Kokkolan, Kruunupyyn, Luodon, Pietarsaaren, Pietarsaaren maalaiskunnan, Uudenkaarlepyyn, Maksamaan, Oravaisten, Vöyrin, Mustasaaren, Vaasan, Maalahden, Korsnäsin, Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin kunnat; 12) Keski-Suomen riistanhoitopiiri: Keski-Suomen lääni Kuhmoisten kuntaa lukuun ottamatta; 13) Oulun riistanhoitopiiri: Oulun lääni lukuun ottamatta Kainuun riistanhoitopiirin aluetta; 14) Kainuun riistanhoitopiiri: Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vuolijoen kunnat; sekä 15) Lapin riistanhoitopiiri: Lapin lääni. 34 § Riistanhoitoyhdistykseen kuuluminen Jos metsästäjätutkinnon suorittanut henkilö haluaa liittyä sellaisen riistanhoitoyhdistyksen jäseneksi, jonka toiminta-alueeseen kuuluvassa kunnassa hänellä ei ole kotipaikkaa, tai hän ei halua kuulua jäsenenä mihinkään riistanhoitoyhdistykseen, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti metsästäjärekisterin pitäjälle. Riistanhoitoyhdistyksen jäsenyydestä tehdään merkintä metsästyskorttiin. Jos henkilö ei halua kuulua mihinkään riistanhoitoyhdistykseen, hänet merkitään metsästäjärekisteriin kotipaikkansa mukaan. Jäsenyys kestää kerrallaan sen metsästysvuoden, jolta riistanhoitomaksu on suoritettu. Jäsenyys alkaa metsästysvuoden alusta, jos maksu on suoritettu ennen asianomaisen metsästysvuoden alkamista, ja muutoin maksun suorittamisajankohdasta. Jäsenyys lakkaa, jos riistanhoitomaksua ei makseta. 35 § Metsästäjärekisteri Metsästäjäin keskusjärjestö pitää metsästäjistä rekisteriä (metsästäjärekisteri), johon merkitään kustakin metsästäjästä seuraavat tiedot: 1) suoritetut riistanhoitomaksut vuosittain; 2) metsästysvuosi, jota suoritettu maksu koskee; 3) täydellinen nimi, henkilötunnus ja kotipaikka; 4) se riistanhoitoyhdistys, jonka jäsenenä metsästäjä on; sekä 5) tiedot metsästäjäin ryhmävakuutuksesta. Henkilö, joka viitenä edellisenä vuotena ei ole suorittanut riistanhoitomaksua, poistetaan rekisteristä. Rekisteriä käytetään metsästäjien koulutukseen ja neuvontaan, metsästyksen valvontaan sekä metsästys- ja riistanhoitotoiminnan käytännön järjestelyyn. Lisäksi rekisteriä käytetään riistanhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden kokonaismäärän sekä metsästäjille lähetettävän riistanhoitomaksun tilillepanokortin osoitteiston selvittämiseen. Metsästäjärekisteristä saadaan antaa tietoja 3 momentissa tarkoitettuja tehtäviä suorittaville valtion viranomaisille sekä Metsästäjäin keskusjärjestölle, riistanhoitopiireille ja riistanhoitoyhdistyksille. Muutoin henkilötietojen luovutuksessa sovelletaan, mitä yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 18 a §:ssä säädetään. 36 § Riistanhoitomaksuina kertyvien varojen käyttö ja niiden myöntäminen Riistanhoitomaksuina kertyvistä varoista Metsästäjäin keskusjärjestölle, riistanhoitopiirille ja riistanhoitoyhdistykselle myönnetyt määrärahat käytetään metsästyslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisten tehtävien suorittamiseen. Metsästäjäin keskusjärjestön on huolehdittava metsästäjäin ryhmävakuutuksen voimassa pitämisestä. Edellä 1 momentissa tarkoitetut varat myöntää maa- ja metsätalousministeriö Metsästäjäin keskusjärjestön hakemuksesta. Hakemukseen on liitettävä Metsästäjäin keskusjärjestön ja riistanhoitopiirien talousarviot ja toimintasuunnitelmat sekä riistanhoitoyhdistysten osalta riistanhoitopiirin ehdotus yhdistyksille myönnettävien varojen määrästä. Myönnetyt määrärahat maksaa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus vuosineljänneksittäin ennakkona. Määrärahojen käytöstä on Metsästäjäin keskusjärjestön ja riistanhoitopiirin toimitettava maa- ja metsätalousministeriölle selostus viimeistään maksamisvuotta seuraavan vuoden helmikuun 16 päivänä. Riistanhoitopiirin selostukseen on liitettävä riistanhoitoyhdistysten selostukset varojen käytöstä. 37 § Maksujen periminen Metsästäjäin keskusjärjestö, riistanhoitopiiri ja riistanhoitoyhdistys voivat periä suorittamistaan tehtävistä maksuja seuraavasti: 1) metsästyslain 21 §:ssä tarkoitetusta ampumakokeesta 30 mk koekerralta; 2) metsästäjätutkinnosta 70 mk koekerralta; 3) pyyntilupapäätöksen ja muun sellaisen lupapäätöksen antamisesta, joka metsästyslain tai tämän asetuksen nojalla kuuluu riistanhoitopiirille, 110 mk; sekä 4) julkaisuista, tilauksesta annetusta koulutuksesta ja neuvonnasta sekä muusta sen kaltaisesta toiminnasta siitä aiheutuvia kustannuksia vastaavan maksun. 38 § Metsästyslupa ulkomaalaiselle Metsästyslain 46 §:n 3 momentissa tarkoitettu lupa voidaan myöntää ulkomaalaiselle, joka metsästää sanotussa momentissa tarkoitetulla alueella suomalaisen metsästäjän kanssa. Edellytyksenä on lisäksi, että asianomainen täyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/93) 2 §:ssä säädetyt edellytykset. 39 § Ilmoitus metsästysoikeuden haltijalle Metsästyslain 83 §:n 5 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä poliisille sekä metsästysoikeuden haltijalle suullisesti, puhelimitse tai muulla tavoin viimeistään seuraavana päivänä siitä kun pyydystyksen kohteena ollut eläin on otettu haltuun. Jollei metsästysoikeuden haltijaa tavoiteta kahden vuorokauden kuluessa siitä kun ilmoitus on tehty poliisille, ampuja saa pitää eläimen. Jos metsästysoikeuden haltija ottaa metsästyslain 83 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa eläimen, katsotaan hänen käyttäneen ampujan sijasta sitä vastaavan pyyntiluvan. 40 § Ilmoittaminen haavoittamisesta ja tappamisesta Metsään jääneestä haavoittuneesta hirvieläimestä samoin kuin karhun, suden tai ahman haavoittamisesta on viipymättä ilmoitettava lähimmälle poliisille. 41 § Lupahakemus eräisiin riistanhoidollisiin toimenpiteisiin Metsästyslain 40 §:ssä tarkoitettua lupaa on haettava kirjallisesti riistanhoitopiiriltä. Hakemuksessa on esitettävä ne syyt, joiden vuoksi lupaa haetaan, samoin kuin käytettävät pyyntimenetelmät. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että luvassa tarkoitetusta toimenpiteestä ei aiheudu merkittävää haittaa luonnonvaraisille riistaeläinkannoille. Riistanhoitopiirin päätöksessä on mainittava, mitkä pyyntitavat luvan nojalla sallitaan ja kuinka monta eläintä hakija saa pyydystää tai ottaa. Myönnetty lupa on voimassa vuoden kerrallaan, jollei lupapäätöksessä voimassaoloaikaa määrätä lyhyemmäksi. 42 § Laittoman pyyntivälineen käsittely Jos metsästyslain 81 §:n 2 momentissa tarkoitetun pyyntilaitteen omistaja tiedetään ja jos pyyntilaite vähäisin korjauksin voidaan muuttaa asetetut vaatimukset täyttäväksi pyyntilaitteeksi tai jos sen osilla on käyttöarvoa, pyyntilaite palautetaan omistajalle. Muussa tapauksessa pyyntilaite hävitetään. Jos 1 momentin mukaisesti palautettu pyyntilaite uudestaan otetaan talteen metsästyslain 81 §:n nojalla, pyyntilaite hävitetään. 43 § Metsästyskiellosta ilmoittaminen Oikeusministeriön on lähetettävä ilmoitus metsästyskieltoon määräämisestä metsästäjärekisterin pitäjälle rekisteriin tehtävää merkintää varten. Lisäksi ilmoitus on lähetettävä kieltoon määrätyn henkilön kotipaikan poliisille. 44 § Metsästyksenvartijan vakuutus Metsästyslain 63 §:n 4 momentissa tarkoitettu metsästyksenvartija allekirjoittaa seuraavan vakuutuksen: ''Minä N.N. vakuutan kunnian ja omantunnon kautta, että minä uutterasti ja tunnollisesti, puolueettomasti ja ilman oman voiton tavoittelua parhaan ymmärrykseni ja taitoni mukaan täytän velvollisuuteni valvoa metsästystä ja riistanhoitoa niin etten mistään syystä toimessani edistä vääryyttä.'' Metsästyksenvartijalla tulee olla riistanhoitoyhdistyksen antama todistus tai tunnuskortti, joka on vaadittaessa esitettävä. 45 § Poromiehen oikeus metsästysaseen kuljettamiseen Suorittaessaan sellaisia poronhoitotöitä, joissa metsästysasetta voi tarvita, poromiehellä on oikeus kuljettaa maastossa metsästyslain 35 §:n 3 momentin säännöksen estämättä sellaista metsästyskivääriä, joka täyttää tämän asetuksen 16 §:n 3 momentissa säädetyt vaatimukset. 46 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
  2. 47 § Siirtymäsäännökset Poiketen siitä,

§:ssä säädetään, noudatetaan 1 päivästä elokuuta 1993 31 päivään maaliskuuta 1994 tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisia metsästysaikoja. Milloin syytä siihen on, voi maa- ja metsätalousministeriö määrätä poikettavaksi 1 momentin mukaisista hirven metsästysajoista. Edellä 36 §:n 3 momentissa säädetystä poiketen maksaa vuonna 1993 myönnetyt määrärahat riistanhoitopiireille ja riistanhoitoyhdistyksille asianomainen lääninhallitus, jolle myöskin on annettava selostus varojen käytöstä. Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1993 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Ministeri Ole Norrback

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.