Maa- ja metsätalousministeriön asetus kolmansista maista tuotavasta lihasta ja lihatuotteista
Mistä säädöksessä on kyse?
Tämä asetus säätelee Euroopan unionin ulkopuolisista maista (kolmansista maista) Suomeen tuotavan lihan ja lihatuotteiden elintarvikehygieenistä laatua ja pyrkii estämään eläintautien leviämisen maahantuonnin yhteydessä. Se asettaa ehdot, joilla lihaa ja lihatuotteita saa tuoda Suomeen kolmansista maista.
Kenelle: Yksityishenkilöitä, jotka tuovat lihaa ja lihatuotteita omaan käyttöönsä; Suurlähetystöjä ja kansainvälisiä järjestöjä, jotka tuovat lihaa ja lihatuotteita omaan käyttöönsä.
Keskeiset tiedot
- Maa
- Suomi
- Oikeudenala
- Muu lainsäädäntö
- Pykälät
- 28
- Lähde
- opendata.finlex.fi
- Teksti haettu
- Selitys päivitetty
Mitä säädös sääntelee?
- Ehtoja lihan ja lihatuotteiden tuonnille kolmansista maista Suomeen.
- Elintarvikehygieenistä laatua tuotavalle lihalle ja lihatuotteille.
- Eläintautien leviämisen estämistä maahantuonnin yhteydessä.
- Poikkeuksia tiettyjen liha- ja lihatuote-erien tuonnista.
Ketä säädös koskee?
- Yksityishenkilöitä, jotka tuovat lihaa ja lihatuotteita omaan käyttöönsä.
- Suurlähetystöjä ja kansainvälisiä järjestöjä, jotka tuovat lihaa ja lihatuotteita omaan käyttöönsä.
- Laivaliikenteen muonitusta varten lihaa ja lihatuotteita maahan tuovia tahoja.
- Kaikkia, jotka tuovat lihaa ja lihatuotteita kolmansista maista Suomeen.
Mitkä ovat keskeiset kohdat?
- Asetusta ei sovelleta lihaan tai lihatuotteisiin, jotka kuljetetaan Suomen alueen kautta toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan, tai jotka tuodaan Suomeen väliaikaisesti varastoitaviksi ennen kuljettamista kolmanteen maahan.
- Yksityishenkilö saa tuoda mukanaan omaan käyttöönsä enintään yhden kilogramman erän lihaa ja lihatuotteita liitteen 7 mukaisesti.
- Metsästysretkellä pyydettyjen riistaeläinten lihaa ja siitä valmistettuja lihatuotteita saa tuoda vain liitteessä 5 mainituista maista ja tietyin ehdoin, kuten että lihaa ei myydä edelleen ja sitä tai sen jätteitä ei käytetä eläinten rehuksi.
- Lihaa ja lihatuotteita ei saa tuoda, jos ne aiheuttavat vaaraa eläinten tai ihmisten terveydelle, tai jos ne on saatu eläimistä, joille on annettu tiettyjä kiellettyjä aineita.
- Naudan, sian ja siipikarjan lihaerien mukana on oltava todistus salmonellatutkimuksesta, jonka tuloksen on oltava kielteinen, ellei liha ole tarkoitettu kuumennettavien valmisteiden valmistukseen tai jos alkuperämaassa tai -laitoksessa on komission hyväksymä salmonellaohjelma.
Muu lainsäädäntö
Lakiteksti
Lakiteksti
Sisällys (28)
- 1 § Tarkoitus ja soveltamisala
- 2 § Suhde eräisiin säädöksiin
- 3 § Määritelmät
- 4 § Tuonti omaan käyttöön sekä lähetykset yksityishenkilöille
- 5 §
- 6 § Tuonti lähetystöjen ja kansainvälisten järjestöjen käyttöön
- 7 § Tuonti laivaliikenteen muonitukseen
- 8 §
- 9 § Tuonnin yleiset edellytykset
- 10 § Tuonnin rajoitukset
- 11 § Punainen liha
- 12 § Siipikarjan liha
- 13 § Lihan salmonellatutkimukset ja todistukset
- 14 § Tarhatun ja luonnonvaraisen riistan liha sekä poron ja kanin liha
- 15 § Matelijoiden liha
- 16 § Jauheliha
- 17 § Raakalihavalmisteet
- 18 § Lihavalmisteet
- 19 § Elintarvikkeeksi käytettävät suolet, mahat ja virtsarakot
- 20 § Sulatettu eläinrasva
- 21 § Gelatiini
- 22 §
- 23 § TSE-riskiaines
- 24 § Todistukset
- 25 § Muut asiakirjat
- 26 § Todistusten ja asiakirjojen säilyttäminen
- 27 § Eläintauti- tai terveystilanteen muutos
- 28 § Voimaantulo
2001 17/2001 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kolmansista maista tuotavasta lihasta ja lihatuotteista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1192/1996) 2 ja 5 §:n nojalla:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §Tarkoitus ja soveltamisala
Tämän asetuksen tarkoituksena on turvata Euroopan unionin ulkopuolisista maista (kolmannet maat) Suomeen tuotavan, elintarvikkeeksi tarkoitetun lihan ja lihatuotteiden elintarvikehygieeninen laatu sekä estää eräiden eläintautien leviäminen Suomeen kyseisen maahantuonnin yhteydessä.
Asetuksessa säädetään ehdoista, joilla lihaa ja lihatuotteita saadaan tuoda Suomeen kolmansista maista. Asetusta sovelletaan myös toisen Euroopan unionin jäsenvaltion kautta kolmansista maista Suomeen tuotavaan lihaan ja lihatuotteisiin.
Tätä asetusta ei sovelleta lihaan tai lihatuotteisiin, jotka:
Kolmansista maista tuotavan lihan ja lihatuotteiden eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta säädetään erikseen.
2 §Suhde eräisiin säädöksiin
Lihalle ja lihavalmisteille asetettavista vaatimuksista säädetään lisäksi elintarvikelaissa (361/1995) ja sen nojalla annetuissa säädöksissä.
3 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
Viitattaessa tässä asetuksessa Euroopan yhteisön säädökseen tarkoitetaan kyseistä säädöstä siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
4 §Tuonti omaan käyttöön sekä lähetykset yksityishenkilöille
Tämän asetuksen 9 §:n 1 ja 2 momenttia ja 10―22 §:ä ei sovelleta enintään yhden kilogramman suuruiseen erään lihaa ja lihatuotteita, jonka yksityishenkilö tuo mukanaan omaan käyttöönsä liitteessä 7 olevan taulukon mukaisesti. Sama koskee enintään yhden kilogramman suuruista erää lihaa ja lihatuotteita, jotka lähetetään yksityishenkilölle liitteen 7 mukaisesti.
5 §
Metsästysretkellä pyydettyjen riistaeläinten lihan ja siitä valmistettujen lihatuotteiden tuonti omaan käyttöön Yksityishenkilö saa tuoda maahan metsästysretkellä pyytämiensä riistaeläinten lihaa ja siitä valmistettuja lihatuotteita vain liitteessä 5 mainituista maista kyseisessä liitteessä olevan taulukon mukaisesti. Tämän lisäksi yksityishenkilö saa tuoda maahan metsästysretkellä pyytämiensä riistaeläinten lihaa ja siitä valmistettuja lihatuotteita seuraavasti:
Tuonnin ehtona on lisäksi se, että:
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun tuonnin osalta ei sovelleta tämän asetuksen 9 §:n 1 ja 2 momenttia ja 10―22 §:ä.
Maahan ei kuitenkaan saada tuoda sellaista riistaeläinten lihaa tai siitä valmistettuja lihatuotteita, joiden tuonti on suojapäätöksellä erikseen kielletty.
6 §Tuonti lähetystöjen ja kansainvälisten järjestöjen käyttöön
Tämän asetuksen 9 §:n 1 ja 2 momenttia ja 10―22 §:ä ei sovelleta lihaan ja lihatuotteisiin, jotka tuodaan suurlähetystöjen tai diplomaattisia oikeuksia nauttivien kansainvälisten järjestöjen omaan käyttöön liitteessä 7 mainituista maista.
Liha ja lihatuotteet, jotka eivät täytä 9 §:n 1 ja 2 momentissa ja 10―22 §:ssä säädettyjä vaatimuksia, on käytettävä asianomaisen suurlähetystön tai järjestön tiloissa, eikä niistä syntyviä jätteitä saa luovuttaa rehuksi. Suurlähetystön tai järjestön, joka käyttää tässä pykälässä tarkoitettua oikeutta lihan tai lihatuotteiden tuontiin, on tehtävä ilmoitus läänineläinlääkärille siitä, miten lihasta tai lihatuotteista syntyneet jätteet hävitetään.
7 §Tuonti laivaliikenteen muonitukseen
Tämän asetuksen 9 §:n 1 ja 2 momenttia ja 10―22 §:ä ei sovelleta lihaan ja lihatuotteisiin, jotka tuodaan maahan laivaliikenteen muonitusta varten. Laivaliikenteen muonitukseen ei kuitenkaan saa tuoda sellaista lihaa tai lihatuotteita, joiden pääsy Euroopan yhteisön alueelle on suojapäätöksellä erikseen kielletty.
2 luku
Tuonti Norjasta ja Liechtensteinista
8 §
Norjasta ja Liechtensteinista tuotavaan lihaan ja lihatuotteisiin sovelletaan, mitä lihasta ja lihatuotteista Euroopan unionin sisämarkkinakaupassa annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (164/1997) säädetään.
3 luku
Tuonti muista kolmansista maista kuin Norjasta ja Liechtensteinista
9 §Tuonnin yleiset edellytykset
Muista kolmansista maista kuin Norjasta ja Liechtensteinista saadaan tuoda lihaa ja lihatuotteita, jotka ovat eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun lain (1195/1996, hygienialaki) ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisia ja jotka lisäksi täyttävät tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset.
Kolmansista maista tuotavassa lihassa ja lihatuotteissa taikka niiden kääreissä tai pakkauksissa on oltava terveysmerkki tai tunnistamismerkintä, josta käy ilmi viejämaa ja -laitos.
Maahan ei saa tuoda lihaa tai lihatuotteita, jotka aiheuttavat vaaraa eläinten tai ihmisten terveydelle.
10 §Tuonnin rajoitukset
Maahan ei saa tuoda lihaa tai lihatuotteita, jotka on saatu sellaisista eläimistä, joille on annettu tyreostaattisia, estrogeenisia, androgeenisia tai gestageenisia aineita taikka β-agonisteja. Maahan saadaan kuitenkin tuoda lihaa ja lihatuotteita, jotka on saatu sellaisista jälkeläisten tuotantoon käytetyistä eläimistä, joita on lisääntymiskautensa aikana käsitelty neuvoston direktiivissä 96/22/EY sallitulla tavalla.
Maahan ei saa myöskään tuoda:
11 §Punainen liha
Punaista lihaa saadaan tuoda maahan vain liitteessä 1 mainituista maista kyseisessä liitteessä olevan taulukon mukaisesti.
Tuonnin ehtona on lisäksi, että:
12 §Siipikarjan liha
Siipikarjan lihaa saadaan tuoda maahan vain liitteessä 4 mainituista maista kyseisessä liitteessä olevan taulukon mukaisesti.
Tuonnin ehtona on lisäksi se, että:
13 §Lihan salmonellatutkimukset ja todistukset
Naudan ja sian liha on tutkittava neuvoston päätöksen 95/409/EY ja siipikarjan liha neuvoston päätöksen 95/411/EY mukaisesti. Tutkimus on tehtävä ISO 6579; 1993 -menetelmällä tai NMKL-menetelmällä N:o 71, 4. painos, 1991 taikka muulla neuvoston tarkoitukseen hyväksymällä menetelmällä. Tutkimustuloksen on oltava kielteinen. Edellä mainittujen neuvoston päätösten sisältö on liitteessä 2. Liitteenä 3 on salmonellatutkimustodistuksen malli, josta käy ilmi mitkä tiedot todistukseen on merkittävä.
Naudan tai sian lihaa sisältävän erän mukana ei tarvitse olla todistusta salmonellatutkimuksen suorittamisesta, jos lihaerä on erää seuraavien asiakirjojen mukaan tarkoitettu käytettäväksi vähintään +70°C lämpötilaan kuumennettavien valmisteiden valmistukseen hygienialain nojalla hyväksytyssä lihavalmistelaitoksessa. Kuumennettaviin tuotteisiin tarkoitettujen naudan ja sian lihaa sisältävien pakkausten on oltava merkittyjä siten, että niistä käy selvästi ilmi lihan käyttötarkoitus.
Naudan, sian ja siipikarjan lihaa sisältävän lihaerän mukana ei tarvitse olla todistusta salmonellatutkimuksen suorittamisesta, jos siinä maassa tai laitoksessa, josta liha on peräisin, toteutetaan komission hyväksymää Suomen salmonellaohjelmaa vastaavaa ohjelmaa.
14 §Tarhatun ja luonnonvaraisen riistan liha sekä poron ja kanin liha
Tarhattujen strutsien, emujen ja muiden sileälastaisten lintujen lihaa saadaan tuoda maahan vain liitteessä 9 mainituista maista.
Tuonnin ehtona on lisäksi, että:
Luonnonvaraisten strutsien, emujen ja muiden sileälastaisten lintujen lihaa saadaan tuoda maahan vain, jos maa ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto on myöntänyt siihen luvan. Tuontiehdot määrätään tuontiluvassa.
Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun tarhatun ja luonnonvaraisen riistan, poron sekä kanin lihaa saadaan tuoda maahan vain liitteessä 5 mainituista maista kyseisessä liitteessä olevan taulukon mukaisesti.
Edellä 4 momentissa tarkoitetun tuonnin ehtona on lisäksi, että:
15 §Matelijoiden liha
Matelijoiden lihaa saadaan tuoda maahan vain, jos maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto on myöntänyt siihen luvan. Tuontiehdot määrätään tuontiluvassa.
16 §Jauheliha
Maahan saadaan tuoda vain kotieläiminä pidettyjen nautaeläinten, sikojen, lampaiden ja vuohien lihasta valmistettua, pakastettua jauhelihaa. Tällaista jauhelihaa saadaan tuoda maahan vain liitteessä 1 mainituista maista kyseisessä liitteessä olevan taulukon mukaisesti.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun tuonnin ehtona on lisäksi, että:
Tämän lisäksi on matelijoiden lihasta valmistetun jauhelihan tuonti sallittua, jos maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto on myöntänyt siihen luvan. Tuontiehdot määrätään tuontiluvassa.
17 §Raakalihavalmisteet
Maahan saadaan tuoda kaikkien tässä asetuksessa tarkoitettujen eläinten, lukuun ottamatta kavioeläinten, lihasta valmistettuja pakastettuja raakalihavalmisteita. Punaisesta lihasta valmistettuja raakalihavalmisteita saadaan tuoda maahan vain liitteessä 1 mainituista maista kyseisessä liitteessä olevan taulukon mukaisesti. Siipikarjan lihasta valmistettuja raakalihavalmisteita saadaan tuoda maahan vain liitteessä 4 mainituista maista kyseisessä liitteessä olevan taulukon mukaisesti. Kanin ja poron sekä muun tarhatun ja luonnonvaraisen riistan kuin strutsin, emun ja muiden sileälastaisten lintujen lihasta valmistettuja raakalihavalmisteita saadaan tuoda maahan vain liitteessä 5 mainituista maista kyseisessä liitteessä olevan taulukon mukaisesti. Tarhattujen strutsien, emujen ja muiden sileälastaisten lintujen lihasta valmistettuja raakalihavalmisteita saadaan tuoda maahan vain liitteessä 9 mainituista maista.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun tuonnin ehtona on lisäksi, että:
Luonnonvaraisten strutsien, emujen ja sileälastaisten lintujen sekä matelijoiden lihasta valmistettuja raakalihavalmisteita saadaan tuoda maahan vain, jos maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto on myöntänyt siihen luvan. Tuontiehdot määrätään tuontiluvassa.
18 §Lihavalmisteet
Punaisesta lihasta valmistettuja lihavalmisteita saadaan tuoda maahan liitteen 6 taulukossa A mainituista maista kyseisen taulukon mukaisesti. Siipikarjan, poron, kanin, sekä muun tarhatun ja luonnonvaraisen riistan kuin strutsin, emun ja muiden sileälastaisten lintujen lihasta valmistettuja lihavalmisteita saadaan tuoda maahan liitteen 6 taulukossa B mainituista maista kyseisen taulukon mukaisesti.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun tuonnin ehtona on lisäksi, että:
Matelijan, strutsin, emun ja muiden sileälastaisten lintujen lihasta valmistettuja lihavalmisteita saadaan tuoda maahan vain, jos maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto on myöntänyt siihen luvan. Tuontiehdot määrätään tuontiluvassa.
19 §Elintarvikkeeksi käytettävät suolet, mahat ja virtsarakot
Suolia, mahoja ja virtsarakkoja saa tuoda kaikista kolmansista maista.
Tuonnin ehtona on, että:
20 §Sulatettu eläinrasva
Sulatettua eläinrasvaa saadaan tuoda maahan vain liitteessä 7 mainituista maista kyseisessä liitteessä olevan taulukon mukaisesti.
Tuonnin ehtona on lisäksi, että:
21 §Gelatiini
Gelatiinia saadaan tuoda maahan vain liitteessä 8 mainituista maista.
Tuonnin ehtona on, että:
22 §
Eräät teuraseläimistä saatavat muut elintarvikkeet kuin suolet, mahat, virtsarakot, rasva ja gelatiini Eräitä muita teuraseläimistä saatavia elintarvikkeita, lukuun ottamatta elintarvikkeeksi käytettäviä suolia, mahoja, virtsarakkoja, rasvaa ja gelatiinia, saadaan tuoda maahan vain, jos maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto on myöntänyt siihen luvan. Tuontiehdot määrätään tuontiluvassa.
23 §TSE-riskiaines
Tuotaessa naudan, lampaan tai vuohen lihaa, jauhelihaa, raakalihavalmisteita ja lihavalmisteita, terveystodistukseen on liitettävä päätöksen 2000/418/EY mukainen asianomaisen valvontaviranomaisen allekirjoittama ilmoitus siitä, että eläinperäinen tuote ei sisällä päätöksen 2000/418/EY liitteessä I olevan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua erikseen määriteltyä riskiaineista eikä 31 päivän maaliskuuta 2001 jälkeen tuotettua, nautojen, lampaiden tai vuohien pään luista tai selkärangasta mekaanisesti erotettua lihaa, eikä sitä ole saatu tästä erikseen määritellystä riskiaineksesta tai sellaisesta lihasta. Kyseisestä ilmoituksesta on myös käytävä ilmi, että eläimiä ei ole 31 päivän marraskuuta 2001 jälkeen teurastettu ruiskuttamalla tainnutuksen jälkeen kaasua kallon sisään, lopetettu ilman tainnutusta samalla menetelmällä tai teurastettu tainnutuksen jälkeen vaurioittamalla keskushermostoa pitkänomaisella sauvanmuotoisella kallon sisään pistetyllä välineellä.
4 luku
Muut säännökset
24 §Todistukset
Tässä asetuksessa tarkoitettujen todistusten on oltava alkuperäisiä, numeroituja, yhdelle paperiarkille laadittuja ja tämän asetuksen säännösten mukaisesti täytettyjä. Todistukset on laadittava vähintään yhdellä eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen suorittavan jäsenvaltion virallisista kielistä. Jos Suomeen tarkoitettu tuontierä tuodaan Suomessa sijaitsevan eläinlääkinnällisen rajatarkastusaseman kautta, saadaan todistukset laatia myös englanninkielellä.
Todistukset allekirjoittaa ja päivää se viejämaan toimivaltaisen viranomaisen edustaja, joka valvoo, että liha ja lihatuotteet ja niiden valvonta vastaavat tämän asetuksen säännöksiä. Todistuksessa on oltava viejämaan toimivaltaisen viranomaisen edustajan nimi, virka-asema ja allekirjoitus sekä toimivaltaisen viranomaisen virallinen leima. Allekirjoituksen ja leiman on oltava erivärisiä kuin todistukseen painettu teksti.
25 §Muut asiakirjat
Tämän asetuksen 6 ja 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa lihan ja lihatuotteiden mukana on oltava asiakirja, josta käy ilmi tuotteiden viejämaa.
26 §Todistusten ja asiakirjojen säilyttäminen
Maahantuojan on säilytettävä kaikki tässä asetuksessa tarkoitetut asiakirjat ja todistukset vähintään kahden vuoden ajan maahantuonnista.
27 §Eläintauti- tai terveystilanteen muutos
Sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään, noudatetaan niitä erillisiä suojapäätöksiä, jotka maa- ja metsätalousministeriö tai sen eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto taikka komissio antaa viejämaan eläintauti- tai terveystilanteen muutoksen vuoksi.
28 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2001. Asetuksen 23 § tulee kuitenkin voimaan 1.4.2001.
Tällä asetuksella kumotaan kolmansista maista tuotavasta lihasta ja lihatuotteista 19 päivänä maaliskuuta 1998 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kumotun päätöksen nojalla annetut tuontiluvat jäävät kuitenkin voimaan lupaehtojen mukaisesti. Näiden lupien voimassaoloaikaa voidaan jatkaa siihen asti kunnes komissio on vahvistanut luettelon laitoksista, joista tuonti on sallittu. Tähän saakka voi myös maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto myöntää tuontiluvan 14 ja 17 §:ssä tarkoitetuille tuotteille jos kyseisissä pykälissä mainitut muut tuonnin edellytykset täyttyvät.
Neuvoston direktiivi 71/118/ETY (31971L0118); EYVL N:o L 55, 8.3.1971, s. 23 Neuvoston direktiivi 72/462/ETY (31972L0462); EYVL N:o L 302, 31.12.1972, s. 28 Neuvoston direktiivi 77/96/ETY (31977L0096); EYVL N:o L 26, 31.1.1977, s. 67 Neuvoston direktiivi 77/99/ETY (31977L0099); EYVL N:o L 26, 31.1.1977, s. 85 Neuvoston direktiivi 79/542/ETY (31979L0542); EYVL N:o L 146, 14.6.1979, s 15 Neuvoston direktiivi 91/495/ETY (31991L0495); EYVL N:o L 268, 24.9.1991, s. 41 Neuvoston direktiivi 92/45/EY (31992Lo0045); EYVL N:o L 268, 14.9.1992, s. 35 Neuvoston direktiivi 94/65/EY (31994L0065); EYVL N:o L 368, 31.12.1994, s. 10 Neuvoston direktiivi 96/22/EY (31996L0022); EYVL N:o L 125, 23.5.1996, s. 3 Neuvoston direktiivi 96/90/EY (31996L0090); EYVL N:o L 13, 16.1.1997, s. 24 Neuvoston direktiivi 97/76/EY (31997L0076); EYVL N:o L 10, 16.1.1998, s. 25 Neuvoston direktiivi 97/78/EY (31997L0078); EYVL N:o L 24, 30.1.1998, s. 9 Neuvoston päätös 95/409/EY (31995D0409); EYVL N:o L 243, 11.10.1995, s. 21 Neuvoston päätös 95/411/EY (31995D0411); EYVL N:o L 243, 11.10.1995, s. 29 Komission päätös 93/402/EY (31993D0402); EYVL N:o L 179, 22.7.1993, s. 11 Komission päätös 94/85/EY (31994D0085); EYVL N:o L 44, 17.2.1994, s. 31 Komission päätös 94/86/EY (31994D0086); EYVL N:o L 44, 17.2.1994, s. 33 Komission päätös 94/187/EY (31994D0187); EYVL N:o L 89, 6.4.1994, s. 18 Komission päätös 94/984/EY (31994D0984); EYVL N:o L 378, 31.12.1994, s. 11 Komission päätös 95/411/EY (31995D0411); EYVL N:o L 243, 11.10.1995, s. 29 Komission päätös 96/137/EY (31996D0137); EYVL N:o L 31, 9.2.1996, s. 31 Komission päätös 96/712/EY (31996D0712); EYVL N:o L 326, 17,12,1996, s. 67 Komission päätös 97/41/EY (31997D0041); EYVL N:o L 17, 21.1.1997, s. 34 Komission päätös 97/221/EY (31997D0221); EYVL N:o L 89, 4.4.1997, s. 32 Komission päätös 97/222/EY (31997D0222); EYVL N:o L 89, 4.4.1997, s. 39 Komission päätös 98/246/EY (31998D0246); EYVL N:o L 98, 31.3.1998, s. 44 Komission päätös 98/371/EY (31998D0371); EYVL N:o L 170, 16.6.1998, s. 16 Komission päätös 1999/120/EY (31999D0120); EYVL N:o L 36, 10.2.1999, s. 21 Komission päätös 1999/283/EY (31999D0283); EYVL N:o L 110, 28.4.1999, s. 16 Komission päätös 2000/20/EY (32000D0020); EYVL N:o L 6, 11.1.2000, s. 60 Komission päätös 2000/418/EY (32000D0418); EYVL N:o L 158, 30.6.2000, s. 76 Komission päätös 2000/572/EY (32000D0572); EYVL N:o L 240, 23.9.2000, s. 19 Komission päätös 2000/585/EY (32000D0585); EYVL N:o L 251, 6.10.2000, s. 1 Komission päätös 2000/609/EY (32000D0609); EYVL N:o L 258, 12.10.2000, s. 49
Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2001 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Eläinlääkintötarkastaja Carmela Hellsten Liitteet 1-9