Tämä laki koskee arvopaperimarkkinalain muutoksia, jotka liittyvät erityisesti määräysvallassa olevien yhteisöjen määritelmiin sekä arvopapereiden markkinointiin, liikkeeseenlaskuun ja tiedonantovelvollisuuteen. Se päivittää säännöksiä tarjous- ja listalleottoesitteistä, osavuosikatsauksista, vuosikatsauksista, tilinpäätöksistä ja omistusosuuksien ilmoittamisesta.
§:n 1 momentin 1 tai 3 kohdassa tarkoitettu arvopaperi, ja kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta,
§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu arvopaperi. Tämä velvollisuus ei koske valtiota, sen keskuspankkia, kuntaa, kuntayhtymää eikä sellaista kansainvälistä julkisyhteisöä, jonka jäsenenä on vähintään kaksi Euroopan talousalueeseen kuuluvaa valtiota. Jos liikkeeseenlaskijan tilintarkastaja on tarkastanut osavuosikatsauksen, tilintarkastajan on ilmoitettava lausunnossaan, missä laajuudessa tarkastus on suoritettu. Tilintarkastajan mahdolliset muistutukset on liitettävä lausuntoon. Lausunto on liitettävä osavuosikatsaukseen. Jos liikkeeseenlaskijan on laadittava konsernitilinpäätös, osavuosikatsaus annetaan konsernin tietoina. Rahoitustarkastus voi kuitenkin kirjanpitolautakuntaa kuultuaan vaatia liikkeeseenlaskijaa julkistamaan konsernia koskevan tiedon ohella vastaavan tiedon liikkeeseenlaskijasta, jos jälkimmäistä tietoa on pidettävä olennaisena sijoittajan tekemän arvion kannalta. Osavuosikatsaus on laadittava hyvän kirjanpitotavan mukaisesti, ja sen tulee antaa oikea ja riittävä kuva liikkeeseenlaskijan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Osavuosikatsauksessa on selostettava liikkeeseenlaskijan toimintaa, tuloskehitystä ja investointeja sekä rahoitustilanteen ja toimintaympäristön muutoksia edellisen tilikauden päättymisen jälkeen. Katsauskaudella toimintaan ja tulokseen vaikuttaneista poikkeuksellisista seikoista on annettava selostus. Osavuosikatsauksessa esitettävien tietojen on oltava vertailukelpoisia edellisen tilikauden vastaavan katsauskauden tietoihin. Vastaavan katsauskauden tietoja on tarvittaessa oikaistava, jotta ne olisivat vertailukelpoisia, ja ilmoitettava oikaisun perusteet. Osavuosikatsauksessa on myös selostettava liikkeeseenlaskijan toiminnan ja tuloksen kannalta olennaisia katsauskauden jälkeisiä tapahtumia sekä liikkeeseenlaskijan todennäköistä kehitystä kuluvana tilikautena siinä määrin kuin se on mahdollista. Asianomaisen ministeriön päätöksellä säädetään tarkemmin osavuosikatsauksen sisällöstä ja siitä, miten katsauksessa annettavat tiedot esitetään. Asianomaisen ministeriön päätöksellä säädetään lisäksi osavuosikatsauksen sisältöä koskevista poikkeuksista. Osavuosikatsaus on julkistettava ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa katsauskauden päättymisestä. Tieto kunkin osavuosikatsauksen julkistamisviikosta on julkistettava heti, kun siitä on päätetty. Liikkeeseenlaskijan on toimitettava osavuosikatsaus rahoitustarkastukselle sekä asianomaiselle julkisen kaupankäynnin järjestäjälle viimeistään silloin, kun se julkistetaan. Osavuosikatsaus on lisäksi pyynnöstä toimitettava arvopaperin haltijalle. Jokaisella on oikeus saada liikkeeseenlaskijalta kuluja vastaan jäljennös osavuosikatsauksesta. Edellä 1 momentista poiketen muun julkisen kaupankäynnin säännöissä voidaan määrätä, että muun julkisen kaupankäynnin kohteena olevan 1 luvun 2 §:n 1 momentin 1 tai 3 kohdassa tarkoitetun arvopaperin liikkeeseenlaskija voi laatia osavuosikatsauksen kultakin yli kuuden kuukauden pituiselta tilikaudeltaan vain kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta. Vuosikatsaus 5 a § Jos 5 §:ssä tarkoitetun liikkeeseenlaskijan tilikautta on pidennetty, liikkeeseenlaskijan on lisäksi laadittava vuosikatsaus tilikauden 12 ensimmäiseltä kuukaudelta. Mitä 5 §:ssä säädetään osavuosikatsauksesta, koskee vastaavasti vuosikatsausta. Tilinpäätös 6 § Julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin liikkeeseenlaskijan on julkistettava tilinpäätöksensä ilman aiheetonta viivytystä viimeistään viikkoa ennen sitä kokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä vahvistettavaksi, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tämä velvollisuus ei koske valtiota, sen keskuspankkia, kuntaa, kuntayhtymää eikä sellaista kansainvälistä julkisyhteisöä, jonka jäsenenä on vähintään kaksi Euroopan talousalueeseen kuuluvaa valtiota. Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva liikkeeseenlaskijan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Asianomaisen ministeriön päätöksellä säädetään tarkemmin tilinpäätöksen sisällöstä ja siitä, miten tilinpäätöksessä annettavat tiedot on esitettävä. Asianomaisen ministeriön päätöksellä säädetään lisäksi poikkeuksista tämän lain ja sen nojalla annettujen päätösten tilinpäätöksen sisältöä koskevista säännöksistä. Tilinpäätöksen ohessa on julkistettava myös tilintarkastuskertomus. Jos tilikauden aikana julkistettuja osavuosikatsauksia ei tilintarkastajien käsityksen mukaan ole laadittu niitä koskevien säännösten mukaisesti, tästä on ilmoitettava tilintarkastuskertomuksessa. Liikkeeseenlaskijan on kuitenkin julkistettava tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus välittömästi, jos tilintarkastajat tilintarkastuskertomuksessaan: 1) toteavat, että tilinpäätöstä ei ole laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti; 2) toteavat, että tilinpäätös ei anna kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeaa ja riittävää kuvaa liikkeeseenlaskijan tai sen konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, johon liikkeeseenlaskija kuuluu; 3) toteavat, että tilinpäätöstä ei tulisi vahvistaa; 4) eivät yhdy hallituksen tekemään tuloksen käsittelyä koskevaan ehdotukseen; 5) toteavat, että vastuuvapautta ei tulisi myöntää; taikka 6) esittävät muun muistutuksen suorittamansa tarkastuksen perusteella. Mitä osavuosikatsauksesta säädetään 5 §:n 7 momentissa, koskee vastaavasti tilinpäätöstä. Tilinpäätöstiedote 6 a § Liikkeeseenlaskijan, jonka 1 luvun 2 §:n 1 momentin 1 tai 3 kohdassa tarkoitettu arvopaperi on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi, on julkistettava tilinpäätöksensä pääkohdat välittömästi tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen (tilinpäätöstiedote). Jos liikkeeseenlaskijan on laadittava konsernitilinpäätös, tilinpäätöstiedote annetaan konsernin tietoina. Asianomaisen ministeriön päätöksellä säädetään tarkemmin tilinpäätöstiedotteen sisällöstä ja siitä, miten tilinpäätöstiedotteessa annettavat tiedot esitetään. Mitä osavuosikatsauksesta säädetään 5 §:n 7 momentissa, koskee vastaavasti tilinpäätöstiedotetta. 9 § Osakkeenomistajan on ilmoitettava osuutensa (omistusosuus) yhtiölle ja rahoitustarkastukselle, kun se saavuttaa tai ylittää taikka vähenee alle kahdeskymmenesosan, kymmenesosan, kolmen kahdeskymmenesosan, viidesosan, neljäsosan, kolmasosan, puolet tai kahden kolmasosan (raja) sellaisen suomalaisen yhtiön äänimäärästä tai osakepääomasta, jonka osake on otettu julkisen kaupankäynnin tai sitä Euroopan talousalueella vastaavan kaupankäynnin kohteeksi. Osakkeenomistajaan rinnastetaan muu henkilö, jonka tässä ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla laskettu omistusosuus saavuttaa tai ylittää säädetyn rajan taikka vähenee sen alle. Ilmoitus on tehtävä myös, kun osakkeenomistaja tai osakkeenomistajaan rinnastettava henkilö on osapuolena sopimuksessa tai muussa järjestelyssä, joka toteutuessaan johtaa säädetyn rajan saavuttamiseen tai ylittymiseen taikka omistusosuuden vähenemiseen säädetyn rajan alle. Osakkeenomistajan ei tarvitse tehdä tässä momentissa tarkoitettua ilmoitusta, jos ilmoituksen tekee yhteisö tai säätiö, jonka määräysvallassa osakkeenomistaja on. Laskettaessa omistusosuutta osakkeenomistajan omistusosuuteen luetaan osakkeenomistajan määräysvallassa olevan yhteisön ja säätiön omistusosuus, osakkeenomistajan ja sen määräysvallassa olevan yhteisön eläkesäätiön ja eläkekassan omistusosuus sekä muu omistusosuus, jonka käytöstä osakkeenomistaja voi yksin tai yhdessä kolmannen kanssa päättää tekemänsä sopimuksen nojalla tai muutoin. Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun osakkeenomistaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää oikeustoimesta, jonka vuoksi hänen omistusosuutensa saavuttaa tai ylittää 1 momentissa säädetyn rajan taikka vähenee sen alle. Kun ilmoitusvelvollisuus syntyy sen vuoksi, että osakkeenomistaja on osapuolena 1 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa, joka toteutuessaan johtaa 1 momentissa säädetyn rajan saavuttamiseen tai ylittymiseen taikka omistusosuuden vähenemiseen 1 momentissa säädetyn rajan alle, ilmoitus on kuitenkin tehtävä viimeistään sopimuksen tekopäivänä. Asianomaisen ministeriön päätöksellä säädetään tarkemmin tiedoista, jotka ilmoituksessa on annettava, sekä ilmoitusta tehtäessä noudatettavasta menettelystä. Asianomaisen ministeriön päätöksellä voidaan lisäksi säätää ilmoituksen sisältöä koskevista poikkeuksista sekä antaa tarkemmat säännökset ilmoitusvelvollisuuden syntymisestä ja omistusosuuden laskemisesta. 10 § Jos 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu yhtiö taikka ulkomainen yhtiö, jonka osake tai osakkeeseen kohdistuva talletustodistus on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi Suomessa, saa tiedon siitä, että jonkun omistusosuus on saavuttanut tai ylittänyt 9 §:n 1 momentissa säädetyn rajan taikka vähentynyt sen alle, yhtiön on ilman aiheetonta viivytystä julkistettava tieto. Yhtiön on myös ilman aiheetonta viivytystä julkistettava 11 §:n 3 momentissa tarkoitetusta poikkeuksesta, sen sisällöstä sekä poikkeuksen edellytysten lakkaamisesta saamansa tieto. Tieto on erikseen annettava asianomaiselle julkisen kaupankäynnin tai sitä vastaavan kaupankäynnin järjestäjälle. Asianomaisen ministeriön päätöksellä säädetään julkistamisen yhteydessä annettavista tarkemmista tiedoista ja julkistamisessa noudatettavasta menettelystä. Asianomaisen ministeriön päätöksellä säädetään lisäksi ilmoituksen sisältöä koskevista poikkeuksista. 11 § Tässä luvussa ja 6 luvussa säädetystä tiedonantovelvollisuudesta voidaan hakemuksesta myöntää poikkeus, joka ei vaaranna sijoittajien asemaa. Poikkeuksen myöntää rahoitustarkastus, kirjanpitolautakunta tai asianomainen ministeriö, sen mukaan kuin 2―5 momentissa säädetään. Muista poikkeusperusteista säädetään tarkemmin asianomaisen ministeriön päätöksellä. Rahoitustarkastus voi myöntää poikkeuksen 7 ja 10 §:ssä säädetystä julkistamisvelvollisuudesta, jos julkistaminen olisi yleisen edun vastaista tai jos siitä olisi liikkeeseenlaskijalle olennaista haittaa. Poikkeusta on haettava välittömästi velvollisuuden synnyttyä. Poikkeus 10 §:stä voidaan myöntää vain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulle yhtiölle. Rahoitustarkastus voi myöntää 1 luvun 4 §:n 4 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle ammattimaiselle sijoittajalle poikkeuksen 9 §:ssä säädetystä ilmoitusvelvollisuudesta, jos tämän tarkoituksena ei ole 10 §:ssä tarkoitetun yhtiön johtamiseen vaikuttaminen. Ammattimaisen sijoittajan on viipymättä ilmoitettava poikkeuksen saamisesta ja sen sisällöstä 10 §:ssä tarkoitetulle yhtiölle. Jos poikkeuksen myöntämisen edellytykset eivät enää täyty, ammattimaisen sijoittajan on viipymättä ilmoitettava omistusosuutensa 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Kirjanpitolautakunta voi myöntää poikkeuksen osavuosikatsauksen, vuosikatsauksen ja tilinpäätöksen sisällöstä, jollei laissa toisin säädetä. Rahoitustarkastuslain 2 §:ssä tarkoitettujen yhteisöjen osalta poikkeuksen voi kuitenkin myöntää rahoitustarkastus ja vakuutusyhtiöiden osalta asianomainen ministeriö. Kirjanpitolautakunnan ja asianomaisen ministeriön on välittömästi ilmoitettava poikkeuksen saamiseksi tehtyyn hakemukseen annetusta päätöksestä rahoitustarkastukselle. Katsaukseen ja tilinpäätökseen on sisällytettävä maininta poikkeuksesta. Rahoitustarkastus voi myöntää poikkeuksen listalleotto- ja tarjousesitteen sekä 6 luvussa tarkoitetun tarjousasiakirjan sisällöstä ja julkistamisesta sekä osavuosikatsauksen, vuosikatsauksen ja tilinpäätöksen julkistamisesta. Vakuutusyhtiöiden osalta poikkeuksen osavuosikatsauksen, vuosikatsauksen ja tilinpäätöksen julkistamisesta voi kuitenkin myöntää asianomainen ministeriö. Asianomaisen ministeriön on välittömästi ilmoitettava poikkeuksen saamiseksi tehtyyn hakemukseen annetusta päätöksestä rahoitustarkastukselle. Rahoitustarkastuksen, kirjanpitolautakunnan ja asianomaisen ministeriön on välittömästi ilmoitettava poikkeuksen saamiseksi tehdystä hakemuksesta ja siihen annetusta päätöksestä asianomaiselle julkisen kaupankäynnin järjestäjälle. 5 luku Sisäpiiriä koskevat säännökset 4 § Arvopaperinvälittäjään 2 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa suhteessa olevan henkilön on tehtävään tullessaan ilmoitettava välittäjälle holhouksessaan oleva henkilö sekä 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu yhteisö tai säätiö sekä tiedoissa tapahtuvat muutokset. Ilmoitukseen on liitettävä 3 §:n 1 momentin 4―6 kohdassa tarkoitetut tiedot. 8 luku Rangaistussäännökset 3 § Joka 2) laiminlyö 2 luvun 7―10 tai 10 a §:ssä tai 11 §:n 3 momentissa säädetyn tiedonantovelvollisuuden, 4) rikkoo 6 luvun 1 §:ää taikka laiminlyö 6 luvun 2 §:n 1 momentissa, 3 §:n 1 momentissa, 4 §:ssä tai 6 §:n 4 momentissa säädetyn julkistamisvelvollisuuden, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, arvopaperimarkkinarikkomuksesta sakkoon. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1999. Lain 1 luvun 5 § tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2000, johon asti sovelletaan tällä lailla kumottua 1 luvun 4 §:n 5 momenttia. Lain 2 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu osavuosikatsaus,
§:n 1 momentin 1 tai 3 kohdassa tarkoitettu arvopaperi, on laadittava tilikauden kolmelta, kuudelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta ensimmäisen kerran viimeistään tilikaudelta, joka alkaa 1 päivänä huhtikuuta 2000 tai sen jälkeen. Tätä ennen edellä tarkoitettu osavuosikatsaus on laadittava tilikauden joko kuudelta tai neljältä ja kahdeksalta ensimmäiseltä kuukaudelta.
§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu arvopaperi, lain 2 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu osavuosikatsaus on laadittava ensimmäisen kerran viimeistään lain voimaantulon jälkeen seuraavaksi alkavalta tilikaudelta. Lain 2 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu osavuosikatsaus on julkistettava 5 §:n 6 momentissa tarkoitetulla tavalla ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa katsauskauden päättymisestä ensimmäisen kerran viimeistään tilikaudelta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2000 tai sen jälkeen. Tätä ennen edellä tarkoitettu osavuosikatsaus on julkistettava ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa katsauskauden päättymisestä. Lain 2 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu tilinpäätös on julkistettava momentissa tarkoitetulla tavalla ilman aiheetonta viivytystä viimeistään viikkoa ennen sitä kokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä vahvistettavaksi, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ensimmäisen kerran viimeistään tilikaudelta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2000 tai sen jälkeen. Tätä ennen edellä tarkoitettu tilinpäätös on julkistettava ilman aiheetonta viivytystä viimeistään viikkoa ennen sitä kokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä vahvistettavaksi. Lain voimaan tullessa olemassa oleva 2 luvun 9 §:ssä tarkoitettu omistusosuus on ilmoitettava yhtiölle ja rahoitustarkastukselle kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta, jos omistusosuus on suuruudeltaan vähintään kahdeskymmenesosa mutta pienempi kuin kymmenesosa yhtiön äänimäärästä tai osakepääomasta, jollei omistusosuus ole aikaisemmin ilmoitettu tai muutoin julkistettu. Tällä lailla kumotaan Euroopan talousalueella hyväksyttyjen listalleotto- ja tarjousesitteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta 30 päivänä kesäkuuta 1995 annettu asetus (919/1995). HE 209/1998 TaVM 37/1998 EV 235/1998 Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Jouko Skinnari
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.