Laki vesilain muuttamisesta
Mistä säädöksessä on kyse?
Tämä laki muuttaa vesilakia (587/2011) ja käsittelee pääasiassa oikeuksia sijoittaa rakenteita ja johtoja toisen vesialueelle sekä oikeutta käyttää tai lunastaa toisen omistamaa aluetta vesitaloushankkeiden toteuttamiseen.
Kenelle: Hankkeista vastaavia tahoja, jotka tarvitsevat oikeuksia toisen vesialueisiin tai maihin; Vesialueiden ja maa-alueiden omistajia, joiden alueille rakenteita sijoitetaan tai joita käytetään vesitaloushankkeissa.
Keskeiset tiedot
- Maa
- Suomi
- Oikeudenala
- Muu lainsäädäntö
- Pykälät
- 13
- Lähde
- opendata.finlex.fi
- Teksti haettu
- Selitys päivitetty
Mitä säädös sääntelee?
- Johdon sijoittamista toisen vesialueelle tietyin ehdoin.
- Vähäisen käyttöoikeuden myöntämistä toisen alueeseen vesistöön liittyvissä hankkeissa.
- Käyttöoikeuden myöntämistä toisen alueeseen tai rakennukseen vesitaloushankkeiden tarpeisiin.
- Oikeutta lunastaa toisen alue tai rakennelma yleisen tarpeen edellyttämissä hankkeissa.
Ketä säädös koskee?
- Hankkeista vastaavia tahoja, jotka tarvitsevat oikeuksia toisen vesialueisiin tai maihin.
- Vesialueiden ja maa-alueiden omistajia, joiden alueille rakenteita sijoitetaan tai joita käytetään vesitaloushankkeissa.
Mitkä ovat keskeiset kohdat?
- Joen tai puron alittavan johdon (vesi-, viemäri-, voimajohto, tietoliikennekaapeli) saa sijoittaa toisen vesialueelle, jos se ei vaadi lupaa, ei aiheuta vähäistä suurempaa haittaa ja siitä ilmoitetaan omistajalle vähintään 60 vuorokautta etukäteen.
- Lupaviranomainen voi myöntää oikeuden toisen alueen käyttöön tai lunastamiseen, jos hanke edistää merkittävää yleistä etua, kuten energia- tai vesihuoltoa, tietoliikennettä tai kulkuyhteyksiä.
- Ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista tietyissä tapauksissa, kuten yli 100 kuutiometrin päivittäisessä vedenotossa tai maa-ainesten otossa vesistön pohjasta.
- Vesivoimalaitoksen rakentaminen tai vesialueen ruoppaaminen yli 500 kuutiometrin määrällä vaatii aina luvan lupaviranomaiselta.
Muu lainsäädäntö
Lakiteksti
Lakiteksti
Sisällys (13)
- 12 § Vähäinen käyttöoikeus toisen alueeseen
- 13 § Käyttöoikeus toisen alueeseen tai rakennukseen
- 14 § Oikeus toisen rakennelmaan
- 15 § Ilmoittamisvelvollisuus
- 16 § Johdon sijoittamista koskevat vaatimukset
- 3 § Aina luvanvaraiset vesitaloushankkeet
- 11 § Tarkkailuvelvoite
- 6 § Käyttöoikeus toisen alueeseen
- 4 § Oikeus voimalaitoksen alueeseen
- 5 § Yhteisen vesivoiman käyttäminen
- 7 § Oikeus toisen vesialueeseen eräissä tapauksissa
- 1 § Laillisesti aiheutettu edunmenetys
- 8 § Käyttöoikeuden antaminen
2017 611/2017 Laki vesilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vesilain (587/2011) 17 luvun 11 §:n 2 momentti, muutetaan 2 luvun 12–15 §, 3 luvun 3 §:n 1 momentti ja 11 §:n 1 momentti, 4 luvun 3 ja 13 §, 6 luvun 6 §, 8 luvun 4 ja 5 §, 10 luvun 7 §, 13 luvun 1 §, 16 luvun 3 §, 17 luvun 8 § ja 18 luvun 12 §:n 1 momentti, sekä lisätään 2 lukuun uusi 5 a, 13 a, 14 a ja 16 § seuraavasti:
2 luku
Yleiset oikeudet, velvollisuudet ja rajoitukset 5 a § Johdon sijoittaminen toisen vesialueelle Hankkeesta vastaavalla on oikeus sijoittaa joen tai puron alittava vesi-, viemäri- ja voimajohto, tietoliikennekaapeli sekä muu vaikutuksiltaan niihin rinnastuva johto toisenkin vesialueelle, jos sen:
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta toimenpiteestä on ilmoitettava vesialueen omistajalle vähintään 60 vuorokautta ennen toimenpiteen suorittamista. Yhteisen alueen järjestäytymättömälle osakaskunnalle ilmoitus voidaan toimittaa yhteisaluelain 26 §:n 3 momentin mukaisesti tai toimittamalla ilmoitus kaikille tiedossa oleville osakkaille. Ilmoitusvelvollisuudesta valtion valvontaviranomaiselle säädetään tämän luvun 15 §:ssä.
12 §Vähäinen käyttöoikeus toisen alueeseen
Jos 3 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät, hakijalle voidaan myöntää oikeus:
13 §Käyttöoikeus toisen alueeseen tai rakennukseen
Hakijalle voidaan myöntää käyttöoikeus toiselle kuuluvaan alueeseen sillä olevine rakennuksineen tai muine rakennelmineen, jos alue on toteutettavan vesitaloushankkeen vuoksi tarpeen:
Käyttöoikeus toisen alueeseen tai rakennelmaan voidaan myöntää, jos:
Käyttöoikeutta ei kuitenkaan voida myöntää, jos:
13 a § Yleisen tarpeen edellyttämät hankkeet Hakijalle voidaan myöntää tarvittava oikeus toisen alueeseen tai sen omaksi lunastamiseen merkittävää yleistä etua edistävän hankkeen toteuttamiseksi, jos luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ja hanketta voidaan pitää yleisen tarpeen vaatimana. Tällainen tarve voi liittyä:
14 §Oikeus toisen rakennelmaan
Jos toiselle kuuluva rakennus, laitos tai muu rakennelma, jonka poistaminen ei sisälly 13 tai 13 a §:n nojalla myönnettyyn oikeuteen, estää vesitaloushankkeen toteuttamista, lupaviranomainen voi mainituissa pykälissä säädetyin edellytyksin myöntää oikeuden sen poistamiseen, muuttamiseen tai hyväksi käyttämiseen.
Päätöksessä, jolla hakija saa oikeuden toiselle kuuluvan rakennelman poistamiseen tai muuttamiseen, on rakennelman omistajalle tämän vaatimuksesta varattava mahdollisuus määräajassa itse suorittaa rakennelman poistaminen tai muuttaminen. Hakijan on tällöin korvattava rakennelman omistajalle toimenpiteestä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.
Jos omistaja haluaa poistaa rakennelman, jonka käyttämiseen toiselle on myönnetty lupa ja jota käyttäjä edelleen tarvitsee, lupaviranomainen voi hakemuksesta myöntää viimeksi mainitulle oikeuden lunastaa sen itselleen. Lunastushinta määrätään rakennelman silloisen arvon mukaan ottaen huomioon, mitä rakentamiskustannuksista on jo omistajalle suoritettu, sekä haitta, joka rakennelman pysyttämisestä toisen alueella aiheutuu.
14 a § Oikeuden myöntäminen Oikeus myönnetään pysyvänä tai erityisestä syystä määräaikaisena. Aluetta saadaan käyttää vain siihen tarkoitukseen, jota varten oikeus on myönnetty.
Oikeuden myöntämistä koskevan asian ratkaisee lupaviranomainen lupa-asian yhteydessä tai erillisestä hakemuksesta. Oikeuden myöntämisestä aiheutuvan edunmenetyksen korvaamisesta säädetään 13 luvussa.
15 §Ilmoittamisvelvollisuus
Hankkeesta vastaavan on ilmoitettava kirjallisesti valtion valvontaviranomaiselle:
Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista. Edellä 5 a §:ssä tarkoitetusta hankkeesta ilmoitus on kuitenkin tehtävä vähintään 60 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista.
Ilmoituksen tulee sisältää tiedot hankkeesta, sen toteuttamistavasta ja ympäristövaikutuksista. Jos ilmoitus koskee 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimintaa, ilmoituksen tulee sisältää lisäksi tiedot muista vaikutusalueelle suunnitelluista vastaavista hankkeista, jotka ovat hankkeesta vastaavan tiedossa.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ilmoituksen toimittamistavasta ja ilmoitukseen sisällytettävistä tiedoista.
16 §Johdon sijoittamista koskevat vaatimukset
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä 5 a §:ssä tarkoitetun johdon sijoittamisesta aiheutuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi:
3 luku
Luvanvaraiset vesitaloushankkeet
3 §Aina luvanvaraiset vesitaloushankkeet
Edellä 2 §:ssä tarkoitetuista seurauksista riippumatta seuraavilla vesitaloushankkeilla on aina oltava lupaviranomaisen lupa:
11 §Tarkkailuvelvoite
Luvassa on määrättävä luvanhaltija tarvittaessa tarkkailemaan hankkeen toteuttamista ja sen vaikutuksia. Lupaviranomainen, tai sen määräyksestä valtion valvontaviranomainen tai kalatalousviranomainen, voi määrätä useat luvanhaltijat yhdessä tarkkailemaan toimintojensa vaikutusta (yhteistarkkailu) tai hyväksyä toiminnan tarkkailemiseksi osallistumisen alueella tehtävään seurantaan. Yhteistarkkailu voi koskea myös ympäristönsuojelulakiin ja tähän lakiin perustuvaa tarkkailua. Tarkkailua koskevassa päätöksessä voidaan antaa oikeus tarkkailla toisen alueella ja sijoittaa tarkkailun edellyttämät laitteet ja rakennelmat toisen alueelle. Tarkkailusta aiheutuvien edunmenetysten korvaamisesta säädetään 13 luvussa.
4 luku
Veden ottaminen
3 §Pintaveden ottaminen toisen vesialueelta
Kiinteistön omistaja ja haltija saa ottaa pintavettä toisen vesialueelta tavanomaista kiinteistökohtaista käyttöä varten sekä sijoittaa vesialueelle ottamisen edellyttämän laitteen ja johdon, jos ottamisesta ei aiheudu 3 luvun 2 §:n mukaisia seurauksia. Edellytyksenä on lisäksi, että ottamisesta ei aiheudu haittaa niille, jotka lupaviranomaisen luvan tai vesialueen omistuksen tai hallinnan perusteella ottavat vettä samalta vesialueelta.
Lupaviranomainen voi hakemuksesta antaa oikeuden muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun pintaveden ottamiseen ja sitä varten tarpeellisten laitteiden sijoittamiseen toisen alueella.
13 §Lunastusoikeus suoja-alueella
Lupaviranomainen voi hakemuksesta antaa yhdyskunnan vesihuollon järjestämistä tai muuta yleistä tarvetta palvelevan vedenottamon omistajalle tai haltijalle oikeuden lunastaa omaksi suoja-alueella oleva alue, jos se on tarpeen vedenottoa palvelevia laitteita tai rakennelmia varten.
6 luku
Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen
6 §Käyttöoikeus toisen alueeseen
Käyttöoikeuden myöntämisestä veden alle jäävään toisen alueeseen säädetään 2 luvun 13 ja 13 a §:ssä. Jos hakijana on hyödynsaajien perustama vesioikeudellinen yhteisö, 2 luvun 13 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisen edellytyksen täyttymistä arvioitaessa otetaan huomioon myös yhteisön jäsenille kuuluvat alueet.
8 luku
Vesivoiman hyödyntäminen
4 §Oikeus voimalaitoksen alueeseen
Hakijan oikeudesta lunastaa toiselle kuuluva alue voimalaitosta tai sen käyttöä varten säädetään 2 luvun 13 a §:ssä.
5 §Yhteisen vesivoiman käyttäminen
Aloitteen vesivoiman käyttöön ottamista varten tarvittavan voimalaitoksen rakentamiseksi voi tehdä se, jolle omistusoikeuden, vesialueen osuuden luovutuksen tai vesivoiman pysyvän käyttöoikeuden perusteella kuuluu vähintään viidesosa sellaisesta vesistön osan vesivoimasta, jota tarkoituksenmukaisesti voidaan käyttää samassa voimalaitoksessa. Aloitteen voivat tehdä myös sellaiset vesivoiman osakkaat yhdessä, joille kuuluu vähintään viidesosa käyttöön otettavasta vesivoimasta.
Jos vesivoiman käyttöönotosta ei voida sopia, aloitteentekijän tulee tehdä 8 §:n mukainen osallistumistarjous niille käyttöön otettavan vesivoiman osakkaille, joille kuuluu vähintään sadasosa käyttöön otettavasta vesivoimasta.
Aloitteentekijälle sekä niille, jotka siihen oikeutettuina haluavat osallistua hankkeeseen, voidaan antaa lupa voimalaitoksen rakentamiseen, jos luvan myöntämisen edellytykset muutoin ovat olemassa. Aloitteentekijälle ja hankkeeseen osallistuville voidaan antaa luvan myöntämisen yhteydessä pysyvä oikeus korvausta vastaan käyttää muiden sanotun vesivoiman osakkaiden osuuksia, jos hanke on energiahuollon turvaamisen kannalta yleisen tarpeen vaatima.
10 luku
Kulkuväylät ja muut vesiliikennealueet
7 §Oikeus toisen vesialueeseen eräissä tapauksissa
Lupaviranomainen voi myöntää hakijalle kulkuväylään liittyvää yleistä lastaus- tai ankkuroimisaluetta tai yleistä satamaa varten oikeuden toisen vesialueen käyttöön saamiseen tai omaksi lunastamiseen, jos:
Lupaviranomainen voi myöntää hakijalle kulkuväylään liittyvää yksityistä ankkuroimisaluetta varten käyttöoikeuden toiselle kuuluvaan vesialueeseen, jos 3 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Rannan omistajalle voidaan myöntää käyttöoikeus toiselle kuuluvaan vesialueeseen yksityistä lastauspaikkaa tai satamaa varten, jos tämän pykälän 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät.
13 luku
Korvaukset
1 §Laillisesti aiheutettu edunmenetys
Hankkeesta vastaava on velvollinen korvamaan tämän lain tai siihen perustuvan luvan nojalla suoritetusta tai suoritettavasta toimenpiteestä aiheutuvan edunmenetyksen tämän luvun mukaisesti, jos edunmenetys aiheutuu:
16 luku
Rangaistussäännökset
3 §Vesilain rikkominen
Joka tahallaan tai huolimattomuudesta
17 luku
Kiinteistöoikeudellisia säännöksiä
8 §Käyttöoikeuden antaminen
Lupaviranomainen voi myöntää hakijalle 2 luvun 12, 13, 13 a ja 14 §:ssä tarkoitetun oikeuden, jos:
Jos oikeus voimalaitoksessa käyttöön otettuun vesivoimaan on 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla menetetty, lupaviranomainen voi hakemuksesta antaa voimalaitoksen omistajalle 8 luvun 5 §:n mukaisen pysyvän käyttöoikeuden tähän vesivoimaan. Lupa rakentaa voimalaitos pysyy voimassa siitä huolimatta, että oikeus voimalaitoksessa käyttöön otettavaan vesivoimaan tai alueeseen joko kokonaan tai osaksi on menetetty edellä tarkoitetulla tavalla.
Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetun oikeuden saajan on suoritettava korvaus oikeudesta noudattaen 13 lukua.
18 luku
Erinäisiä säännöksiä
12 §Asian käsittelystä perittävät maksut
Tämän lain mukaisen asian käsittelystä lupaviranomaisessa ja valvontaviranomaisessa voidaan periä maksu. Maksua ei peritä viranomaisen eikä haittaa kärsivän asianosaisen aloitteesta vireillepannun asian käsittelystä. Muiden vaatimuksesta vireillepannun asian käsittelystä voidaan periä maksu, jos vireillepanoa on pidettävä ilmeisen perusteettomana.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
Hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan asiaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Jos muutoksenhakutuomioistuin kumoaa päätöksen, johon on sovellettava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja palauttaa asian kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi, asia käsitellään ja ratkaistaan tämän lain säännösten mukaisesti.
Hankkeesta vastaavalle, jolle on myönnetty ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla lupa voimalaitoksen rakentamiseen ja oikeus käyttää määräajan toiselle kuuluvaa vesivoimaa, voidaan myöntää 8 luvun 5 §:ssä tarkoitettu oikeus siinäkin tapauksessa, että hanketta ei ole pidettävä energiahuollon turvaamisen kannalta yleisen tarpeen vaatimana. Oikeus voidaan myöntää myös, jos oikeus käyttää määräajan toiselle kuuluvaa vesivoimaa on perustunut asianosaisten väliseen sopimukseen.
HE 262/2016 YmVM 9/2017 EV 64/2017 Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 2017 Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö Oikeusministeri Antti Häkkänen