Valtioneuvoston asetus räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista

2015 1101/2015 Valtioneuvoston asetus räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005), jäljempänä kemikaaliturvallisuuslaki, tarkoitetuista räjähteiden valmistusta, käsittelyä, varastointia ja hävittämistä, emulsioräjähdysaineen raaka-aineen varastointia räjähteiden siirrettävässä valmistuslaitteistossa sekä räjähteiden ja vaarallisten kemikaalien erikoistehosteena käyttämistä koskevista turvallisuusvaatimuksista.

2 §Suhde muihin säädöksiin

Räjähteiden valmistuksen yhteydessä tapahtuvaan vaarallisten kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin sovelletaan myös vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista annettua valtioneuvoston asetusta (856/2012).

Tämä asetus ei koske räjähteiden valmistusta, käsittelyä, varastointia ja hävittämistä rajavartiolaitoksessa ja poliisissa siltä osin kuin siitä säädetään rajavartiolaitoksen ja poliisin räjähdysvaarallisista aineista annetussa asetuksessa (731/1983).

3 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

2 luku

Tuotantolaitoksen sijoitus

4 §Yleiset periaatteet

Sen lisäksi, mitä kemikaaliturvallisuuslain 17 §:ssä säädetään, tuotantolaitoksen sijoituksessa muuhun toimintaan nähden on otettava huomioon:

Tuotantolaitoksen rakennukset ja toiminnot on sijoitettava sellaisille etäisyyksille vaaraa aiheuttavista kohteista ja mahdollisessa räjähdyksessä vaaraan joutuvista kohteista, että henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkojen todennäköisyys jää mahdollisimman pieneksi.

5 §Onnettomuusvaaran huomioon ottaminen sijoituksessa

Tuotantolaitoksen sijoituksessa on otettava huomioon sellaisten tuotantolaitoksen alueella mahdollisesti tapahtuvien räjähdysten vaikutukset, joissa tuotantolaitoksella olevat räjähteet ovat osallisena.

Vaaroja arvioitaessa on otettava huomioon myös heitteistä ja sirpaleista aiheutuva vaara.

Jos riskiarviointi osoittaa, että jokin muu onnettomuustyyppi kuin räjähdyksen vaara aiheuttaa tarpeen suurempiin suojaetäisyyksiin, on se otettava huomioon sijoituksessa.

6 §Paine-, heite- ja sirpalevaikutusten huomioon ottaminen sijoituksessa

Tuotantolaitos on sijoitettava sitä ympäröiviin ulkopuolisiin rakennus- ja muihin kohteisiin nähden siten, ettei tuotantolaitoksessa mahdollisesti tapahtuvasta, 5 §:ssä tarkoitetusta onnettomuudesta aiheudu sellaisia paine-, heite- tai sirpalevaikutuksia, että seurauksena voi olla:

7 §

Ympäristövahinkojen vaaran huomioon ottaminen sijoituksessa luontokohteiden ja virkistysalueiden läheisyyteen Sen lisäksi, mitä kemikaaliturvallisuuslain 18 §:ssä säädetään, tuotantolaitos on sijoitettava sitä ympäröiviin luontokohteisiin ja virkistysalueisiin nähden siten, ettei tuotantolaitoksessa mahdollisesti tapahtuvan, 5 §:ssä tarkoitetun onnettomuuden seurauksena voi olla:

8 §Yhdyskuntien toiminnan kannalta keskeisten toimintojen ja kohteiden huomioon ottaminen sijoituksessa

Tuotantolaitos on sijoitettava sitä ympäröiviin rakennus- ja muihin kohteisiin nähden siten, ettei tuotantolaitoksessa mahdollisesti tapahtuvan, 5 §:ssä tarkoitetun onnettomuuden seurauksena voi olla:

3 luku

Varaston suojaetäisyydet ulkopuolisiin kohteisiin

9 §Vaarallisuusluokan 1.1 ja 1.5 räjähteiden varaston suojaetäisyydet

Vaarallisuusluokkaan 1.1 ja 1.5 kuuluvaa räjähdettä sisältävän varaston suojaetäisyys ulkopuolisiin kohteisiin lasketaan käyttäen laskentakaavaa (l): l = k x m 1/3, jossa l on suojaetäisyys metreinä, m on räjähteen massa kilogrammoina, k on kerroin, joka riippuu räjähteen ominaisuuksista sekä suojeltavasta kohteesta.

Laskemisessa käytettävien k-kertoimen arvoista säädetään liitteessä 1.

10 §Vaarallisuusluokan 1.2 ja 1.6 räjähteiden varaston suojaetäisyydet

Vaarallisuusluokkaan 1.2 ja 1.6 kuuluvaa räjähdettä sisältävän varaston suojaetäisyydet ulkopuolisiin kohteisiin nähden lasketaan käyttäen kaavaa (2): l = k x m 1/6, jossa l on suojaetäisyys metreinä, m on räjähteen massa kilogrammoina, k on kerroin, joka riippuu räjähteen luonteesta ja suojeltavasta kohteesta.

Laskemisessa käytettävistä k-kertoimen arvoista säädetään liitteessä 1.

11 §Vaarallisuusluokan 1.3 räjähteiden varaston suojaetäisyydet

Vaarallisuusluokkaan 1.3 kuuluvaa räjähdettä sisältävän varaston suojaetäisyys on 30 prosenttia etäisyydestä, joka saadaan, kun käytetään laskentakaavaa (1) vaarallisuusluokan 1.1 räjähteelle.

12 §Maapeitteisen varaston suojaetäisyydet

Jos varasto on maapeitteinen rakennus, tulee suojaetäisyyksien olla vähintään 60 prosenttia 9—11 §:ssä säädetyillä kaavoilla saadusta etäisyydestä. Varastosuojan oviaukon suunnassa, 60°:n sektorissa, tulee suojaetäisyysvaatimuksen kuitenkin täyttyä kokonaisuudessaan.

Maapeitteisen rakennuksen rakennevaatimuksista säädetään liitteen 3 kohdassa B.

13 §Varaston vähimmäisetäisyydet ulkopuolisiin kohteisiin

Sen estämättä, mitä 9—12 §:ssä säädetään, räjähteiden varastoinnin etäisyyksien ulkopuolisista kohteista on oltava vähintään taulukon 1 mukaiset.

Taulukko 1. Varaston vähimmäisetäisyydet ulkopuolisiin kohteisiin, muut kuin kaupan varastot Räjähteen vaarallisuusluokka ja määrä (kg) Kohde ja sen vähimmäisetäisyys Asemakaavoitettu alue, yksittäinen asuttu rakennus tai muu rakennus, tehdas tai paikka, jossa ihmisiä oleskelee Yleinen, muu kuin vähän liikennöity liikenneväylä, rautatie, laivaväylä tai maakaasun paineenvähennysasema tai muu yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön kohde Vaarallisuusluokka 1.1 ja 1.5 sirpalevaara 300 m 200 m ei sirpalevaaraa 100 m 100 m Vaarallisuusluokka 1.2 ja 1.6 sirpalevaara 300 m 200 m ei sirpalevaaraa 100 m 100 m Vaarallisuusluokka 1.3 100 m 100 m Vaarallisuusluokka 1.4 määrä 100 - 1000 kg 50 m 50 m heitteiden vaara tai määrä yli 1000 kg 100 m 100 m Vaarallisuusluokan 1.4S räjähteet tai alle 100 kg oleva muu vaarallisuusluokan 1.4 varasto 25 m 25 m

14 §Varaston vähimmäisetäisyyksiin liittyvät muut vaatimukset

Jos samassa varastossa varastoidaan eri vaarallisuusluokkiin kuuluvia räjähteitä, suojaetäisyyttä määritettäessä käytetään räjähteiden yhteenlaskettua määrää. Koko räjähdemäärän katsotaan tällöin kuuluvan siihen vaarallisuusluokkaan, josta yhteenlasketulla määrällä aiheutuu suurin suojaetäisyys.

Vaarallisuusluokkaan 1.1, 1.2 ja 1.5 kuuluvien räjähteiden varaston on oltava vähintään 100 metrin etäisyydellä yli 30 kilovoltin suurjännitelinjasta ja maakaasuputkesta.

Asemakaavoitetulle alueelle saa räjähdevaraston sijoittaa ainoastaan, jos varaston etäisyys oman tontin rajaan on vähintään taulukon 1 mukainen.

Vain vaarallisuusluokan 1.4S räjähteiden varaston saa sijoittaa varastorakennukseen, jossa on muutakin varastotoimintaa, jos rakennuksessa ei ole muiden toiminnanharjoittajien tiloja. Tilan tulee olla oma vähintään luokan EI-120 palotekninen osasto.

4 luku

Räjähteiden valmistuksen ja käsittelyn suojaetäisyydet ulkopuolisiin kohteisiin

15 §Suojaetäisyydet rakennusten sijoittelussa

Räjähteiden valmistus- ja käsittelylaitoksen rakennusten sekä valmistus- ja käsittelytilojen suojaetäisyydet tuotantolaitoksen ulkopuoliseen toimintaan määritetään vastaavalla tavalla kuin varastojen suojaetäisyydet 9—12 §:n mukaan. Suojaetäisyyksien ulkopuolisista kohteista on oltava vähintään taulukon 2 mukaiset.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske emulsioräjähteiden siirrettävää valmistuslaitteistoa.

Asemakaavoitetulle alueelle saa valmistus- ja käsittelylaitoksen sijoittaa ainoastaan, jos laitoksen etäisyys oman tontin rajaan on vähintään taulukon 2 mukainen.

Alle 10 kilogramman räjähdemäärän osalta etäisyys arvioidaan räjähdyspaineen laskelmilla ja mahdollisten heitteiden aiheuttaman vaaran perusteella.

Taulukko 2. Valmistus- ja käsittelylaitoksen vähimmäisetäisyys ulkopuoliseen kohteeseen, kun räjähteitä on yli 10 kg Räjähteen määrä Kohde ja sen vähimmäisetäisyys Asemakaavoitettu alue, sairaala, vankeinhoitolaitos, vanhainkoti, lastentarha, koulu tai muu vastaava laitos ja asutustaajama Yksittäinen asuttu rakennus tai muu rakennus, tehdas tai paikka, jossa ihmisiä oleskelee, ulkopuolisen toimijan laajamittainen vaarallisten kemikaalien tuotantolaitos Yleinen, muu kuin vähän liikennöity liikenneväylä, rautatie, laivaväylä tai ulkopuolisen toimijan vähäisen toiminnan vaarallisten kemikaalien tuotantolaitos, maakaasun paineenvähennysasema tai muu yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön kohde 1.1, 1.2 tai 1.5 luokan räjähteet 10 - 100 kg 300 m 200 m 200 m 1.1, 1.2 tai 1.5 luokan räjähteitä yli 100 kg tai sirpalevaarallinen räjähde 500 m 300 m 200 m 1.3 tai 1.4 luokan räjähteitä yli 10 kg 200 m 100 m 100 m

16 §Siirrettävän laitteiston säilytys

Emulsioräjähteiden siirrettävä valmistuslaitteisto, jota ei ole tyhjennetty ja puhdistettu raaka-aineista, on säilytettävä käytön ulkopuolella siten, että siitä ei aiheudu vaaraa alueen tai työmaan muulle toiminnalle eikä alueen ulkopuolelle. Puhdistamattoman laitteiston säilytystilan on oltava vähintään 5 metrin etäisyydellä ulkopuolisista kohteista, taukotilasta ja toimistosta.

Siirrettävän laitteiston, jota ei ole tyhjennetty ja puhdistettu raaka-aineista, tulee olla käytön ulkopuolella tilassa, jonne ulkopuolisten pääsy on estetty, jossa laitteiston kemikaalivuodot voidaan havaita ja hallita sekä jossa ei ole muuta toimintaa, joka voisi aiheuttaa vaaraa laitteistolle.

Laitteiston puhdistuksessa syntyvät räjähdejäämät on varastoitava toiminnanharjoittajan tekemien luokitusten edellyttämien varastointivaatimusten mukaisesti. Varastoinnilta edellytettävästä luvasta säädetään erikseen.

5 luku

Kohteiden ja toimintojen sijoitus tuotantolaitoksen alueella

17 §Yleisperiaatteet

Laitteistojen, rakennusten ja rakenteiden sijoituksessa tuotantolaitoksen alueella tulee ottaa huomioon 5 §:ssä tarkoitetuista onnettomuuksista aiheutuvat vaikutukset.

Suunnittelun tavoitteena tulee olla, ettei onnettomuudesta aiheudu:

18 §Turvallisuusvaatimukset tuotantolaitoksen alueella

Tuotantolaitoksen alueella tulee turvallisuudesta huolehtia siten, että:

19 §Varastojen välinen etäisyys

Vaarallisuusluokkaan 1.1, 1.3, 1.5 ja 1.6 kuuluvan räjähteen varaston suojaetäisyydet muista varastoista määritetään 9 §:ssä säädettyä laskentakaavaa (1) käyttäen. Laskennassa käytettävien k-kertoimen arvoista säädetään liitteessä 2.

Vaarallisuusluokkaan 1.2 kuuluvan räjähteen varaston suojaetäisyydet muista varastoista määritetään seurausanalyysin avulla, ottaen huomioon sirpaleiden vaikutus. Etäisyyden tulee olla vähintään 70 prosenttia vaarallisuusluokan 1.1 mukaisesta etäisyydestä.

Vaarallisuusluokkaan 1.4 kuuluvan räjähteen varaston suojaetäisyys muun vaarallisuusluokan räjähteiden varastosta tulee olla vähintään 10 metriä.

Jos varastot ovat suojaukseltaan keskenään erilaiset, määritetään suojaetäisyys tapauskohtaisesti lupakäsittelyn yhteydessä.

Heitteitä aiheuttavien räjähteiden varaston suojaetäisyyden muista kohteista tulee olla vähintään 50 metriä, ellei voida osoittaa, että heitteet eivät voi aiheuttaa tulipalon vaaraa suojeltavissa kohteissa.

20 §Menettely vähimmäisetäisyyden alittuessa

Jos varastot on sijoitettu 19 §:ssä säädettyä vähimmäisetäisyyttä lähemmäksi toisiaan, lasketaan suojaetäisyys ulkopuolisiin kohteisiin räjähteiden yhteenlasketun määrän ja vaarallisuusluokitukseltaan suurimman etäisyyden antavan kaavan mukaisesti.

21 §Valmistuslaitoksen ja käsittelylaitoksen sisäiset suojaetäisyydet

Valmistuslaitoksen ja käsittelylaitoksen alueella olevien rakennusten, välivarastojen ja varastosuojien väliset suojaetäisyydet määritetään 9 §:ssä säädettyä laskentakaavaa (1) käyttäen.

Laskennassa käytettävä k- kertoimen arvo riippuu käytetystä rakennustavasta ja suojarakenteista. Suojaetäisyyksistä säädetään liitteessä 3.

Räjähteiden valmistuslaitoksen ja käsittelylaitoksen alueella olevien rakennusten sijoittelussa voidaan vaihtoehtoisesti käyttää vaikutuslaskelmien avulla määriteltyä suojaetäisyyttä. Etäisyyksissä on lisäksi otettava huomioon mahdollinen sirpalevaikutus.

Suojarakenteita käytettäessä niiden on oltava niin lujia, ettei niiden vaurioituminen paineiskusta tai sirpaleista voi aiheuttaa ilmeistä vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle.

Valmistuslaitoksen ja käsittelylaitoksen alueella olevien varastojen keskinäiset ja ulkoiset suojaetäisyydet määritetään kuten varastojen suojaetäisyydet.

Heitteitä aiheuttavien räjähteiden valmistuslaitoksen ja käsittelylaitoksen suojaetäisyyden muista kohteista tulee olla vähintään 50 metriä, ellei voida osoittaa, että heitteet eivät voi aiheuttaa tulipalon vaaraa suojeltavissa kohteissa.

6 luku

Maanalaiset työmaavarastot

22 §Maanalaisia räjähdevarastoja koskevat turvallisuusvaatimukset

Maanalainen räjähdevarasto on sijoitettava mahdollisimman etäälle vakituisista työpisteistä ja siten, että alueella suoritettava räjäytys ei vahingoita varastoa.

Palon leviäminen räjähteisiin on estettävä. Varaston läheisyydessä ei saa olla syttymislähteitä eikä paloa levittävää materiaalia.

Varaston sijoittaminen maan alle on perusteltava ja varaston sijoituksesta sekä suojauksesta on tehtävä erityinen riskien arviointi vertailemalla varaston sijoituksen ja suojauksen eri vaihtoehtoja.

Räjähdevarastoina käytettävien kalliotilojen keskinäisen etäisyyden tulee olla vähintään 30 metriä ja kalliokaton paksuuden vähintään 15 metriä.

Räjähdevarastoa ei saa sijoittaa 100 metriä lähemmäksi tunnelin suuaukkoa.

Räjähteet tulee maan alla varastoida omissa, erillisissä umpiperäluolissa. Räjähdevarastona oleva luola on käytön ulkopuolella oltava siten lukittuna, että räjäytystoimintaan kuulumattomat henkilöt eivät pääse tilaan.

Räjäytysnallit on sijoitettava siten, että välittymistä muihin räjähteisiin ei voi tapahtua.

7 luku

Kaupan varastointi

23 §Varastointi myymälätilassa

Myyntipaikat kassoineen ja myymälässä olevat varastot on erotettava omaksi kokonaisuudekseen siten, etteivät ne onnettomuustilanteessa vaikeuta myymälästä poistumista. Myyntipaikkaa ja varastoa ei saa sijoittaa uloskäytävän tai varatien eteen eikä käytäville, joita myös muut asiakkaat käyttävät.

Myymälähuoneessa räjähteet on varastoitava erillisissä kaapeissa siten, ettei yleisö pääse niihin käsiksi.

Pyroteknisiä tuotteita sisältävässä kaapissa ei saa olla muita räjähteitä.

Patruunoita, patruunoiden sytytysnalleja ja ruutia saa varastoida keskenään samassa kaapissa.

Kaappi on varustettava käyttölukon lisäksi lujarakenteisella lukolla, jolla kaappi lukitaan myymälän sulkemisen jälkeen.

Varastokaapin oveen on kiinnitettävä pysyvästi räjähteiden varoituslipuke ja kaapissa olevien tuotteiden vaarallisuusluokkaa osoittava merkintä.

Kaapit on sijoitettava siten, että:

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei koske luokan F1 pyroteknisiä tuotteita.

24 §Varastokaapin rakennevaatimukset

Kaupan myymälätilassa olevan varastokaapin katsotaan täyttävän tässä asetuksessa säädetyt rakennevaatimukset, jos se on standardin SFS 4399 mukainen.

25 §Varastointi erillisessä varastossa

Kiinteistössä muualla kuin myymälätilassa oleva varasto on rakennettava omaksi palotekniseksi osastokseen, jonka osastoivien rakennusosien on oltava vähintään:

Varastosuojien ovet on käytön ulkopuolella pidettävä lukittuina ja ne on lukittava ovessa olevan lukon lisäksi lujarakenteisella lukolla.

Ruutivarasto on sijoitettava siten, että sen alapuolisissa tiloissa ei oleskele ihmisiä ja etäisyys asuin- tai majoituskäytössä olevaan huoneistoon on vähintään 5 metriä.

Ruuti ja pyrotekniset tuotteet on varastoitava omissa varastokaapeissa, jos samassa varastossa varastoidaan muita räjähteitä.

Räjähteet on sijoitettava siten, että niiden etäisyys lämmityslaitteista on vähintään 1 metri.

Varaston ovessa on oltava räjähteiden varoituslipuke ja tilassa olevien tuotteiden vaarallisuusluokkaa osoittava merkintä.

Varastossa ei räjähteiden lisäksi saa varastoida muita tavaroita kuin kaupan pidettäviä ampuma-aseita ja niiden osia.

Ampuma-aseiden patruunat saavat olla myyntipakkauksissaan varastossa olevilla hyllyillä.

26 §Ilotulitteiden varastointi kontissa

Myymälän pihamaalla oleva ilotulitteiden tilapäiseen varastointiin tarkoitettu kontti on sijoitettava siten, että kontin etäisyys myymälärakennuksesta, jossa myynti tapahtuu, on vähintään 15 metriä. Etäisyyttä tulee pidentää, jos kontin viereisellä seinällä on suuri palokuorma.

Etäisyyttä saa pienentää enintään 10 metriin saakka, jos myymälärakennuksen kontin puoleinen seinä on palonkestävä tai koko myymälärakennus on suojattu automaattisella sammutuslaitteistolla. Kontin etäisyyden tulee kuitenkin aina olla rakennuskorkeutta suurempi.

Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi kontti tulee sijoittaa siten, että sen etäisyys:

Kontin oviaukot on suunnattava siten, että kontin tulipalossa ilotulitteiden heitteistä aiheutuu mahdollisimman vähän vaaraa.

Kontin on oltava lähestyttävissä pelastuslaitoksen kalustolla mahdollisimman helposti vaihtoehtoisista suunnista ja kontti on oltava helposti siirrettävissä.

Kontin sijoitus on otettava huomioon liiketilan pelastussuunnitelmassa.

Kontin sijoituksessa on otettava huomioon myös muut lähellä olevat rakennukset ja niiden turvallisuusjärjestelyt sekä paloriskiä aiheuttavat kohteet.

Kontissa saa varastoida vain kyseisen myymälän ilotulitteita.

8 luku

Rakennuksia ja rakenteita sekä laitteistoja koskevat turvallisuusvaatimukset Rakennuksia ja rakenteita koskevat vaatimukset

27 §Rakennuksia ja rakenteita koskevat yleiset vaatimukset

Räjähteiden valmistukseen, käsittelyyn ja varastointiin käytettävien rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa on noudatettava seuraavia periaatteita:

28 §Varaston rakennevaatimukset

Räjähteiden säilyttämiseen käytettävän varaston on oltava mahdollisimman murtovarma ja palorasitusta kestävä eikä siitä saa aiheutua vaarallisia sirpaleita varaston räjähtäessä. Varaston on oltava ikkunaton. Varaston on kestettävä vähintään 120 minuuttia ulkopuolista paloa.

Varasto on varustettava aitauksella ja asianmukaisilla merkinnöillä.

Varasto on varustettava jatkuvasti toimintakunnossa olevalla murtoilmoitusjärjestelmällä, jonka hälytys välittyy luotettavalla tavalla riittävän lähellä olevalle henkilölle tai päivystyspisteeseen. Murtoilmoitusjärjestelmä voi olla liikkeeseen perustuva patteri- tai akkutoiminen kamerajärjestelmä. Murtoilmoitusjärjestelmässä on otettava huomioon radioaaltojen mahdollinen vaikutus räjäytysnalleihin.

Pysyvän räjähdevaraston katsotaan täyttävän tässä pykälässä säädetyt rakennevaatimukset, jos se on standardin SFS 4397 mukainen. Tilapäisen räjähdevaraston katsotaan täyttävän vaatimukset, jos se on standardin SFS 4398 mukainen.

29 §Rakennuksen paineenkevennys

Räjähteiden valmistus- tai käsittelytilassa tulee vähintään yhden tilan seinistä olla rakennuksen ulkoseinä, joka suunnitellaan muita seiniä keveämmäksi paineenkestoltaan, jos tilassa työskennellään.

Keveä seinä on suunnattava siten, että paineenkevennys ohjautuu turvalliseen suuntaan.

30 §Vaarallisuutta osoittava merkintä

Räjähteiden valmistukseen, käsittelyyn ja varastointiin käytettävät rakennukset ja tilat on merkittävä asianmukaisesti siten, että merkinnästä selviää tilan ja rakennuksen vaarallisuus.

Merkinnässä on oltava ainakin tarvittavat kiellot sekä räjähdemerkki ja vastuuhenkilön yhteystiedot. Vaarallisen alueen yleismerkinnät ja kieltotaulut voivat olla alueen aitauksessa.

Laitteistovaatimukset

31 §Laitteistosuunnittelua koskevat perusvaatimukset

Räjähteiden valmistus- ja käsittelylaitteistot sekä -järjestelmät tulee suunnitella ja valita siten, että onnettomuudet voidaan estää mahdollisimman tehokkaasti ja että onnettomuuksien seuraukset pystytään rajoittamaan mahdollisimman vähäisiksi. Laitteiden käyttö tulee suunnitella mahdollisimman pitkälti kaukokäyttöisiksi.

Suunnittelussa tulee noudattaa seuraavia periaatteita:

32 §Valvonta-, hallinta- ja turvajärjestelmät

Räjähteiden valmistuksen ja käsittelyn prosessit tai toiminnot tulee mahdollisuuksien mukaan varustaa järjestelmin, joilla onnettomuudet tai muut vaaralliset tapahtumat voidaan havaita ajoissa, joilla vaarallisten tapahtumien etenemistä voidaan rajoittaa tai estää, ja joilla onnettomuuksien seuraukset voidaan rajoittaa mahdollisimman vähäisiksi. Tällaisia valvonta-, hallinta- ja turvajärjestelmiä ovat:

Turvallisuusjärjestelyt räjähteiden valmistus- ja käsittelykohteessa on mahdollisuuksien mukaan varmistettava siten, etteivät ne ole vain yhden varotoimen varassa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut järjestelmät ja laitteet on suunniteltava, sijoitettava ja tarvittaessa suojattava siten, että ne ovat käytettävissä onnettomuustilanteessa.

33 §Laitteiden merkintä

Laitteissa on oltava merkinnät, joista tulee ilmetä laitteen tunnus, joka vastaa kaavioissa ja kunnossapitojärjestelmässä käytettyä tunnusta. Putkistoihin on tarvittaessa merkittävä kemikaalien virtaussuunta ja virtaavaa aine.

Lisäksi laitteisiin tulee merkitä sen toiminnan keskeyttävät hätäpysäytyslaitteet ja hälytyslaitteet.

Liikenne ja kulunvalvonta

34 §Liikennejärjestelyt

Tuotantolaitoksen alueella tapahtuva liikenne tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu vaaraa.

Toiminnanharjoittajan on määritettävä ja tarvittaessa merkittävä sallitut henkilöliikenteen, kemikaalien ja räjähteiden kuljetusreitit tuotantolaitoksen alueella. Räjähteiden kuljetusreitit tulee mahdollisuuksien mukaan erottaa henkilöliikenteelle varatuista reiteistä.

Pelastusyksiköillä tulee olla pääsy tuotantolaitoksen alueelle, onnettomuusvaarallisiin kohteisiin sekä sammutusveden ottopaikoille vähintään kahdesta eri suunnasta.

35 §Kulunvalvonta

Toiminnanharjoittajan tulee valvoa ja rajoittaa pääsyä tuotantolaitoksen alueelle ja erityisesti räjähteiden valmistus-, käsittely- ja varastointitiloihin ja -alueille siten, etteivät asiattomat voi päästä käsiksi räjähteisiin ja kemikaaleihin tai aiheuttaa vaaraa toiminnalle ja siten, että onnettomuustilanteessa voidaan riittävästi olla selvillä vaarassa olevien henkilöiden määrästä.

Tilat on varustettava luotettavilla ja jatkuvasti toiminnassa olevilla, asiattomien pääsystä tiloihin tai alueelle hälyttävillä laitteilla.

Huolto ja kunnossapito

36 §Huolto ja kunnossapito

Toiminnanharjoittajan tulee laatia suunnitelmat, joiden mukaisesti se säännöllisesti ennakkohuolloin, tarkastuksin, testauksin tai muilla soveltuvilla menetelmillä varmistaa räjähteiden valmistukseen, käsittelyyn ja varastointiin tarkoitettujen laitteistojen, tilojen ja muiden turvallisuuden kannalta oleellisten rakenteiden toimintakunnon sekä turvallisuuden varmistamiseksi asennettujen laitteiden ja järjestelmien toimivuuden.

Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon mahdollisesta laitteistojen tai järjestelmien rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta aiheutuva vaara, käyttöympäristön ja olosuhteiden asettamat vaatimukset, laitteistojen tai järjestelmien ikä ja aiemmista tarkastuksista mahdollisesti saadut tiedot kunnosta.

Tarkastuksista ja testauksista sekä niissä havaituista puutteista tai tehdyistä toimenpiteistä on pidettävä kirjaa.

Kunnossapidosta on oltava kirjalliset ohjeet, joissa on laitteen valmistajan antamia ohjeita täydennetty toiminnanharjoittajan oman organisaation ja menettelyjen vaatimin lisäyksin.

37 §Räjähteiden käsittelyä ja varastointia koskevat ohjeet

Tuotantolaitoksen kaikille toiminnoille, joissa on räjähteitä mukana, tulee olla ohjeet. Ohjeet tulee olla laadittuna ennen toiminnan aloittamista ja niiden tulee olla käyttöhenkilökunnan saatavissa heidän ymmärtämällään kielellä.

Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että käyttöhenkilökunta on saanut riittävästi koulutusta ja opastusta vaarallisista kemikaaleista ja laitoksesta sekä tuntee ohjeet.

Tarvittaessa ohjeiden tulee kattaa myös ulkopuolisten työntekijöiden toiminta alueella.

Toiminnanharjoittajan tulee lisäksi valvoa, että käyttöhenkilökunta ja mahdolliset ulkopuoliset työntekijät toimivat ohjeiden mukaisesti.

Normaalista, jokapäiväisestä työstä poikkeaviin tehtäviin tulee olla olemassa asianmukainen työlupamenettely.

9 luku

Säilytys ja varastointi työmaalla ja käyttöpaikalla

38 §Työmaa- ja käyttöpaikkasäilytys

Päivän aikana käytettäväksi tarkoitetut räjähteet sekä panostajan oikeudella työmaalla säilytettävät räjähteet tulee pitää räjäytystyömaalla tai räjähteen käyttöpaikalla koko ajan asianmukaisesti merkittyinä ja vartioituina tai tilapäisessä tai pysyvässä varastossa tai vastaavan suojarakenteen omaavassa muussa varastossa. Räjähteet voidaan säilyttää myös erillisessä kuljetusyksikössä, joka vastaa rakenteeltaan tilapäisen tai pysyvän varaston turvallisuusvaatimuksia.

Tilassa ei saa säilyttää räjähteiden lisäksi muita materiaaleja, tarvikkeita tai varusteita.

Säilytyksestä vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot on oltava tiedossa työmaalla ja merkittynä säilytystilan ulkopuolella. Räjähteiden säilytyspaikka on esitettävä räjäytystyömaata koskevassa suojelusuunnitelmassa tai muussa käyttöpaikan turvallisuusasiakirjassa.

Räjäytysnallit on sijoitettava siten, että räjähdyksen välittyminen muihin räjähteisiin ei ole mahdollista.

Räjähteiden säilytyspaikan on oltava vähintään 10 metrin päässä yleisestä tiestä, asutusta rakennuksesta, työmaan toimisto- tai taukotiloista tai paikasta, jossa ihmisiä tavallisesti oleskelee sekä vähintään 5 metrin etäisyydellä naapurin rajasta. Läheisyydessä ei saa olla herkästi palavaa materiaalia.

Räjähteiden säilytystilan sijainnista on tehtävä riskien arviointi ennen säilytyksen aloittamista.

39 §Emulsioräjähteiden raaka-aineiden varastointi työmaalla

Ammoniumnitraattiliuos ja muut raaka-aineet on varastoitava omissa tiloissa, joissa on riittävät allastukset vuotojen varalta.

Varastojen tulee sijaita suojatussa paikassa, mahdollisimman erillään vaaraa aiheuttavista kohteista. Varastojen on oltava vähintään 5 metrin etäisyydellä työmaan ulkopuolisista kohteista ja työmaan taukotilasta sekä toimistosta.

Varastojen läheisyydessä ei saa olla palovaaraa aiheuttavia laitteita tai muita palavia materiaaleja. Maastosta tulee 5 metrin etäisyydeltä poistaa palava maa-aines.

Varaston sijoitus on esitettävä työmaan suojelusuunnitelmassa tai vastaavassa asiakirjassa.

Varastot tulee merkitä asianmukaisin varoitusmerkein ja varastotila on pidettävä lukittuna käytön ulkopuolella.

10 luku

Säilytys asuinhuoneistossa, työtilassa ja muussa tilassa

40 §Yleiset säilytysvaatimukset

Kaikki räjähteet tulee käytön ulkopuolella pitää asianmukaisissa ja lukituissa kaapeissa siten, että asiattomat eivät voi päästä tuotteisiin käsiksi. Kaapit tulee olla sijoitettu siten, ettei niiden läheisyydessä ole tulenkäsittelyä tai laitteita tai tuotteita, joista voi aiheutua räjähteen syttyminen.

Pyrotekniset tuotteet tulee säilyttää erillään muista räjähteistä.

Räjähteitä ei saa säilyttää ullakkotiloissa eikä yhtä useampia asuinhuoneistoja käsittävän rakennuksen asuinhuoneistojen yhteisessä tilassa eikä tällaisessa tilassa olevassa talousirtaimiston asuntokohtaiseen säilyttämiseen varatussa tilassa.

41 §Säilytystilan kaappi

Ampuma-aseiden patruunat, ruuti, patruunoiden sytytysnallit sekä räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (819/2015) 57 §:ssä tarkoitetussa tilassa olevat räjähteet on käytön ulkopuolella pidettävä lukitussa kaapissa, joka kestää vähintään 30 minuuttia palorasitusta. Kaappi on merkittävä vähintään räjähdemerkinnällä, säilytyksestä vastaavan henkilön yhteystiedoilla sekä avotulen teon ja tupakoinnin kieltävillä merkinnöillä.

42 §Räjähteiden säilytys toiminnanharjoittajan muussa tilassa

Räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 58 §:ssä tarkoitetun räjähteiden säilytystilan tulee olla murtovarma, ulkopuolista paloa vastaan vähintään standardin SFS 4398 mukaisen palosuojan antava ja sen tulee olla lukittuna kaksinkertaisella lukituksella.

Räjäytysnallit on sijoitettava siten, että räjähdyksen välittyminen muihin räjähteisiin ei ole mahdollista.

Säilytystilassa ei saa säilyttää räjähteiden lisäksi muita materiaaleja, tarvikkeita tai varusteita.

Säilytystilan on oltava vähintään 10 metrin päässä yleisestä tiestä, 60 metrin päässä asutusta ja toisen toiminnanharjoittajan rakennuksesta, 30 metrin päässä työmaan toimisto- tai taukotiloista tai paikasta, jossa ihmisiä tavallisesti oleskelee, sekä vähintään 5 metrin etäisyydellä naapurin rajasta. Läheisyydessä ei saa olla herkästi palavaa materiaalia. Aitausta ei tarvitse rakentaa.

Säilytystila on merkittävä räjähdemerkinnällä, säilytyksestä vastaavan henkilön yhteystiedoilla sekä avotulen teon ja tupakoinnin kieltävillä merkinnöillä.

Säilytystila on esitettävä kiinteistön pelastussuunnitelmassa tai muussa kiinteistön turvallisuusasiakirjassa.

11 luku

Räjähdysten estäminen

43 §Syttymislähteiden selvittäminen

Toiminnanharjoittajan tulee selvittää räjähteiden valmistus-, käsittely- ja varastointitiloissa pysyvästi olevat tai siellä muutoin käytettävät syttymislähteet, jotka voivat aiheuttaa syttymisen tai räjähdyksen. Syttymislähteisiin liittyvää vaaraa arvioitaessa on otettava huomioon tilassa olevien räjähteiden ja palavien aineiden syttymisominaisuudet.

44 §Kuumat pinnat

Räjähteiden valmistus-, käsittely- ja varastointitiloissa olevien laitteistojen, laitteiden ja rakenteiden pintalämpötila ei saa ylittää lämpötilaa, jossa räjähde voi syttyä tai jossa pinnan kanssa kosketuksessa oleva muu materiaali voi syttyä.

Arvioitaessa kuumista pinnoista aiheutuvaa syttymisvaaraa tulee ottaa huomioon myös laitteiston rikkoutumisesta tai epänormaalista toiminnasta johtuva kuumeneminen.

Jos laitteen sisällön lämpötila tai laitteen pintalämpötila prosessiteknisistä syistä ylittää räjähteen syttymislämpötilan tai pinnan kanssa kosketuksiin joutuvan muun materiaalin syttymispisteen, tulee erilaisin toiminnallisin menettelyin, mittauksin ja lukituksin varmistua, että vaaran mahdollisuus on mahdollisimman luotettavasti eliminoitu.

45 §Avotuli ja tulityöt

Räjähteiden valmistus-, käsittely- ja varastointitiloissa on avotulen teko ja tupakanpoltto kielletty. Alueella tulee olla kieltoa osoittavat kilvet.

Hitsaus, kipinöivien laitteiden käyttö tai muu vastaava tulityö tiloissa tai alueella on sallittua ainoastaan toiminnanharjoittajan luomien työlupamenettelyiden mukaisesti.

46 §Staattinen sähkö ja potentiaalin tasaus

Räjähteiden valmistus-, käsittely- ja varastointitiloissa on huolehdittava staattisen sähkövarauksen estämisestä ja poistamisesta kussakin tapauksessa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ja asianmukaisimmilla laitteilla.

Maanpäällinen muu kuin metallinen konttivarastosuoja, joka sisältää yli 500 kilogrammaa muita kuin vaarallisuusluokkaan 1.4 kuuluvia räjähteitä, on varustettava maadoituksella ja ukkossuojauksella.

47 §Muut syttymislähteet

Toiminnanharjoittajan on varmistettava, ettei räjähteiden valmistus-, käsittely- ja varastointitilassa esiinny sähkömagneettisia aaltoja, ionisoivaa säteilyä tai ultraääntä siinä määrin, että ne voivat sytyttää räjähteet.

12 luku

Onnettomuuksiin varautuminen

48 §Toiminnanharjoittajan yleiset velvoitteet

Toiminnanharjoittajan on varauduttava tuotantolaitoksilla mahdollisiin toiminnasta aiheutuviin räjähdyksiin, tulipaloihin, vuotoihin, käyttöhäiriöihin, laitevaurioihin sekä muihin vastaaviin tilanteisiin, ottaen huomioon toiminnan laajuus sekä toiminnasta aiheutuvat vaarat.

Onnettomuuksiin johtavien olosuhteiden havaitsemiseen sekä onnettomuuksien seurausten rajoittamiseen ja torjuntaan tulee varautua räjähteiden ominaisuudet sekä valmistus-, käsittely- ja varastointiolosuhteet huomioon ottaen riittävän tehokkaasti.

49 §Vaaratilanteiden havaitseminen ja hälytykset valmistus- ja käsittelylaitoksilla

Valmistus- ja käsittelylaitoksella tulee olla järjestelmät, joiden avulla mahdolliset onnettomuuksiin johtavat vaaratilanteet tai olosuhteet voidaan havaita riittävän ajoissa ja alueella olevia varoittaa vaaratilanteista.

Tulipalon havaitsemista ja paikallistamista varten valmistus- ja käsittelytiloissa tulee olla paloilmaisimet.

Ilmaisimista tulee johtaa hälytykset siten, että vaaratilanteen vaatimiin onnettomuuden ehkäisy-, rajoitus- ja torjuntatoimiin voidaan ryhtyä viivytyksettä ja että vaara-alueella olevia ihmisiä voidaan varoittaa tilanteesta. Ilmaisimilla tulee olla paikallinen hälytys ja hälytys jatkuvasti valvottuun paikkaan. Tarvittaessa hälytys on ohjattava myös hätäkeskukseen.

Räjähteiden valmistus- ja käsittelypaikoilta tulee pystyä nopeasti tekemään ilmoitus tapahtuneesta tai uhkaavasta onnettomuudesta.

Valmistus- ja käsittelylaitoksilla tulee henkilökunnalla olla räjähdysten kestäviä suojapaikkoja riittävästi ja riittävän lähellä eri toimipaikkoja ja niistä tulee olla yhteydenottomahdollisuus.

50 §Sammutus- ja torjuntavalmius

Tuotantolaitoksen alkusammutus- ja sammutusvalmiuden tulee olla sellainen, että tulipalon sattuessa tehokas sammutus on mahdollista ja palon leviäminen voidaan estää.

Sammutus- ja torjuntavalmiutta mitoitettaessa tulee ottaa huomioon tuotantolaitoksen mahdolliset onnettomuudet sekä pelastustoimen toimintamahdollisuudet tuotantolaitoksen alueella. Valmistus- ja käsittelylaitos tulee tarvittaessa varustaa tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla.

Alkusammutuskalusto tulee sijoittaa riittävän lähelle kohteita, joissa niitä voidaan tarvita ja siten, että ne ovat käytettävissä onnettomuustilanteessa.

Sammutus- ja torjuntamenetelmien ja -aineiden valinnassa on otettava huomioon sammutus- ja torjunta-aineista sekä niiden mukana leviävistä kemikaaleista aiheutuva vaara henkilö- tai ympäristöturvallisuudelle.

51 §Sammutus- ja jäähdytysvedet

Valmistus- ja käsittelylaitoksella saatavilla olevan sammutukseen, jäähdytykseen tai muuhun torjuntaan käytettävän veden määrä tulee mitoittaa niin, että se riittää tuotantolaitoksen kiinteiden sammutus- ja jäähdytysjärjestelmien, pikapalopostien sekä pelastustoimen tarpeisiin tuotantolaitoksen alueella.

Sammutusveden saatavuus on tarvittaessa varmistettava. Paloposteja ja sammutusvesiasemia on sijoitettava siten, että ne ovat onnettomuustilanteessa käytettävissä.

Lisäsammutusveden saatavuudesta on esitettävä selvitykset sisäisessä pelastussuunnitelmassa.

13 luku

Voimaantulo

52 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2015.

Ennen asetuksen voimaantuloa toimintansa aloittaneiden tuotantolaitosten toiminnanharjoittajien tulee 1 päivään tammikuuta 2018 mennessä selvittää tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten täyttyminen tuotantolaitoksellaan sekä laatia suunnitelma toteutusaikatauluineen vaatimuksia vastaavan turvallisuustason saavuttamiseksi. Selvitystä ja suunnitelmaa käsitellään tuotantolaitoksiin tehtävillä tarkastuksilla tai muilla valvontakäynneillä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/18/EU (32012L0018); EUVL N:o L 197, 24.7.2012, s. 1 Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2015 Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Teollisuusneuvos Tapani Koivumäki Liite 1 Maanpäällisten varastojen suojaetäisyyslaskelmissa käytettävät k- kertoimen arvot Kohteiden jako Suojattavan kohteen luokka Suojattava kohde A sairaala, vankeinhoitolaitos, hoitokoti, vanhainkoti, lastentarha tai muu vastaavasta laitos, jossa olevat ihmiset tarvitsevat ulkopuolista apua evakuointitilanteessa B koulu, vähintään 10 talouden asutustaajama, liikuntapaikka, kokoontumispaikka tai muu huoneisto, jossa ihmisiä tavallisesti oleskelee, julkinen rakennus tai ulkopuolisen toimijan vaarallisten kemikaalien laajamittainen tuotantolaitos C yksittäinen asuttu rakennus, muu tehdas D yleinen liikenneväylä, satama-alue, lentokentän kiitorata tai maakaasun siirtoputkiston paineenvähennysasema E vähän liikennöity yleinen liikenneväylä K-kertoimen arvot laskettaessa vaarallisuusluokkaan 1.1 ja 1.5 sekä vaarallisuusluokkaan 1.2 ja 1.6 kuuluville räjähteille varaston suojaetäisyyttä ulkopuolisista kohteista Suojattava kohde K-arvo vaarallisuusluokan ja sirpalevaaran mukaan 1.1 ja 1.5 1.2 ja 1.6 ei sirpalevaaraa sirpalevaara ei sirpalevaaraa sirpalevaara A 60 60 58 76 B 30 30 58 76 C 22 22 58 76 D 15 15 39 51 E 10 10 39 51 Liite 2 Varastojen keskinäiset etäisyydet Vaarallisuusluokkaan 1.1, 1.5 ja 1.6 kuuluvan räjähteen varaston vähimmäisetäisyydet muista varastoista lasketaan käyttäen kaavaa l = k x m 1/3, jossa l on suojaetäisyys metreinä, m on räjähteen massa kilogrammoina, k on kerroin, joka on

Vaarallisuusluokkaan 1.3 kuuluvan räjähteen maanpäällisten varastojen vähimmäisetäisyydet lasketaan käyttäen kaavaa 1, jossa kerroin k on

Liite 3 Räjähdetehtaan sisäiset suojaetäisyydet A. Rakennusten väliset suojaetäisyydet Suojaetäisyyksinä noudatetaan taulukoissa 1-5 esitettyjä etäisyyksiä. Etäisyydet on ilmoitettu joko k-arvoina tai metreinä. Suojaetäisyys lasketaan käyttäen kaavaa, l = k x m 1/3, jossa l on suojaetäisyys metreinä, m on räjähdysaineen massa kilogrammoina, k on k-arvo.

Taulukossa 6 on laskettu taulukoissa 1-5 käytettyjä k-arvoja vastaavia suojaetäisyyksiä metreinä eräille räjähdemäärille.

Taulukoissa tarkoitetaan tehtaan vaarallisella osalla sitä tehdasalueen osaa, jossa valmistetaan, käsitellään tai varastoidaan räjähteitä; vaarallisella varastolla varastoalueen pysyvää varastosuojaa ja tuotantotilojen yhteydessä olevaa välivarastoa, jossa ei tavallisesti oleskele ihmisiä; palovaarallisella rakennuksella rakennusta, jossa valmistetaan, käsitellään tai varastoidaan vaarallisuusluokkaan 1.3 kuuluvia räjähteitä, palavia nesteitä tai muita helposti syttyviä aineita; vaarattomalla rakennuksella rakennusta, jossa ei valmisteta, käsitellä eikä varastoida räjähteitä eikä palovaarallisia aineita (esim. käyttölaboratoriot ja korjauspajat, joissa työskentelee vähän ihmisiä, henkilöstötilat, käyttötoimistot, konehuoneet sekä varastorakennukset, joissa varastoidaan räjähdysvaarattomia raaka- ja apuaineita); vaarattomalla osalla sitä tehdasalueen osaa, jossa ei ole vaarallisia tuotantotiloja eikä vaarallisia varastoja; vaarattomaan osaan kuuluvalla tuotantoa palvelevalla rakennuksella rakennusta, jonka siinä suoritettavan työn luonteen vuoksi on oltava tuotantotilojen läheisyydessä (esim. korjaamot, räjähdysvaarattomien raaka- ja apuaineiden ja välituotteiden kuten hapon ja nitroselluloosan valmistuslaitokset, apulaitteistorakennukset kuten esimerkiksi sähköntuotantoa varten tarvittavat kattila-, lämmitys- ja konehuoneet sekä käyttölaboratoriot, joissa työskentelee useita henkilöitä); sekä vaarattoman osan muilla rakennuksilla rakennuksia, joiden ei tarvitse sijaita tuotantotilojen läheisyydessä (esim. hallinto- ja sosiaalitilat sisältävät rakennukset sekä tutkimuslaboratoriot).

B. Rakennustapa ja suojarakenteet Suojaetäisyyksiä määritettäessä k-arvo riippuu käytetystä rakennustavasta ja suojarakenteista.

Seuraavassa on esitetty vaatimukset tavallisesti käytetyille rakenteille.

Suojavalli Suojavalli voi olla joko puolivalli tai kokovalli. Mikäli mahdollista, on käytettävä puolivallia. Puolivallissa sisäluiskan korvaa rakennuksen seinä. Puolivallin harjan tulee olla vähintään 1 m levyinen.

Normaalin maavallin rakentamisessa on noudatettava seuraavaa:

Kevyt rakennustapa Kevyen rakennustavan mukaista rakennusta ei ole tarkoitettu kestämään paineiskua. Tuhoutuessaan rakennus ei olennaisesti aiheuta heitteitä ympäristöön.

Runkorakenteinen, raskaalla katolla varustettu rakennus Rakennus on suunniteltu siten, että huonetila on suojattu ympäristöstä tulevia heitteitä vastaan. Seinät saavat olla keveitä, jos rakennus on suojattu vallein. Katto on riittävän luja teräsbetonilaatta tai vähintään 50 cm paksuisella hiekkakerroksella suojattu laatta. Seinät ovat joko riittävän vahvoja betoniseiniä tai hiekkatäytteillä varustettuja suojaseiniä. Hiekkatäytteen paksuuden tulee olla vähintään 1 m. Rakennuksessa ei saa olla sellaista määrää 1.1 tai 1.3 vaarallisuusluokan räjähteitä, että niiden räjähdyksen tai tulipalon yhteydessä voisi aiheutua heitteitä.

Palonkestävillä seinillä ja katolla varustettu rakennus Rakennuksen yksi seinä on kevytrakenteinen. Kolme seinää ja katto kestävät palon vaikutukset ja ovat aukottomat.

Maapeitteinen rakennus Maapeitteinen rakennus on peitetty paksulla maakerroksella. Rakennuksen kantavan rakenneratkaisun tulee olla joku seuraavista:

Katon päällä olevan maakerroksen massan tulee olla vähintään 50 kertaa räjähdysaineen massa. Maakerroksen paksuuden tulee olla vähintään 60 cm. Myös sivuluiskan ja kattokerroksen yhtymäkohdassa tulee maakerroksen paksuuden olla vähintään sama kuin kattokerroksen paksuus. Sivuluiskan kaltevuuskulma saa olla enintään 35°. Käytettävän maapeitteen maa-aineen tulee täyttää edellä suojavallille asetetut vaatimukset. Oviaukon suunnassa 60°:n sektorissa ei maapeitteen suojavaikutusta saa ottaa huomioon. Ovien ja mahdollisten muiden aukkojen sulkulaitteiden tulee kestää viereisten rakennusten mahdollisessa räjähdyksessä syntyvän paineaallon kuormitus.

Taulukko 1. Räjähdetehtaan rakennusten väliset suojaetäisyydet

1)

1)

1)

1)

1)

1)

1)

1)

Räjähdetehtaan rakennusten väliset suojaetäisyydet

Räjähdetehtaan rakennusten väliset suojaetäisyydet

Räjähdetehtaan rakennusten väliset suojaetäisyydet

1)

1)

1)

1)

Kaavalla l = k x m 1/3 lasketut etäisyydet (m)eri k-arvoilla ja räjähdemäärillä (kg) Räjähde- määrä (kg) k-arvo 1 1,5 2 3 10 15 22 30 39 51 58 60 76 10 2 3 4 6 22 32 47 65 84 110 125 129 164 50 4 6 7 11 37 55 81 111 144 188 214 221 280 100 5 7 9 14 46 70 102 139 181 237 269 278 353 200 6 9 12 18 58 88 129 175 228 298 339 351 444 300 7 10 13 20 67 100 147 201 261 341 388 402 509 500 8 12 16 24 79 119 175 238 310 405 460 476 603 1000 10 15 20 30 100 150 220 300 390 510 580 600 760 2000 13 19 25 38 126 189 277 378 491 643 731 756 958 3000 14 22 29 43 144 216 317 433 562 736 837 865 1096 4000 16 24 32 48 159 238 349 476 619 810 921 952 1206 5000 17 26 34 51 171 256 376 513 667 872 992 1026 1300 6000 18 27 36 55 182 273 400 545 709 927 1054 1090 1381 7000 19 29 38 57 191 287 421 574 746 976 1110 1148 1454 8000 20 30 40 60 200 300 440 600 780 1020 1160 1200 1520 9000 21 31 42 62 208 312 458 624 811 1061 1206 1248 1581 10000 22 32 43 65 215 323 474 646 840 1099 1250 1293 1637 15000 25 37 49 74 247 370 543 740 962 1258 1430 1480 1874 20000 27 41 54 81 271 407 597 814 1059 1384 1574 1629 2063 30000 31 47 62 93 311 466 684 932 1212 1585 1802 1864 2361 40000 34 51 68 103 342 513 752 1026 1334 1744 1984 2052 2599 50000 37 55 74 111 368 553 810 1105 1437 1879 2137 2210 2800 1 Sallittu vain erityisen suotuisissa ympäristö- tai käyttöolosuhteissa Sulkeisiin on merkitty pienin sallittu etäisyys. Etäisyyksiä on suurennettava, jos kyseessä on suunnattu vaikutus.

1 Sallittu vain erityisen suotuisissa ympäristö- tai käyttöolosuhteissa Sulkeisiin on merkitty pienin sallittu etäisyys. Etäisyyksiä on suurennettava, jos kyseessä on suunnattu vaikutus. (—) = ei etäisyyttä 1 tätä etäisyyttä on noudatettava, jos räjähteessä on ajopanos, esim. raketit (—) = ei etäisyyttä 1 tätä etäisyyttä on noudatettava, jos räjähteessä on ajopanos, esim. raketit (—) = ei etäisyyttä 1 Sallittu vain erityisen suotuisissa ympäristö- tai käyttöolosuhteissa Sulkeisiin on merkitty pienin sallittu etäisyys.