Perinnönjakokirja: malli ja ohje perinnönjakoon
Perinnönjako on vaihe, jossa kuolinpesän omaisuus jaetaan osakkaiden kesken ja pesä lakkaa olemasta. Jakoa varten laaditaan perinnönjakokirja. Sen avulla osakkaat saavat omistusoikeuden kukin omaan osuuteensa: pankki siirtää tilivarat, osakkeet siirretään arvo-osuustileille ja kiinteistön voi kirjata lainhuudossa uudelle omistajalle.
Tämä opas on tarkoitettu kuolinpesän osakkaille, jotka haluavat jakaa perinnön sopimalla, sekä niille, jotka epäröivät, tarvitaanko jakoon pesänjakaja. Käyt läpi, milloin jako voidaan tehdä (perintökaari 23 luku), mitä jakokirjaan on merkittävä, miten allekirjoitukset ja todistajat hoidetaan, mitä tapahtuu ennakkoperinnölle ja lakiosalle, kuinka pitkä on moiteaika (6 kuukautta) ja mitä verotukseen ja kiinteistön lainhuutoon liittyy.
Lopputuloksena sinulla on pätevä jakokirja, jonka mukaan jokainen osakas saa osuutensa, sekä tiedossa ne määräajat, joiden jälkeen jako on pysyvä. Jos pesässä on riitaa, alaikäisiä osakkaita tai velkaa, jaosta ei kannata tehdä itse arvauksia, vaan pesänjakajan hakeminen käräjäoikeudelta on usein nopein tie. Perunkirjoituksesta ja pesän hallinnosta kerrotaan erillisessä oppaassa (kuolinpesä ja perunkirjoitus, /fi/pomoc/kuolinpesa-ja-perunkirjoitus), joten tässä keskitytään itse jakoon.
Keskeiset tiedot
Määräaika
Jakoa voi vaatia vasta, kun pesä on selvitetty ja velat maksettu tai niistä on asetettu vakuus (perintökaari 23 luku 1–2 § ja 21 luku 6 §). Jakoa moitittaessa kanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta (23 luku 10 §). Perintönä saadun kiinteistön lainhuutoa on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perinnönjako saa lainvoiman (maakaari 11 luku 1–2 §). Jos jakokirjaa ei haluta tehdä sopimalla, pesänjakajaa voi hakea milloin tahansa pesän selvityksen jälkeen.
Mitä tehdä
- Varmista, että pesä on selvitetty ja velat hoidettu. Jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia jakoa, kun pesä on selvitetty (23 luku 1 §). Ennen jakoa perunkirjoitus on toimitettu, perukirja on toimitettu Verohallinnolle ja kaikki tiedossa olevat velat on maksettu tai niille on asetettu maksun turvaava vakuus. Jos jako tehdään ennen velkojen maksua, tuomioistuin voi pesänselvittäjän kanteesta peruuttaa jaon ja velvoittaa osakkaat palauttamaan saamansa tai maksamaan velkojen tarvitseman rahamäärän (21 luku 6 §, sellaisena kuin se on laissa 783/2004). Pesän hoidosta ja perunkirjoituksesta kerrotaan erillisessä oppaassa (/fi/pomoc/kuolinpesa-ja-perunkirjoitus). Jos pesään on nimetty pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, jakoa ei saa aloittaa vastoin osakkaan kieltoa ennen kuin hän on ilmoittanut selvityksen päättyneen (23 luku 2 §).
- Toimita ositus ensin, jos vainaja oli naimisissa. Perintökaaren 23 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan ennen perinnönjakoa on toimitettava omaisuuden ositus, jos vainaja oli naimisissa. Ositus erottaa lesken omaisuuden vainajan omaisuudesta, ja vasta vainajan osuus kuuluu perinnönjaon piiriin. Osituksen sääntelee avioliittolaki, jonka teksti ei ole tämän palvelun aineistossa (katso Finlex: 234/1929). Avopuolisoiden kesken ositusta ei toimiteta, ja avopuoliso ei peri lain nojalla, vaan vain testamentilla. Jos puolisoilla oli avioehto, se otetaan huomioon osituksessa. Huomaa myös, että eloonjäänyt puoliso voi pitää yhteisenä kotina olleen asunnon jakamattomana hallinnassaan rintaperillisen jakovaatimuksesta huolimatta (perintökaari 3 luku 1 a §, lisätty lailla 209/1983), ja se otetaan huomioon jakoa suunniteltaessa (KKO:2012:90).
- Selvitä jako-osuudet: lakimääräiset osat, testamentti, ennakkoperintö ja lakiosa. Lähtökohta on, että rintaperilliset eli lapset perivät yhtä suuret osat (perintökaari 2 luku 1 §). Jos lapsi on kuollut tai luopunut perinnöstä, hänen jälkeläisensä tulevat hänen sijaansa. Testamentti ohittaa lakimääräisen jaon, mutta rintaperillisellä on oikeus lakiosaan, eli puoleen perintöosansa arvosta (7 luku 1 §). Ennakkoperintönä pidetään sitä, minkä perittävä on eläessään antanut rintaperilliselle, ja se vähennetään saajan perintöosasta, ellei toisin ole määrätty (6 luku 1 §). Perillinen, joka on yli 18-vuotiaana vuosia avustanut perittävää ilman korvausta, voi vaatia työhyvitystä viimeistään jaossa (8 luku 5 ja 8 §). Laske jokaisen osuus ensin euroina ja vasta sitten omaisuuseriksi.
- Päätä, jaetaanko sopimalla vai pesänjakajan toimesta. Osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla (23 luku 3 §). Pesänjakaja on kuitenkin pakollinen, jos jonkun osakkaan osuus on ulosmitattu tai jos joku osakas vaatii sitä. Jos osakas on alaikäinen tai edunvalvonnassa, sopimusjakoon tarvitaan holhousviranomaisen lupa (laki holhoustoimesta 34 § 1 momentin 9 kohta), ellei jakoa toimita pesänjakaja. Pesänjakajaa haetaan käräjäoikeudelta kirjallisella hakemuksella, johon liitetään jäljennös perukirjasta (23 luku 4 §). Tarkista hakemusmaksu oikeus.fi-sivustolta. Pesänjakajan palkkio ja kulut maksetaan pesän varoista, ja palkkio voi olla pesän koosta riippuen useita tuhansia euroja. Esteellisyys on tärkeää: asianajaja ei voi toimia pesänjakajana, jos hakemuksen on tehnyt hänen toimistonsa lakimies (KKO:2011:31).
- Laadi perinnönjakokirja, jossa on kaikki tarvittava. Laki edellyttää jakokirjan laatimista (23 luku 9 §). Merkitse siihen: vainajan nimi, henkilötunnus ja kuolinpäivä; kaikki osakkaat henkilötunnuksineen ja yhteystietoineen; viittaus perukirjaan, testamenttiin ja mahdolliseen osituskirjaan; pesän varat ja velat arvoineen perukirjan mukaan; ennakkoperinnöt ja muut huomioon otettavat erät; jokaisen osakkaan jako-osuus euroina ja prosentteina; tarkka kuvaus siitä, kuka saa minkä omaisuuserän (kiinteistö rekisteritunnuksella, asunto-osakkeet osakenumeroineen, tilit, arvopaperit, irtaimisto); tasingot ja niiden maksuaika; sekä se, kuka vastaa jäljellä olevista veloista ja kuluista. Jos jaossa tulee epäselvyyttä, jakokirjaa tulkitaan tarkoitetun jaon mukaan: kiinteistön yhteisistä alueista tehdyssä riidassa korkein oikeus katsoi, että osuudet oli jaettu, vaikka jakokirjassa niitä ei erikseen mainittu (KKO:2002:95). Älä silti jätä asioita tulkinnan varaan.
- Allekirjoita jakokirja oikein. Pesänjakajan toimittama jakokirja on pesänjakajan allekirjoitettava. Jos osakkaat jakavat sopimalla, jakokirjan allekirjoittavat kaikki osakkaat ja kaksi esteetöntä henkilöä todistaa sen oikeaksi (23 luku 9 §). Esteetön tarkoittaa, ettei todistaja ole osakas eikä hänen läheisensä. Kun osakkaana on alaikäinen, allekirjoittaa hänen edunvalvojansa eli yleensä huoltaja, ja tarvittaessa lupa haetaan Digi- ja väestötietovirastolta. Korkein oikeus ei julistanut jakoa pätemättömäksi sen vuoksi, että jakokirjassa oli vain yksi todistaja (KKO:1995:34), mutta et voi luottaa siihen, että virhe on aina anteeksiannettava. Kun kaikki ovat allekirjoittaneet, jokainen osakas saa oman kappaleensa; pesänjakajan on toimitettava kappale viipymättä (23 luku 9 §).
- Harkitse osittaista jakoa vain, jos kaikki ovat siitä yksimielisiä. Laki ei kiellä sopimasta, että vain osa omaisuudesta jaetaan nyt ja loppu myöhemmin, koska osakkaat saavat sopia jaosta vapaasti (23 luku 3 §). Se on kuitenkin mahdollista vain kaikkien osakkaiden suostumuksella, ja velkojen suoja on turvattava (21 luku 6 §). Kirjaa osittaisjakoon, mikä omaisuus jää jakamatta, kuka sitä hoitaa ja miten kulut katetaan. Tyypillinen tapaus on lapsuudenkoti, jonka myynti vie aikaa, mutta tilit ja irtaimisto halutaan jakaa heti. Muista, että pesä jatkuu jakamattomalta osalta. Pesä tarvitsee yhä hoitajan, tilin ja verotuksen. Sopimusta voi vaihtaa vain kaikkien yhteisellä päätöksellä.
- Varaudu moiteaikaan. Osakas, joka haluaa moittia pesänjakajan toimittamaa jakoa, nostaa kanteen muita osakkaita vastaan kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta (23 luku 10 §). Sama määräaika koskee jakoa, jonka osakkaat ovat toimittaneet, jos väität sitä muotovirheen vuoksi pätemättömäksi. Moitekanne ei ole mahdollinen kuuden kuukauden jälkeen. Myönnetty vaatimus sitoo kuitenkin sen myöntäjää hänen osuutensa määrään asti (KKO:2013:102). Lakiosaa on vaadittava testamentin saajalta kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta (7 luku 5 §), ja lakiosan täydennystä kanteella vuoden kuluessa (7 luku 10 §). Lisäksi: jos kolmas henkilö vaatii jollekin osakkaalle jaettua omaisuutta, osakas saa tasausta muilta (23 luku 11 §).
- Hoida perintövero ja myyntivoitot oikein. Verohallinto määrää perintöveron perukirjan perusteella, ja se maksetaan perillisen osuuden mukaan. Jako sinänsä ei ole luovutus eikä synnytä myyntivoittoveroa, mutta jos jakokirjassa joku saa enemmän kuin hänelle lain tai testamentin mukaan kuuluisi, ero voi tulla verotettavaksi lahjana. Jos myyt perityn omaisuuden, voi syntyä luovutusvoittovero. Hankintameno ja omistusaika määräytyvät pääosin perittävän tietojen mukaan, ja asunnon verovapausedellytykset voivat täyttyä perittävän omistusaika huomioon ottaen. Tarkista ajantasaiset rajat ja prosentit vero.fi-sivustolta. Kuolinpesä on lisäksi oma verovelvollisensa, kunnes jako on tehty, joten pesälle tehdään veroilmoitus siihen asti.
- Hae lainhuuto kiinteistölle ja siirrä muu omaisuus. Jos jaossa saat kiinteistön, hae omistusoikeudelle lainhuuto Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa. Lainhuutoaika alkaa, kun perinnönjako saa lainvoiman (maakaari 11 luku 2 §). Liitteeksi tarvitaan jakokirja ja perukirja. Tarkista ajantasainen maksu Maanmittauslaitoksen sivuilta. Jos jaon perustana on testamentti, lainhuutohakemuksessa on esitettävä selvitys myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai oikeus siihen menetetty (KKO:2000:116). Pankkitilien, arvo-osuustilien ja asunto-osakkeiden siirtoon esitetään jakokirja ja perukirja pankille, arvo-osuusrekisterin pitäjälle tai taloyhtiölle. Ajoneuvot siirretään rekisteriin erillisellä ilmoituksella.
Mihin kiinnittää huomiota
- Jakokirjasta puuttuu allekirjoitus tai kaksi esteetöntä todistajaa. Vaikka KKO ei ole julistanut jakoa pätemättömäksi yhden todistajan puuttuessa (KKO:1995:34), muotovirhe antaa aiheen riitaan ja viivästyttää lainhuutoa. Hoida allekirjoitukset kerralla ja säilytä alkuperäinen.
- Jako tehdään ennen kuin velat on maksettu. Velkojat voivat vaatia jaon peruuttamista tai rahasuoritusta pesään, ja jokainen osakas vastaa takaisinmaksussa saamansa osuuden verran (21 luku 6 §). Tarkista velat julkisella haasteella, jos epäilet salattuja velkoja (21 luku 5 §).
- Ositus jää tekemättä, vaikka vainaja oli naimisissa. Perinnönjako ilman osituksen tekemistä on lain vastainen (23 luku 1 §), ja jakokirjan osuudet ovat silloin laskettu väärästä omaisuudesta.
- Ennakkoperintö ja lahjat jäävät huomioimatta. Ennakkoperintö vähennetään saajan osuudesta (6 luku 1 §), ja lahjat voivat vaikuttaa lakiosaan (7 luku 3 §). Jos näitä ei huomioida, joku osakas voi myöhemmin vaatia täydennystä, vaikka jako olisi muuten pätevä.
- Alaikäisen tai edunvalvonnassa olevan osakkaan puolesta sovitaan ilman lupaa. Sopimusjaossa tarvitaan holhousviranomaisen lupa, jos jakoa ei toimita pesänjakaja. Ilman lupaa tehty oikeustoimi ei sido päämiestä (laki holhoustoimesta 36 §).
- Osakas ei suostu, mutta jako tehdään silti. Sopimusjaossa tarvitaan kaikkien suostumus. Jos osakas ei allekirjoita, jako ei ole voimassa hänen osaltaan, ja hän voi vaatia pesänjakajaa.
- Jakokirjan sanamuoto on epäselvä. Rajat, yhteisalueet, osakkeet tai velkavastuut jäävät ilman tarkkaa kuvausta. Epäselvyydet johtavat tulkintariitoihin, joissa joudutaan arvaamaan, mitä osakkaat tarkoittivat (KKO:2002:95).
- Moiteaika katsotaan väärästä päivästä. Kuuden kuukauden määräaika alkaa jaon toimittamisesta (23 luku 10 §), ei siitä, kun huomaat virheen. Toimi heti, jos epäilet virhettä.
Oikeusperusta
Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on perinnönjakokirja ja tarvitsenko sellaisen?
Perinnönjakokirja on kirjallinen asiakirja, johon merkitään pesän omaisuus, osakkaat ja se, mitä kukin saa. Perintökaaren 23 luvun 9 § edellyttää sen laatimista jaosta. Ilman sitä pankit, taloyhtiö ja Maanmittauslaitos eivät yleensä siirrä omaisuutta osakkaille, koska kirja osoittaa jaon sisällön ja osakkaiden suostumuksen.
Mitä perinnönjakokirjassa täytyy olla?
Siinä on oltava vainaja, kaikki osakkaat, pesän varat ja velat perukirjan mukaan, mahdolliset ennakkoperinnöt, jako-osuudet ja se, kuka saa minkä omaisuuserän. Lisäksi sovitaan velkojen hoidosta ja tasingoista. Kiinteistöt ja osakkeet on yksilöitävä rekisteritunnuksella tai osakenumeroilla, jotta jako on tulkittavissa ilman arvailua.
Kuka allekirjoittaa perinnönjakokirjan?
Jos osakkaat jakavat sopimalla, jakokirjan allekirjoittavat kaikki osakkaat, ja kaksi esteetöntä henkilöä todistaa sen oikeaksi (23 luku 9 §). Jos jaon toimittaa pesänjakaja, riittää pesänjakajan allekirjoitus. Alaikäisen puolesta allekirjoittaa edunvalvoja, ja tarvittaessa tarvitaan holhousviranomaisen lupa.
Voiko perinnönjaon tehdä ilman pesänjakajaa?
Voi, jos kaikki osakkaat ovat yksimielisiä eikä kenenkään osuutta ole ulosmitattu (23 luku 3 §). Jos osakas vaatii pesänjakajaa, jos hänen osuutensa on ulosmitattu tai jos osakkaana on alaikäinen eikä lupaa saada, tarvitaan pesänjakaja, jonka määrää käräjäoikeus hakemuksesta.
Kuinka paljon pesänjakaja maksaa ja kuka maksaa?
Pesänjakajalla on oikeus kohtuulliseen palkkioon ja kulukorvaukseen pesän varoista (23 luku 4 §). Määrä riippuu pesän laajuudesta ja työstä, ja se voi olla useita tuhansia euroja. Käräjäoikeuden hakemusmaksu on erillinen, tarkista ajantasainen määrä oikeus.fi-sivustolta.
Voiko perinnön jakaa osittain?
Voi, jos kaikki osakkaat suostuvat, sillä osakkaat saavat sopia jaosta vapaasti (23 luku 3 §). Velkojien suoja on kuitenkin turvattava, ja osittaisjakoon on kirjattava, mikä omaisuus jää jakamatta ja kuka sitä hoitaa. Pesä jatkuu jakamattoman osan osalta.
Kuinka kauan perinnönjakoa voi moittia?
Perinnönjakoa moitittaessa kanne on nostettava muita osakkaita vastaan kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta (23 luku 10 §). Sama aika koskee muotovirhettä sopimusjaossa. Määräajan jälkeen jako on pääsääntöisesti pysyvä, joten tarkista jakokirja ennen allekirjoitusta.
Tarvitaanko ositus ennen perinnönjakoa?
Tarvitaan, jos vainaja oli naimisissa (23 luku 1 §). Ositus erottaa lesken ja vainajan omaisuuden, ja perinnönjako koskee vain vainajan osuutta. Ositus tehdään avioliittolain mukaan, usein samalla pesänjakajalla tai sopimusositusta tehden. Avopuolisoilla ositusta ei ole.
Joudunko maksamaan veroa perinnönjaosta?
Perintövero määrätään perukirjan perusteella, ja se maksetaan perintöosuudesta. Jako itsessään ei ole myyntivoittoveron alainen luovutus. Jos jakokirjassa joku saa enemmän kuin hänelle kuuluu, ero voidaan verottaa lahjana. Myyntivoittovero voi tulla, kun myyt perityn omaisuuden. Tarkista rajat ja prosentit vero.fi-sivustolta.
Miten kiinteistö siirtyy perinnönjaossa uudelle omistajalle?
Hae lainhuuto Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perinnönjako saa lainvoiman (maakaari 11 luku 2 §). Liitteeksi tarvitaan jakokirja ja perukirja. Jos jako perustuu testamenttiin, selvitä myös lakiosan täyttäminen (KKO:2000:116). Lainhuuto on edellytys kiinteistön myymiselle.
Mitä lakiosa tarkoittaa perinnönjaossa?
Rintaperillisellä on oikeus lakiosaan, joka on puolet hänelle lain mukaan tulevan perintöosan arvosta (7 luku 1 §). Jos testamentti loukkaa sitä, perillisen on vaadittava lakiosaa testamentin saajalta kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta (7 luku 5 §). Jakokirjassa lakiosa otetaan huomioon osuuksia laskettaessa.
Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet
Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu