Testamentti: malli ja ohje testamentin tekemiseen
Testamentti on kirjallinen asiakirja, jolla määräät, kuka saa omaisuutesi kuolemasi jälkeen. Jos et tee testamenttia, perintö jaetaan lain mukaan: ensin rintaperilliset eli lapset ja heidän jälkeläisensä, sitten muut sukulaiset. Avopuoliso, ystävä tai yhdistys ei peri ilman testamenttia mitään, ja aviopuoliso perii lapsettoman vainajan, mutta lasten rinnalla hän saa vain avio-oikeuden mukaisen osuuden ositukseen.
Tämä opas on tarkoitettu sinulle, joka mietit testamentin laatimista itse tai asianajajan kanssa. Käyt läpi perintökaaren 10 luvun muotovaatimukset, eli kirjallisen asiakirjan ja kaksi samanaikaisesti läsnä olevaa esteetöntä todistajaa, hätätestamentin, puolisoiden keskinäisen testamentin, erot omistusoikeus- ja käyttöoikeustestamentin välillä, rintaperillisten lakiosan, lesken aseman, testamentin tiedoksiannon ja moitteen sekä sen, miten testamentti säilytetään ja peruutetaan.
Lopputuloksena sinulla on pätevä testamentti, joka ei kaadu muotovirheeseen ja jonka sisältö vastaa tahtoasi. Huomaa, että Suomessa ei ole yleistä testamenttirekisteriä, joten testamentin löytyminen kuoleman jälkeen on tehtävä itse varmaksi. Jos omaisuutta on paljon tai perhesuhteet ovat monimutkaiset, hyvä testamentti kannattaa teettää asianajajalla.
Keskeiset tiedot
Määräaika
Testamentin tekemiselle ei ole määräaikaa, mutta se on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä (perintökaari 10 luku 1 §). Hätätestamentti raukeaa, jos sinulla on kolmen kuukauden ajan esteen lakattua tilaisuus tehdä testamentti normaalissa muodossa (10 luku 3 §). Perillinen voi moittia testamenttia kanteella kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta (14 luku 5 §) ja vaatia lakiosaa testamentin saajalta kuuden kuukauden kuluessa samasta ajankohdasta (7 luku 5 §).
Mitä tehdä
- Selvitä, voitko tehdä testamentin ja mitä sillä voi määrätä. Testamentin voi tehdä täysi-ikäinen eli 18 vuotta täyttänyt, ja sen sisältö on sidottu vain lakiosasääntöihin (perintökaari 9 luku). Testamentin saajaksi kelpaa kuka tahansa, joka elää kuollessasi tai on silloin jo siitetty ja syntyy elävänä (9 luku 2 §). Jos et tee testamenttia, perintö menee lain mukaan lapsille tasan, ja jos lapsi on kuollut, hänen jälkeläisilleen (2 luku 1 §). Avopuoliso ei peri lain nojalla ollenkaan, joten hänen asemansa on turvattava testamentilla. Tee ensin lista omaisuudesta, lapsista ja muista läheisistä, joiden asemaa haluat muuttaa. Sen avulla näet, mihin perinnön jakautuminen lain mukaan johtaisi ja miksi testamentti ylipäätään kannattaa tehdä.
- Ota huomioon lakiosa ennen kuin kirjoitat mitään. Rintaperillisellä eli lapsellasi ja tämän jälkeläisellä on oikeus lakiosaan, joka on puolet siitä perintöosasta, joka hänelle tulisi lain mukaan (7 luku 1 §). Puolisolla, vanhemmilla ja sisaruksilla ei ole lakiosaa. Testamentti on tehoton siltä osin kuin se estää lakiosan saamisen, mutta lapsen on itse vaadittava lakiosaansa kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta (7 luku 5 §). Voit määrätä, että testamentin saaja saa maksaa lakiosan rahana, jolloin esimerkiksi kiinteistö ei jouda myytäväksi (7 luku 5 § 2 momentti; KKO:2005:124). Lapsen voi tehdä perinnöttömäksi vain testamentissa ja vain laissa mainitulla vakavalla perusteella, kuten tahallisella rikoksella perittävää kohtaan (15 luku 4 §).
- Mieti lesken asema ja valitse testamentin tyyppi. Jos sinulla on puoliso ja lapsia, puoliso ei peri sinua, vaan hänellä on avio-oikeus ja oikeus pitää yhteisenä kotina ollut asunto jakamattomana hallinnassaan, vaikka lapset vaatisivat jakoa (perintökaari 3 luku 1 a §, KKO:2012:90). Puolisoiden keskinäisessä testamentissa kumpikin määrää, että ensiksi kuolleen omaisuus menee eloonjääneelle puolisolle. Omistusoikeustestamentissa puoliso saa omaisuuden täysin omakseen, ja lapset saavat sen vasta lesken kuoleman jälkeen, ellei lakiosaa vaadita. Käyttöoikeustestamentissa puoliso saa vain hallita omaisuutta ja ottaa tuoton (12 luku 3 §), ja omaisuus menee suoraan lapsille, mutta lesken lupa tarvitaan sen myyntiin (12 luku 6 §).
- Kirjoita testamentti selkeästi ja kokonaan. Kirjoita asiakirjan otsikoksi testamentti ja ilmoita nimesi, henkilötunnuksesi, päiväys ja paikka. Kerro, mitä omaisuutta määräys koskee: tarkka kuvaus kiinteistöstä, tilistä tai osakkeista on varmempi kuin pelkkä ”kaikki omaisuuteni”. Nimeä testamentin saajat nimellä ja syntymäajalla ja määrää varasaaja (11 luku 6 §, jälkeläiset tulevat saajan sijaan, ellei toisin määrätä). Jos haluat, että joku hoitaa pesän, nimeä testamentin toimeenpanija (19 luku). Mainitse lakiosa ja se, että saaja saa maksaa sen rahana. Jos testamentti on kirjoitettu virheellisesti, sitä tulkitaan tekijän tahdon mukaan, kun oikea tarkoitus saadaan selville (11 luku 1 §), mutta paras suoja on selkeä sanamuoto. Konekirjoitettu tai käsinkirjoitettu käy, sähköistä testamenttia ei voi tehdä.
- Hoida todistajat ja allekirjoitus täsmälleen oikein. Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä (10 luku 1 §). Allekirjoita testamentti heidän läsnä ollessaan tai vahvista, että allekirjoitus on omasi. Todistajien on tiedettävä, että asiakirja on testamentti, mutta heidän ei tarvitse tietää sen sisältöä. Todistajat vahvistavat testamentin omilla nimikirjoituksillaan ja merkitsevät ammattinsa, asuinpaikkansa sekä todistamisen ajan ja paikan (10 luku 2 §). Todistajan on oltava vähintään 15-vuotias ja kykenevä todistamaan. Todistajaksi ei kelpaa puolisosi, suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa oleva sukulainen, lanko, sisarus, tämän puoliso tai ottovanhempi (10 luku 4 §), eikä kukaan saa todistaa määräystä, joka on tehty hänen tai hänen läheisensä hyväksi.
- Tunne hätätestamentin rajat. Jos sairaus tai muu pakottava syy estää tavallisen testamentin tekemisen, voit tehdä testamentin suullisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä tai ilman todistajia omakätisesti kirjoittamallasi ja allekirjoittamallasi asiakirjalla (10 luku 3 §). Hätätestamentti raukeaa, jos esteen lakattua sinulla on kolmen kuukauden ajan tilaisuus määrätä omaisuudestasi tavallisessa muodossa. Korkein oikeus on pitänyt hätätestamentin muotoa tiukasti. Kuolinpäivänä allekirjoitettu asiakirja, jonka toinen todistaja ei ehtinyt paikalle ja jota ei ollut kirjoitettu omakätisesti, julistettiin pätemättömäksi (KKO:1987:37). Siksi hätätestamentti on viimeinen vaihtoehto, ja se kannattaa korvata tavallisella testamentilla heti, kun se on mahdollista.
- Säilytä testamentti niin, että se löytyy. Suomessa ei ole yleistä testamenttirekisteriä, eikä virasto tiedä testamentistasi. Säilytä alkuperäistä tallessa, esimerkiksi pankin tallelokerossa, asianajotoimistossa tai kotona lukitussa paikassa, ja kerro luotettavalle henkilölle, missä se on. Jos testamentti katoaa tekijän hallusta tahtomattaan, sen voimassaolo voidaan kuitenkin vielä näyttää (KKO:1992:84). Jos se taas on tekijän omassa hallussa eikä löydy kuoleman jälkeen, sen voidaan olettaa hävitetyn ja siten peruutetuksi (KKO:2016:32). Kopiosta ei ole turvaa, ellei alkuperäinen ole varmasti joutunut pois tekijän tahdon vastaisesti.
- Muuta tai peruuta testamentti oikeassa muodossa. Testamentti ei sido sinua eläessäsi, ja lupaus olla peruuttamatta ei ole sitova (10 luku 5 §). Peruuttaminen tai lisäys on tehtävä samassa muodossa kuin testamentti (10 luku 6 §). Voit myös hävittää asiakirjan tai ilmaista muutoin selvästi, ettei määräys enää vastaa tahtoasi, mutta näyttö on silloin heikko. Suulliset kertomukset siitä, ettet halua jättää omaisuutta tietylle saajalle, eivät riittäneet peruuttamiseksi (KKO:2010:54). Uusi testamentti voi peruuttaa aiemman, vaikka ei sanoisi sitä nimenomaan (KKO:2019:27). Keskinäistä testamenttia ei sovi purkaa yksipuolisesti: se, joka peruuttaa tai muuttaa sitä ilmeisesti toisen osapuolen oleellisten odotusten vastaisesti, menettää testamenttiin perustuvan oikeutensa (10 luku 7 §).
- Anna testamentti tiedoksi ja varaudu moitteeseen. Kun testamentin tekijä on kuollut, testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja annettava heille oikeaksi todistettu jäljennös (14 luku 4 §, sellaisena kuin se on laissa 700/1990). Jos vainajan perillisenä on leski, tiedoksianto tehdään myös lähimmille sukulaisille, jotka perisivät lesken. Perillinen, joka haluaa moittia testamenttia, nostaa kanteen kuuden kuukauden kuluessa tiedoksiannosta (14 luku 5 §). Moiteperusteita ovat kelpaamaton muoto, tekijän kykenemättömyys, pakottaminen tai petollinen viettely (13 luku 1 §). Puutteellisesta tiedoksiannosta seuraa, ettei lakiosan vaatimisaika ala kulua (KKO:2024:33). Testamentti liitetään perukirjaan (20 luku 5 §). Perunkirjoituksen kulusta ja pesän hallinnosta kerrotaan oppaassa /fi/pomoc/kuolinpesa-ja-perunkirjoitus.
- Vaadi lakiosa ajoissa, jos testamentti loukkaa oikeuttasi. Jos testamentti vie lakiosasi, ilmoita lakiosavaatimus testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu sinulle tiedoksi (7 luku 5 §, sellaisena kuin se on laissa 843/2002). Lakiosan täydennystä kanteella on vaadittava vuoden kuluessa siitä, kun sait tiedon kuolemasta ja lahjoituksesta tai oikeustoimesta, ja viimeistään kymmenen vuoden kuluessa kuolemasta (7 luku 10 §). Perillisen oikeus ei siirry hänen velkojilleen (7 luku 11 §). Jos olet myös ennakkoperintönä saanut omaisuutta, se luetaan lakiosasi vähennykseksi (7 luku 7 §). Pohdi myös perhesuhteita: lakiosan vaatiminen leskeltä tuo perinnön lapsille heti, kun taas vaatimatta jättäminen siirtää sen lesken kuolemaan.
Mihin kiinnittää huomiota
- Todistajat eivät ole olleet yhtä aikaa läsnä. Muotovirhe voi kaataa testamentin (13 luku 1 §). Todistuslauselmalla on kuitenkin todistusarvoa, ja korkein oikeus piti testamentin voimassa, kun moittijan esittämä näyttö ei riittänyt kumoamaan todistajien merkintää (KKO:2016:40). Vastaavasti testamentti, jossa ei ollut todistuslauselmaa eikä näyttöä todistajien läsnäolosta, julistettiin pätemättömäksi (KKO:1996:102).
- Todistajaksi on valittu testamentin saaja tai tämän läheinen. Perintökaari kieltää todistamasta määräystä, joka on tehty todistajan tai hänen puolisonsa tai lähisukulaisensa hyväksi (10 luku 4 §). Ottamalla todistajiksi ulkopuoliset vältät pätemättömyyden. Pätemätön määräys ei kaada koko testamenttia vaan kyseisen osan (13 luku 2 §).
- Testamentti loukkaa lakiosaa. Määräys on tehoton lakiosan verran, kun perillinen vaatii lakiosaa (7 luku 5 §). Jos testamentin saaja ei pysty maksamaan lakiosaa, kiinteistö tai yritys voi joutua myytäväksi. Sovi lakiosan maksusta rahana jo testamentissa.
- Avioero tai kihlauksen purkautuminen. Testamentti, jonka olet tehnyt puolisollesi tai kihlatullesi, on tehoton, jos avioliitto tai kihlaus purkautuu muusta syystä kuin kuoleman vuoksi (11 luku 8 §). Tee avioeron yhteydessä uusi testamentti, jos haluat jättää omaisuutesi puolisolle.
- Testamenttia ei löydy. Koska yleistä testamenttirekisteriä ei ole, perillinen ei välttämättä tiedä testamentista. Jos alkuperäinen puuttuu, sitä voidaan pitää peruutettuna (KKO:2016:32). Kerro testamentin sijainnista luotettavalle henkilölle.
- Testamentti on laadittu epäselvästi. Epäselvä sanamuoto johtaa tulkintariitoihin, joissa on selvitettävä tekijän todellinen tahto (11 luku 1 §). Mainitse testamentissa varasaaja ja se, mitä tapahtuu, jos jokin määräys ei toteudu (11 luku 6 ja 7 §).
- Keskinäistä testamenttia muutetaan salaa. Yksipuolinen peruuttaminen tai muuttaminen, joka on ilmeisesti toisen osapuolen oleellisten odotusten vastaista, johtaa oikeuden menettämiseen (10 luku 7 §). Sovi puolison kanssa kirjallisesti muutosmenettelystä.
- Testamentin tiedoksianto laiminlyödään tai tehdään puutteellisesti. Moiteaika ja lakiosan vaatimisaika alkavat vasta oikeasta tiedoksiannosta (KKO:2024:33). Testamentin saaja jää epävarmaan asemaan, kunnes tiedoksianto on tehty oikein.
Oikeusperusta
Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut
Usein kysytyt kysymykset
Miten testamentti tehdään pätevästi?
Testamentti on tehtävä kirjallisesti, ja kaksi todistajaa on oltava yhtä aikaa läsnä, kun allekirjoitat sen tai vahvistat allekirjoituksesi (perintökaari 10 luku 1 §). Todistajat allekirjoittavat testamentin ja merkitsevät ammattinsa, asuinpaikkansa sekä todistamisen ajan ja paikan. Sähköinen tai suullinen testamentti ei ole pätevä normaalitilanteessa.
Kuka voi toimia testamentin todistajana?
Todistajan on oltava vähintään 15-vuotias ja kykenevä todistamaan. Todistajana ei voi olla tekijän puoliso, sukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa, lanko, sisarus, tämän puoliso eikä ottovanhempi tai ottolapsi (10 luku 4 §). Todistaja ei saa myöskään todistaa määräystä, joka on tehty hänen tai hänen läheisensä hyväksi.
Tarvitaanko testamentissa notaaria tai asianajajaa?
Laki ei vaadi asiantuntijaa. Pätevä testamentti syntyy kirjallisesta asiakirjasta ja kahdesta todistajasta. Asianajaja kannattaa kuitenkin ottaa mukaan, jos omaisuutta on paljon, perhesuhteet ovat monimutkaiset tai haluat varmistaa lakiosan ja lesken aseman. Kustannus riippuu toimeksiannosta, ja asianajaja antaa arvion etukäteen.
Mitä lakiosa tarkoittaa ja voiko sen ohittaa testamentilla?
Lakiosa on rintaperillisen oikeus saada puolet siitä perinnöstä, joka hänelle tulisi lain mukaan (7 luku 1 §). Testamentilla et voi viedä sitä pois, mutta lapsen on itse vaadittava lakiosaa kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta. Lapsen voi tehdä perinnöttömäksi vain vakavalla perusteella testamentissa (15 luku 4 §).
Saako puolisoni lakiosan?
Ei. Lakiosa kuuluu rintaperillisille eli lapsille ja heidän jälkeläisilleen. Puolisolla on kuitenkin avio-oikeus ositukseen ja oikeus pitää yhteisenä kotina ollut asunto jakamattomana hallinnassaan, vaikka lapset vaatisivat jakoa (3 luku 1 a §). Voit parantaa puolison asemaa keskinäisellä testamentilla.
Mikä on keskinäinen testamentti?
Keskinäisessä testamentissa puolisot määräävät, että ensiksi kuolleen omaisuus menee eloonjääneelle puolisolle, ja usein myös sen, kenelle omaisuus menee lesken kuoltua. Toinen ei saa yksipuolisesti peruuttaa tai muuttaa sitä toisen oleellisten odotusten vastaisesti, sillä siitä seuraa oikeuden menettäminen (10 luku 7 §). Rintaperillisten lakiosa on silti voimassa.
Mitä eroa on omistusoikeus- ja käyttöoikeustestamentilla?
Omistusoikeustestamentissa saaja saa omaisuuden täysin omakseen, ja hän saa myydä ja testamentata sen edelleen. Käyttöoikeustestamentissa saaja saa vain hallita omaisuutta ja ottaa tuoton, mutta omistaja on toinen (12 luku 2–3 §). Käyttöoikeuden haltija ei saa luovuttaa omaisuutta ilman omistajan lupaa (12 luku 4 §).
Mihin testamentti säilytetään ja onko testamenttirekisteriä?
Suomessa ei ole yleistä testamenttirekisteriä. Säilytä alkuperäinen pankin tallelokerossa, asianajotoimistossa tai muualla turvallisessa paikassa ja kerro sijainnista luotettavalle henkilölle. Jos alkuperäinen katoaa, perillinen voi vedota siihen, että testamentti on hävitetty ja siten peruutettu (KKO:2016:32).
Miten testamentin voi peruuttaa tai muuttaa?
Teet uuden testamentin samassa muodossa, hävität asiakirjan tai ilmaiset muuten selvästi, ettei määräys vastaa enää tahtoasi (10 luku 5 ja 6 §). Pelkät suulliset lausumat eivät yleensä riitä (KKO:2010:54). Turvallisin tapa on tehdä kokonaan uusi testamentti ja mainita siinä aiemmat peruutetuiksi.
Kuinka kauan testamenttia voi moittia?
Perillinen nostaa moitekanteen kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi oikeaksi todistetulla jäljennöksellä (14 luku 4–5 §). Moiteperusteita ovat muotovirhe, kykenemättömyys, pakottaminen ja petollinen viettely (13 luku 1 §). Jos tiedoksianto on puutteellinen, aika ei ala kulua (KKO:2024:33).
Onko hätätestamentti pätevä ja kuinka kauan?
Hätätestamentin voi tehdä sairauden tai muun pakottavan syyn estäessä tavallisen testamentin. Se tehdään suullisesti kahden todistajan läsnä ollessa tai omakätisesti kirjoittaen. Se raukeaa, jos tekijällä on esteen lakattua kolmen kuukauden ajan tilaisuus tehdä tavallinen testamentti (10 luku 3 §).
Voinko jättää omaisuuteni avopuolisolleni tai ystävälleni?
Voit, mutta vain testamentilla. Avopuoliso ei peri lain nojalla, ja testamentin saajaksi voi nimetä kenet tahansa, joka elää kuollessasi. Rintaperillisten lakiosa rajoittaa silti vapauttasi, joten jos sinulla on lapsia, heillä on oikeus vaatia puolet lain mukaisesta osuudestaan. Avopuolison asemaa voi parantaa myös asumisjärjestelyillä ja henkivakuutuksella, mutta niitäkin arvioidaan lakiosan kannalta (7 luku 4 §).
Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet
Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu