Lähestymiskielto: hakeminen, kesto ja rikkominen

Lähestymiskielto voidaan määrätä enintään yhdeksi vuodeksi, perheen sisäinen lähestymiskielto enintään kolmeksi kuukaudeksi ja teknisesti valvottu enintään kuudeksi kuukaudeksi (laki lähestymiskiellosta 7 §, laki 202/2023, voimassa 1.10.2023 alkaen). Kielto voidaan uudistaa enintään kahdeksi vuodeksi, ja uusimista on pyydettävä ennen edellisen kiellon päättymistä. Poliisin tai muun pidättämiseen oikeutetun virkamiehen määräämä väliaikainen kielto on saatettava käräjäoikeuden käsiteltäväksi viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua, ja asia on otettava käsiteltäväksi viimeistään seitsemän vuorokauden kuluttua kiellon määräämisestä (12 §).

1. Arvioi, täyttyvätkö kiellon edellytykset. Lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltu aihe olettaa, että kieltoon vaadittu tulisi tekemään sinun henkeesi, terveyteesi, vapauteesi tai rauhaasi kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään sinua (2 §). Arvioinnissa otetaan huomioon osapuolten olosuhteet, jo tapahtuneen rikoksen tai häirinnän laatu ja toistuvuus sekä todennäköisyys, että häirintä jatkuu (2 a §). Kerää tapahtumat aikajärjestykseen: päivämäärät, viestit, puhelutiedot, valokuvat, vammat, lääkärin tai työterveyden merkinnät ja todistajat. Näyttö kirjataan hakemukseen, ja sen laatu ratkaisee usein, määrätäänkö kielto.
2. Valitse kiellon muoto. Perusmuotoinen kielto estää tapaamisen ja yhteydenotot sekä seuraamisen ja tarkkailun. Laajennettu kielto kieltää lisäksi oleskelun asuntosi, loma-asuntosi, työpaikkasi tai muun määritellyn paikan läheisyydessä (3 §). Perheen sisäinen kielto on mahdollinen, kun asutte vakituisesti samassa asunnossa: silloin kieltoon määrätyn on poistuttava asunnosta eikä hän saa palata sinne (1 §, 3 § 2 mom, laki 711/2004). Perheen sisäisen kiellon edellytyksenä on, että henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuva rikos on todennäköinen. Kielto ei koske yhteydenottoja, joille on asiallinen peruste ja jotka ovat ilmeisen tarpeellisia, esimerkiksi lasten tapaamisen järjestäminen.
3. Ota yhteys poliisiin tai tee hakemus tuomioistuimelle. Lähestymiskieltoa voi pyytää itsensä uhatuksi tai häirityksi tunteva henkilö sekä syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen (5 §). Pyyntö voi olla kirjallinen tai suullinen. Käytännössä voit pyytää kieltoa poliisilta rikosilmoituksen yhteydessä tai toimittaa kirjallisen hakemuksen suoraan käräjäoikeuteen. Toimivaltainen on sen paikkakunnan käräjäoikeus, jossa suojattavalla on kotipaikka tai jossa kielto pääasiassa sovellettaisiin (4 §). Mainitse hakemuksessa suojattava, kieltoon vaadittu, kiellon sisältö, kesto, mahdolliset poikkeukset ja perustelut. Jos olet alaikäinen tai kykenemätön itse hakemaan, hakemuksen voi tehdä edustajasi, mutta puhevalta on selvitettävä (KKO:2023:21).
4. Pyydä väliaikaista lähestymiskieltoa, jos tilanne on kiireellinen. Väliaikaisesta kiellosta päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies eli käytännössä poliisin esimies, ja siitä voi päättää myös tuomioistuin (11 §, laki 202/2023). Virkamiehen on määrättävä kielto omasta aloitteestaan, jos hengen tai terveyden vaarassa olevan henkilön suojan tarve edellyttää kiellon välitöntä antamista. Väliaikaista kieltoa on noudatettava heti, mutta päätös on saatettava viipymättä ja viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua käräjäoikeuden käsiteltäväksi (12 §). Perheen sisäisessä väliaikaisessa kiellossa pääkäsittely on pidettävä viikon kuluessa (12 a §, laki 711/2004). Teknisesti valvottua kieltoa ei voi määrätä väliaikaisena.
5. Valmistaudu käräjäoikeuden käsittelyyn. Pyyntö annetaan tiedoksi kieltoon vaaditulle, ja hänelle varataan tilaisuus vastata kirjallisesti tai suullisesti (5 §). Pääkäsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin rikosasian oikeudenkäyntiä, ja asia on käsiteltävä kiireellisenä (6 §). Asia voidaan ratkaista kieltoon vaaditun poissaolosta huolimatta, jos hänen läsnäolonsa ei ole tarpeen. Käräjäoikeus voi määrätä avustajan hakijalle tai suojattavalle, jos epäillään henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistunutta rikosta ja avustaja on perusteltu (14 a §, laki 202/2023). Ennen 1.10.2023 lainmuutosta avustajaa ei voitu määrätä tällaiseen asiaan (KKO:2021:78). Tuomioistuinmaksua ei peritä (tuomioistuinmaksulaki 5 § 14 a kohta, laki 207/2023).
6. Tunne kiellon voimassaolo ja päätöksen sisältö. Kielto tulee voimaan, kun käräjäoikeus tekee ratkaisun, ja sitä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei ylempi tuomioistuin toisin määrää (7 §). Ratkaisussa yksilöidään kiellon sisältö, poikkeukset, rangaistusuhka ja päättymispäivä (8 §). Jos kielto määrätään, siihen liitetään selostus eurooppalaisen suojelumääräyksen mahdollisuudesta (8 § 4 mom, laki 228/2015), mikä on tärkeää, jos muutat toiseen EU-maahan. Poliisi valvoo kiellon noudattamista, ja kielto merkitään poliisin rekisteriin. Vaadi kirjallinen jäljennös ratkaisusta ja pidä se mukana.
7. Uusi kielto ajoissa. Kielto voidaan uudistaa, ja uusi kielto voidaan määrätä enintään kahdeksi vuodeksi; perheen sisäinen ja teknisesti valvottu kielto kolmeksi kuukaudeksi (7 § 2 mom, laki 202/2023). Uusimista on pyydettävä ennen edellisen kiellon päättymistä, joten aloita valmistelu hyvissä ajoin ja ota mukaan näyttö siitä, mitä on tapahtunut kiellon aikana. Jos olosuhteet muuttuvat, sekä kieltoon määrätty että suojattava voi vaatia kiellon kumoamista tai muuttamista, jos se on perusteltua muuttuneiden olosuhteiden tai muun erityisen syyn takia (16 §). Suojattavan tahto ei yksin lopeta kieltoa. Kielto on voimassa myös silloin, kun suojattava on sen aikana vapaaehtoisesti yhteydessä kieltoon määrättyyn, joten muuttuneesta tilanteesta on aina ilmoitettava tuomioistuimelle eikä asiaa saa ratkaista keskenään. Pahoinpitelyn ja vainoamisen rikosprosessi etenee erikseen lähestymiskieltoasiasta, ja molemmissa kannattaa kertoa samat tapahtumat johdonmukaisesti.
8. Toimi, kun kieltoa rikotaan. Lähestymiskiellon rikkomisesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi (rikoslaki 16 luku 9 a §). Jos teko täyttää myös muun rikoksen tunnusmerkistön, esimerkiksi vainoamisen (25 luku 7 a §), laittoman uhkauksen (25 luku 7 §) tai pahoinpitelyn (21 luku 5 §), syyte voidaan nostaa niistäkin. Korkein oikeus tuomitsi tekstiviestien lähettämisestä sekä lähestymiskiellon rikkomisesta, laittomasta uhkauksesta että vainoamisesta (KKO:2021:7). Soita tarvittaessa 112, tee rikosilmoitus ja säilytä viestit sekä muut todisteet. Ilmoita rikkomuksista poliisille jokaisella kerralla, koska ne vaikuttavat myös kiellon uusimiseen.
9. Hae tukea ja turvaa. Poliisin tai syyttäjän on tiedusteltava väliaikaisella kiellolla suojattavalta, saako hänen yhteystietonsa välittää tukipalveluiden tarjoajalle (11 a §). Tukea tarjoavat esimerkiksi Nollalinja, Rikosuhripäivystys, turvakodit ja hyvinvointialueen sosiaalipäivystys. Jos lähestymiskielto ei riitä, kysy poliisilta teknisestä valvonnasta, joka on mahdollista laajennetun kiellon yhteydessä silloin, kun se on välttämätöntä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhan torjumiseksi (3 a §, laki 202/2023). Avustajasta ja korvauksista kannattaa keskustella asianajajan tai oikeusapuasiantuntijan kanssa.

• Kielto haetaan liian myöhään tai ei lainkaan. Jos odotat, että uhkaus pahenee, joudut näyttämään sen tuomioistuimelle jälkikäteen. Ota yhteys poliisiin heti ensimmäisen uhkauksen tai häirinnän jälkeen ja pyydä väliaikaista kieltoa, jos tilanne on akuutti.
• Näyttö on puutteellinen. Lähestymiskielto edellyttää perusteltua aihetta olettaa rikoksen tai vakavan häirinnän uhka. Pelkkä epämiellyttävä kokemus tai kertaluonteinen riita ei välttämättä riitä. Tallenna viestit ja muut todisteet ennen kuin poistat keskustelut.
• Kielto päättyy huomaamatta. Kielto raukeaa päättymispäivänä, eikä uusimista tehdä automaattisesti. Pyydä uusimista ennen päättymistä ja varaa siihen riittävästi aikaa, koska käräjäoikeus käsittelee asian kiireellisenä mutta ei välittömästi.
• Suojattava itse rikkoo kiellon. Kieltoon määrättyä rangaistaan kiellon rikkomisesta, vaikka suojattava olisi vapaaehtoisesti yhteydessä. Jos tilanne on muuttunut, vaadi kiellon kumoamista tuomioistuimelta sen sijaan, että otat yhteyden itse.
• Perheen sisäinen kielto on liian lyhyt. Kolmen kuukauden enimmäiskesto tarkoittaa, että asuntotilanne, lasten huoltoriidat ja tapaamiset on järjestettävä sen aikana. Lähestymiskielto ei ratkaise omistusta, vuokrasuhdetta tai huoltajuutta.
• Kieltoon määrätty ei tiedä velvollisuuksistaan. Jos kiellon sisältöä ei ymmärretä, rikkominen on helppo tehdä vahingossa. Lue ratkaisun poikkeukset, esimerkiksi lasten kanssa asioiminen, ja tarkista ne tarvittaessa asianajajalta.
• Uhrin tuki jää hyödyntämättä. Moni jättää tukipalvelun kokonaan käyttämättä, vaikka poliisi tai syyttäjä voi välittää yhteystiedot. Turvallisuussuunnitelma, turvakoti ja neuvonta ovat erillisiä lähestymiskiellosta, mutta ne täydentävät sitä.

Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu

Päivitetty: 04.11.2026 · Lähteet: Laki lähestymiskiellosta (898/1998), 1–8 § kiellon edellytykset ja määrääminen, Laki lähestymiskiellosta annetun lain muuttamisesta (202/2023), 3 a, 7, 11 ja 14 a § tekninen valvonta ja kesto, Laki lähestymiskiellosta annetun lain muuttamisesta (711/2004), perheen sisäinen lähestymiskielto, Laki lähestymiskiellosta annetun lain muuttamisesta (228/2015), eurooppalainen suojelumääräys, finlex.fi, EUR-Lex

Selitykset on tuotettu virallisesta lakitekstistä ja ovat suuntaa antavia; sitova on vain koko teksti, johon jokainen sivu linkittää. Europaius tarjoaa oikeudellista tietoa, ei asianajopalveluja.