Valtakirja: malli ja ohje pätevän laatimiseen

Tavallisella valtakirjalla ei ole lakisääteistä voimassaoloaikaa, joten merkitse valtakirjaan oma päättymispäiväsi tai ”toistaiseksi”. Moni pankki ja viranomainen ei hyväksy vanhaa valtakirjaa, ja kiinteistökaupassa valtakirjan olisi hyvä olla tuore. Valtakirjan tekeminen vie lomakkeella noin 10–15 minuuttia, mutta oman lomakkeen hankkiminen pankista, Kelasta tai DVV:stä kannattaa tehdä viikkoa ennen asiointia. Kun valtakirja peruutetaan, ilmoita siitä valtuutetulle ja asiakirjan vastaanottajille heti.

1. Päätä, mihin asiaan valtakirjaa tarvitaan. Aloita kirjoittamalla yhdellä virkkeellä, mitä valtuutettu saa tehdä: esimerkiksi hakea paketin, hoitaa tilisi verkkopankissa, allekirjoittaa vuokrasopimuksen tai asioida Kelassa. Selvitä samalla, hyväksyykö vastaanottaja vapaamuotoisen valtakirjan vai vaatiiko se oman lomakkeensa. Pankit, Kela ja Posti julkaisevat usein omat valtakirjapohjansa verkkosivuillaan, ja ne kannattaa tarkistaa ennen oman asiakirjan laatimista. Pohjan puuttuessa vapaamuotoinen valtakirja riittää, kun se on selkeä ja sisältää kaikki tarvittavat tiedot. Jos asia koskee kiinteistön myyntiä, pankkikiinnitystä tai oikeudenkäyntiä, siirry suoraan näitä koskeviin kohtiin, koska niissä on erityisvaatimuksia.
2. Valitse yleisvaltakirja tai erityisvaltakirja. Erityisvaltakirja koskee yhtä asiaa tai oikeustointa, esimerkiksi tietyn auton myyntiä tai yhtä Kela-hakemusta. Yleisvaltakirja kattaa laajan joukon asioita tai kaiken omaisuutesi hoidon. Se on riskialttiimpi, koska valtuutettu voi sitoa sinua monissa asioissa. Pankit ja viranomaiset suhtautuvat yleisvaltakirjaan usein varauksella ja vaativat tarkennuksen. Suosi aina mahdollisimman suppeaa valtakirjaa ja listaa asiat yksityiskohtaisesti. Jos haluat antaa laajan valtuuden pitkäaikaisesti sen varalta, että sairastut, käytä edunvalvontavaltuutusta eikä tavallista yleisvaltakirjaa.
3. Kirjoita valtakirjaan pakolliset tiedot. Valtakirjasta tulee käydä ilmi valtuuttajan (sinun) nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot sekä valtuutetun nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot. Kuvaa tarkasti toimet, joihin valtuutetulla on oikeus: mitä hän saa tehdä, minkä omaisuuden osalta ja onko hänellä oikeus tehdä sitovia sopimuksia, nostaa rahaa tai allekirjoittaa asiakirjoja. Merkitse voimassaoloaika, paikka ja päivämäärä. Mainitse myös, onko valtuutetulla oikeus antaa valtuutus edelleen toiselle (sijaisvaltuutus). Jos jätät rajaukset pois, vastaanottaja voi tulkita valtuuden suppeaksi tai hylätä asiakirjan.
4. Allekirjoita valtakirja ja huolehdi todistajista. Tavallinen valtakirja allekirjoitetaan omakätisesti ja siihen merkitään paikka ja aika. Laki ei yleensä vaadi todistajia, mutta pankit, ulkomaiset viranomaiset ja kiinteistökaupan kaupanvahvistajat pyytävät usein kahden esteettömän todistajan vahvistuksen. Todistajiksi kelpaavat täysi-ikäiset henkilöt, jotka eivät ole valtuutettuja tai sukulaisia, ja heidän nimensä, henkilötunnuksensa tai syntymäaikansa sekä yhteystietonsa kannattaa merkitä. Edunvalvontavaltuutus on tästä poikkeus: siinä kaksi todistajaa on pakollinen. Ulkomailla käytettävä valtakirja vaatii usein notaarin tai apostillen, joten selvitä vastaanottajan vaatimukset etukäteen.
5. Käytä pankin, Kelan, Postin tai DVV:n omaa lomaketta, kun se on tarjolla. Pankit pyytävät yleensä oman valtakirjalomakkeensa, jolla valtuutettu saa käyttää tiliäsi tai hoitaa tietyn pankkiasian, ja osa pankeista vaatii allekirjoituksen konttorissa tai henkilöllisyyden todentamisen. Kela hyväksyy valtakirjan asiointiin, mutta etuushakemukset ja tunnistautumista vaativat asiat voivat vaatia oman lomakkeen tai henkilökohtaisen asioinnin. Posti toimittaa paketin tai kirjatun kirjeen valtuutetulle valtakirjalla ja valtuutetun henkilöllisyystodistuksella. Pyydä lomake ja ohjeet etukäteen, koska vaatimukset vaihtelevat ja muuttuvat.
6. Käytä suomi.fi-valtuuksia sähköisessä asioinnissa. Jos valtuutetun on tarkoitus asioida puolestasi sähköisissä viranomaispalveluissa, anna sähköinen asiointivaltuus Suomi.fi-valtuudet-palvelussa. Kirjaudu palveluun vahvalla tunnistautumisella, valitse valtuutettu ja valtuutettavat asiat ja vahvista valtuus. Valtuus voidaan rajata tiettyyn palveluun tai asiaryhmään ja sille asetetaan voimassaoloaika. Valtuutetun on tunnistauduttava omilla tunnuksillaan. Palvelun avulla vältät paperivaltakirjan tulostamisen, ja viranomainen näkee valtuuden suoraan järjestelmästään. Valtuuden voi peruuttaa samassa palvelussa milloin tahansa.
7. Anna valtakirja oikeudenkäyntiä varten asianajajalle tai muulle asiamiehelle. Asianajaja tai muu asiamies tarvitsee tuomioistuimessa valtakirjan, jos tuomioistuin sitä vaatii. Valtakirjaan merkitään asia, tuomioistuin tai asiaryhmä sekä valtuuden laajuus, esimerkiksi oikeus tehdä sovinto tai luopua kanteesta. Hallintotuomioistuin voi pyytää puuttuvaa valtakirjaa asiamieheltä, mutta valitusta ei saa heti jättää tutkimatta (KHO:2014:173). Jos valtakirja puuttuu, asiamies voi toimittaa sen tuomioistuimen asettamassa määräajassa, ja valtuutuksen puutteellisuus voi korjautua myös, kun päämies vahvistaa asiamiehen toimet. Säilytä jäljennös valtakirjasta.
8. Laadi valtakirja kiinteistön kauppaan määrämuodossa. Kiinteistön myyntiin valtakirja on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja, ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö (maakaari 2 luku 3 §). Kauppakirjan allekirjoittavat myyjä ja ostaja tai heidän asiamiehensä, ja kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien allekirjoittajien läsnä ollessa (maakaari 2 luku 1 §). Sovi kaupanvahvistajan kanssa etukäteen, millaisen valtakirjan hän hyväksyy, ja anna valtuutetulle alkuperäinen valtakirja. Merkitse siihen kiinteistön rekisteritunnus ja mahdollisesti kauppahinnan alaraja. Valtakirja, josta puuttuu kiinteistön yksilöinti, ei kelpaa.
9. Peruuta tai muuta valtakirja kirjallisesti. Valtuuttaja voi yleensä peruuttaa valtakirjan milloin tahansa. Pyydä alkuperäinen valtakirja takaisin tai hävitä se, ja ilmoita peruutuksesta kirjallisesti sekä valtuutetulle että kaikille tahoille, joille valtakirjaa on esitetty tai voidaan esittää, esimerkiksi pankille ja viranomaiselle. Pelkkä hävittäminen ei suojaa sinua, jos kolmas osapuoli ei tiedä peruutuksesta ja luottaa valtakirjaan. Jos valtuutettu ei palauta asiakirjaa, voit hakea käräjäoikeudelta valtuuttamisasiakirjan julistamista tehottomaksi (oikeustoimilaki 17 §). Käräjäoikeus julkaisee virallisessa lehdessä kuulutuksen, ja asiakirja julistetaan tehottomaksi enintään 14 päivän määräajan jälkeen. Valtuutus ei lakkaa itsestään pelkästään sen vuoksi, että valtuuttajan toimintakelpoisuutta rajoitetaan. Silloin valtuutetun tekemällä oikeustoimella on sama vaikutus kuin jos valtuuttaja olisi tehnyt sen itse.
10. Erota tavallinen valtakirja edunvalvontavaltuutuksesta. Tavallinen valtakirja on tarkoitettu tilanteisiin, joissa olet itse kykenevä päättämään asioistasi. Jos haluat varautua siihen, että sairaus tai muu syy vie kykysi hoitaa asioitasi, tee edunvalvontavaltuutus. Se on määrämuotoinen, siinä on kaksi todistajaa, ja se tulee voimaan vasta, kun DVV on vahvistanut sen. Lakia edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) sovelletaan vain tällaiseen valtuutukseen. Tavallisen valtakirjan käyttö pitkäaikaisen sairauden varalta on riskialtista, koska sen pätevyys voidaan kyseenalaistaa ja pankit hylkäävät sen usein. Kysy tarvittaessa asianajajalta, kumpi vaihtoehto sopii tilanteeseesi.

• Liian laaja yleisvaltakirja antaa valtuutetulle oikeuden sitoa sinut sopimuksiin ja nostaa varojasi. Rajaa valtuus tiettyihin asioihin, omaisuuteen ja aikaan.
• Vastaanottaja ei hyväksy vapaamuotoista valtakirjaa, koska siltä puuttuu oma lomake, todistajat tai tunnistautuminen. Kysy vaatimukset aina ennen asiointia, jotta asia ei viivästy.
• Valtakirjasta puuttuvat henkilötunnukset, päiväys tai asian tarkka kuvaus. Silloin valtuutetun toimivalta jää tulkinnanvaraiseksi ja asiakirja voidaan hylätä.
• Kiinteistön kauppaan käytetään valtakirjaa, josta ei käy ilmi myytävä kiinteistö tai jota myyjä ei ole allekirjoittanut. Kauppa ei silloin sido myyjää (maakaari 2 luku 1 ja 3 §).
• Peruutusta ei ilmoiteta pankille, viranomaiselle tai muulle taholle, jolle valtakirja on esitetty. Kolmas osapuoli voi luottaa valtakirjaan, vaikka valtuutus olisi sinun mielestäsi päättynyt.
• Valtakirjaa käytetään kuolleen henkilön asioihin. Käytännössä pankit ja viranomaiset eivät hyväksy valtuuttajan kuoleman jälkeen annettua toimeksiantoa, vaan kuolinpesän asioihin tarvitaan osakkaiden valtakirja tai pesänselvittäjä.
• Tavallinen valtakirja ei korvaa edunvalvontavaltuutusta. Jos sairastut vakavasti, pankki voi estää valtuutetun toimet ja läheisen on haettava edunvalvojaa käräjäoikeudesta.
• Valtuutettu käyttää valtakirjaa omaksi edukseen tai ylittää annetut ohjeet. Valtuuttaja voi vaatia vahingonkorvausta, mutta kolmas osapuoli, joka luotti valtakirjaan hyvässä uskossa, voi olla suojattu.

Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu

Päivitetty: 03.11.2026 · Lähteet: Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (228/1929), valtuutus 3 luku, Laki oikeustoimilain 22 ja 24 §:n muuttamisesta (449/1999), toimintakelpoisuuden rajoittaminen, Laki oikeustoimilain 23 §:n muuttamisesta (128/2004), konkurssi, Laki oikeustoimilain 17 §:n muuttamisesta (810/1996), valtuuttamisasiakirjan julistaminen tehottomaksi, finlex.fi, EUR-Lex

Selitykset on tuotettu virallisesta lakitekstistä ja ovat suuntaa antavia; sitova on vain koko teksti, johon jokainen sivu linkittää. Europaius tarjoaa oikeudellista tietoa, ei asianajopalveluja.