
Rikesakko on Suomessa käytössä vähäisistä rikkomuksista, joiden rangaistukseksi rikesakko on erikseen laissa säädetty, kuten tietyistä liikennerikkomuksista. Jos rikesakkomääräyksen saanut henkilö kiistää syyllisyytensä tai pitää määräystä muulla tavalla perusteettomana, hänen tulee vastustaa saamaansa rikesakkomääräystä Laki sakon ja rikesakon määräämisestä, 18 §.
Vastustamista ei tarvitse erikseen perustella. Riittää, että ilmoitatte olevanne eri mieltä määräyksestä tai sen sisällöstä Laki sakon ja rikesakon määräämisestä, 18 §.
Jos rikesakkomääräystä ei vastusteta eikä poliisilaitoksen päällikkö poista sitä, se toimitetaan täytäntöönpantavaksi Laki sakon ja rikesakon määräämisestä, 20 §. Rikesakkomääräys tulee täytäntöönpanokelpoiseksi vasta 30 päivän määräajan kuluttua, edellyttäen lisäksi, ettei sitä ole vastustettu Laki sakon ja rikesakon määräämisestä, 38 §.
Jos määräystä vastustetaan, poliisilaitoksen päällikkö poistaa vastustetun rikesakkomääräyksen. Tällöin rikesakkomenettely raukeaa ja asian jatkokäsittelyyn sovelletaan lain 2 luvun säännöksiä, jollei erikseen toisin säädetä Laki sakon ja rikesakon määräämisestä, 20 §.
Rikesakkomääräyksen vastustamisen jälkeen samasta teosta voidaan vielä lähettää uusi rikesakkomääräys postitse Laki sakon ja rikesakon määräämisestä, 20 §. Käytännössä vastustaminen johtaa siis asian tarkempaan tutkintaan ja mahdollisesti syyteharkintaan, eikä pelkkä vastustaminen automaattisesti poista seuraamusta.
[Poliisilaitoksen nimi] [Poliisilaitoksen osoite] Vastustamisilmoitus Rikesakkomääräyksen numero/tunniste: [numero] Rikesakkomääräyksen antamispäivä: [pvm] Tiedoksisaantipäivä: [pvm] Allekirjoittanut: Nimi: [etu- ja sukunimi] Henkilötunnus: [henkilötunnus] Osoite: [katuosoite, postinumero ja -toimipaikka] Puhelin/sähköposti: [yhteystiedot] Vastustan yllä mainittua rikesakkomääräystä. [Valinnainen kohta – perustelua ei vaadita, mutta halutessanne voitte lisätä esimerkiksi:] Perustelu (vapaaehtoinen): [lyhyt kuvaus siitä, miksi kiistätte syyllisyytenne rikkomukseen tai miksi pidätte määräystä perusteettomana, esim. ajoneuvon kuljettaja oli tapahtuma-aikana toinen henkilö, nopeusrajoitusmerkintä puuttui, mittauslaite oli virheellinen tms.] Liitteet: - Rikesakkomääräys (alkuperäinen tai jäljennös) [- muut mahdolliset liitteet, esim. valokuvat, todistajan yhteystiedot] Paikka ja päiväys: [paikka], [pvm] Allekirjoitus: ____________________ [Nimen selvennys]
Täyttäkää kaikki hakasulkeissa olevat tiedot omien tietojenne ja rikesakkomääräyksen tietojen mukaisesti; perustelun voitte jättää pois, sillä laki ei sitä edellytä, mutta se voi selkeyttää asian käsittelyä.
Vastustamisesta tulee ilmoittaa 30 päivän kuluessa rikesakkomääräyksen tiedoksisaamisesta rikesakon määränneen poliisilaitoksen kansliaan tai toimipisteeseen Laki sakon ja rikesakon määräämisestä, 18 §.
Ei. Vastustamista ei tarvitse perustella Laki sakon ja rikesakon määräämisestä, 18 §, vaikka lyhyt selitys voi olla käytännössä hyödyllinen asian jatkokäsittelyssä.
Poliisilaitoksen päällikkö poistaa vastustetun rikesakkomääräyksen, jolloin rikesakkomenettely raukeaa ja asiaa käsitellään edelleen lain 2 luvun mukaisesti Laki sakon ja rikesakon määräämisestä, 20 §. Samasta teosta voidaan silti lähettää uusi rikesakkomääräys myöhemmin Laki sakon ja rikesakon määräämisestä, 20 §.
Kyllä, ilmoituksen saa toimittaa poliisilaitokselle myös postilähetyksenä, telekopiona tai lähetin välityksellä Laki sakon ja rikesakon määräämisestä, 18 §. Huomatkaa, että postitse lähetetyn ilmoituksen tiedoksisaanti- ja perilletuloajat kannattaa tarkistaa etukäteen, jotta määräaika ei ylity.
Malli perustuu Europaius-korpuksen Suomi-säädöksiin. Tarkista voimassa oleva sanamuoto ennen käyttöä; kyse ei ole lakineuvonnasta. Lakiopas · Europaius FI