
Rikosilmoitus tehdään pääsääntöisesti poliisille, joka toimivaltaisena esitutkintaviranomaisena vastaanottaa ilmoituksen ja arvioi, aloitetaanko asiassa esitutkinta. Osassa erityistilanteista, esimerkiksi puolustusvoimien palveluksessa olevaa henkilöä koskevissa asioissa, esitutkintapöytäkirja toimitetaan lisäksi toimivaltaiselle syyttäjälle, kuten Asetus poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa, 2 § osoittaa.
Eräissä laissa erikseen säädetyissä tilanteissa rikosilmoituksen tekijä on määrätty erikseen. Esimerkiksi siviilipalvelusrikoksesta ilmoituksen tekee työministeriö tai palveluspaikka siviilipalvelusvelvollisen kotipaikan tai palveluspaikan sijaintikunnan poliisille, kuten Siviilipalveluslaki, 35 § säätää. Yksityishenkilön tavanomaisessa rikosasiassa ilmoitus tehdään kuitenkin lähimmälle poliisilaitokselle tai poliisin sähköisten palvelujen kautta.
Passages eivät sisällä yleistä, kaikkia rikostyyppejä koskevaa säännöstä ilmoituksen toimittamispaikasta tai -tavasta yksityishenkilön osalta, joten tarkka menettely kannattaa varmistaa poliisin ajantasaisista ohjeista.
Kun rikosilmoitus on tehty, asia siirtyy esitutkintaan, jossa sovelletaan esitutkintaa koskevaa lainsäädäntöä. Esitutkinnan päätyttyä asia toimitetaan käsiteltäväksi joko syyttäjälle syyteharkintaa varten tai, sotilasoikeudellisissa asioissa, kurinpitoesimiehelle, kuten Laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa, 41 § kuvaa vastaavaa menettelyä puolustusvoimissa.
Asianomistajalla on oikeus tulla kuulluksi esitutkinnassa. Sotilaskurinpitomenettelyä koskevan sääntelyn mukaan asianosaiselle, myös asianomistajalle hänen pyynnöstään, on varattava tilaisuus perehtyä esitutkinnassa kertyneeseen aineistoon ja lausua siitä ennen asian ratkaisemista, kuten Laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa, 34 § säätää. Vastaava periaate asianosaisen kuulemisesta ja oikeudesta pyytää lisätutkintaa ilmenee myös esitutkintaa koskevista säännöksistä.
Yleisessä rikosprosessissa asianomistajan oikeuksista, kuten oikeudesta avustajaan, korvauksiin ja tiedonsaantiin, säädetään tarkemmin esitutkintalaissa ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa; näiden yksityiskohtaiset säännökset eivät sisälly käytettävissä olleisiin lähteisiin, joten niiden ajantasainen sisältö on syytä tarkistaa suoraan kyseisistä laeista.
Rikosilmoitus on tehtävä totuudenmukaisesti. Tietoisesti perättömän tai harhaanjohtavan ilmoituksen tekeminen viranomaiselle voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen ilmoittajaa itseään kohtaan.
Käytettävissä olevat lähteet eivät sisällä yleisen rikoslain perättömän ilmiannon tunnusmerkistöä koskevaa säännöstä, joten tarkka rangaistussäännös ja sen edellytykset on syytä tarkistaa voimassa olevasta rikoslaista ennen ilmoituksen tekemistä.
RIKOSILMOITUS Vastaanottaja: [poliisilaitoksen nimi / osoite] 1. Ilmoittajan tiedot Nimi: [etu- ja sukunimi] Henkilötunnus: [henkilötunnus] Osoite: [katuosoite, postinumero, postitoimipaikka] Puhelin: [puhelinnumero] Sähköposti: [sähköpostiosoite] Asema asiassa: [asianomistaja / ilmoittaja] 2. Epäillyn tiedot (jos tiedossa) Nimi: [etu- ja sukunimi tai "ei tiedossa"] Osoite: [osoite, jos tiedossa] Muut tuntomerkit: [kuvaus] 3. Tapahtuman kuvaus Tapahtuma-aika: [päivämäärä ja kellonaika] Tapahtumapaikka: [osoite tai paikan kuvaus] Tapahtuman kulku: [yksityiskohtainen kuvaus siitä, mitä tapahtui, mahdollinen rikosnimike ilmoittajan käsityksen mukaan] 4. Todistajat [Todistajan nimi ja yhteystiedot, jos tiedossa] 5. Todisteet ja liitteet [Luettelo liitteistä: valokuvat, asiakirjat, viestit, videot yms.] 6. Vaatimukset [Mahdolliset vahingonkorvausvaatimukset tai muut vaatimukset, jos niitä esitetään tässä vaiheessa] 7. Vakuutus Vakuutan antamani tiedot oikeiksi parhaan tietoni mukaan. Olen tietoinen siitä, että tietoisesti perättömän ilmoituksen tekeminen viranomaiselle voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Paikka ja aika: [paikka], [päivämäärä] Allekirjoitus: ____________________________ [Nimenselvennys]
Täytä hakasulkeissa olevat kohdat omilla tiedoillasi ja liitä mukaan kaikki käytettävissä olevat todisteet; jos epäilty tai tarkat tapahtumatiedot eivät ole tiedossa, merkitse se selvästi.
Yleensä ilmoitus tehdään poliisille, joka toimivaltaisena viranomaisena vastaanottaa ja tutkii ilmoituksen. Tietyissä erityistapauksissa esitutkinta-aineisto toimitetaan tutkinnan jälkeen myös toimivaltaiselle syyttäjälle, kuten esimerkiksi puolustusvoimien palveluksessa olevaa siviilihenkilöä koskevassa asiassa säädetään Asetus poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa, 2 §:ssä.
Käytettävissä olevat lähteet eivät sisällä tietoa rikosilmoituksen tekemisen maksullisuudesta. Suositellaan tarkistamaan asia poliisin ajantasaisista tiedoista.
Jos ilmoitus on tehty vilpittömässä mielessä mutta osoittautuu myöhemmin perusteettomaksi, tästä ei yksinään seuraa vastuuta ilmoittajalle. Sen sijaan tietoisesti väärän tai harhaanjohtavan ilmoituksen tekeminen voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen; tarkat edellytykset on syytä tarkistaa voimassa olevasta rikoslaista, sillä käytettävissä olevat lähteet eivät sisällä tätä koskevaa erityissäännöstä.
Malli perustuu Europaius-korpuksen Suomi-säädöksiin. Tarkista voimassa oleva sanamuoto ennen käyttöä; kyse ei ole lakineuvonnasta. Lakiopas · Europaius FI