Pienten riita-asioiden menettely: vuokrariita käräjäoikeudessa
Käräjäoikeuksissa on 1.9.2026 alkaen ollut käytössä pienten riita-asioiden menettely, josta säädetään oikeudenkäymiskaaren uudessa 6 a luvussa (laki 398/2026). Sitä sovelletaan riitaan, jossa kantajan vaatimus perustuu asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen, vaatimus on kanteen vireillepanohetkellä pääomaltaan enintään 10 000 euroa tai muu kuin rahamääräinen, kuten häätö, eikä asiaa voida käsitellä summaarisena riita-asiana. Kaikkien kolmen edellytyksen on täytyttävä. Tyypillisiä asioita ovat riitaiset vuokrasaatavat, vuokravakuuden palauttaminen, vuokralaisen aiheuttamat vahingot sekä vuokrasopimuksen purkaminen ja häätö silloin, kun vastapuoli kiistää vaatimuksen.
Menettely on tavallista riita-asian käsittelyä kevyempi ja nopeampi. Asian ratkaisee yksi tuomari, valmisteluistunto pidetään vain erityisestä syystä, pääkäsittely pyritään viemään läpi yhdessä istunnossa ja ratkaisu julistetaan yleensä samana päivänä. Hävinneen osapuolen kulukorvausvelvollisuus on rajattu 500 tai 1 000 euroon, oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa, ja julkisen oikeusavun avustaja on käytettävissä vain poikkeuksellisesti.
Käymme läpi, milloin asia kuuluu uuteen menettelyyn, mitä haastehakemukseen ja vastaukseen kirjoitetaan, miten valmistelu ja pääkäsittely etenevät, mitä riiteleminen maksaa ja miten ratkaisuun haetaan muutosta. Lopputuloksena osaat joko ajaa vuokrasuhteesta johtuvan vaatimuksesi tai puolustautua sitä vastaan niin, etteivät kulut paisu riidan arvoa suuremmiksi.
Keskeiset tiedot
Määräaika
Pienten riita-asioiden menettelyä sovelletaan asioihin, jotka ovat tulleet vireille 1.9.2026 tai sen jälkeen; tätä ennen vireille tulleet asiat käsitellään vanhojen säännösten mukaan (laki 398/2026, voimaantulosäännös). Vastaus on annettava käräjäoikeuden haasteessa asettamassa määräajassa, ja valmistelun aikana käräjäoikeus voi asettaa määräajan, jonka jälkeen uusia vaatimuksia, seikkoja tai todisteita ei oteta huomioon ilman pätevää syytä (oikeudenkäymiskaari 6 a luku 11 §). Yksipuoliseen tuomioon haetaan takaisinsaantia 30 päivän kuluessa siitä, kun olet saanut tuomiosta todisteellisesti tiedon (12 luku 15 §). Tyytymättömyyttä käräjäoikeuden ratkaisuun on ilmoitettava viimeistään seitsemäntenä päivänä ratkaisun antamisesta, ja valitus hovioikeuteen tehdään 30 päivän kuluessa ratkaisusta. Vuokravakuus on palautettava tai sen pidättämisestä on ilmoitettava viimeistään 14 päivän kuluessa vuokrasopimuksen päättymisestä tai hallinnan luovuttamisesta (asuinhuoneiston vuokrauslaki 8 §).
Mitä tehdä
- Arvioi ensin, täyttyvätkö oikeudenkäymiskaaren 6 a luvun 2 §:n kolme edellytystä. Vaatimuksen on perustuttava asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen; liikehuoneiston vuokra, kauppariita tai tavallinen kulutusluotto ei kuulu tähän menettelyyn. Vaatimuksen pääoman on oltava kanteen vireillepanohetkellä enintään 10 000 euroa, tai vaatimuksen on oltava muu kuin rahamääräinen, esimerkiksi häätö tai vuokrasopimuksen purkamisen vahvistaminen. Lisäksi asiaa ei saa voida käsitellä summaarisena riita-asiana: jos vuokrasaatava tai häätö on riidaton, vuokranantaja käyttää edelleen summaarista menettelyä, jossa perusteeksi riittää ilmoittaa välittömät seikat (OK 5 luku 3 §, laki 439/2018). Vaikka edellytykset täyttyvät, käräjäoikeus voi asianosaisia kuultuaan päättää, ettei asia sovellu menettelyyn laatunsa tai laajuutensa vuoksi. Silloin asia käsitellään tavallisena riita-asiana, eikä kulukatto suojaa.
- Kokoa todisteet ja yritä sopia ennen kanteen nostamista. Vuokranantajan näyttönä ovat tavallisesti vuokrasopimus, vuokrareskontra, maksumuistutukset, kirjallinen varoitus ja purkamisilmoitus sekä tarkastuspöytäkirja ja valokuvat. Vuokralaisen näyttönä ovat maksutositteet, muuttotarkastuksen valokuvat, viestit vuokranantajan kanssa ja vakuuden pidättämistä koskeva ilmoitus. Vakuus on palautettava tai sen pidättämisestä on annettava kirjallinen ilmoitus perusteineen ja arvioineen viimeistään 14 päivän kuluessa vuokrasuhteen päättymisestä tai hallinnan luovuttamisesta, ja pidätetty osuus saa vastata enintään saatavan määrää (asuinhuoneiston vuokrauslaki 8 §). Vakuuden palauttamatta jättäminen on yleensä riita-asia eikä rikos (KKO:2021:36), joten se ratkaistaan juuri tässä menettelyssä. Lähetä vastapuolelle kirjallinen vaatimus ja anna kohtuullinen määräaika, koska kulukatto ei suojaa sitä, joka on aiheuttanut oikeudenkäynnin tarpeettomasti.
- Laadi haastehakemus, jos olet kantaja. Ilmoita hakemuksessa, että asia on käsityksesi mukaan riitainen ja kuuluu pienten riita-asioiden menettelyyn (6 a luku 3 §). Hakemukseen merkitään tavalliset tiedot eli vaatimukset, asianosaiset ja tuomioistuin, mutta perusteeksi riittää mainita ne seikat, joihin vaatimus välittömästi perustuu, esimerkiksi vuokrasopimus, maksamatta jääneet kuukaudet ja purkamisilmoituksen tiedoksianto. Todisteet on aina nimettävä ja kerrottava, mitä kullakin näytetään, ja kirjalliset todisteet liitetään jo hakemukseen (5 §). Sähköisen asiointipalvelun pakollisuudesta (6–8 §) säädetään erikseen myöhemmin voimaan tulevalla lailla, joten toistaiseksi hakemuksen voi toimittaa myös sähköpostilla tai postitse. Kantajalta peritään oikeudenkäyntimaksu, joka tässä menettelyssä on 310 euroa, kun tavallisessa laajassa riita-asiassa se on 610 euroa (tuomioistuinmaksulaki 2 §, laki 400/2026).
- Vastaa haasteeseen ajoissa, jos olet vastaaja. Haaste voidaan tässä menettelyssä antaa tiedoksi myös puhelimitse (11 luku 3 b §, laki 398/2026). Vastauksessa on ilmoitettava, myönnätkö vai vastustatko kanteen, ja jos vastustat, ne seikat, joihin vastustaminen välittömästi perustuu, sekä todisteet ja mitä niillä näytetään (6 a luku 4 §). Kirjalliset todisteet liitetään vastaukseen (5 §). Kiistä vaatimus konkreettisesti: esimerkiksi ”vuokra maaliskuulta 2026 on maksettu 3.3.2026, tiliote liitteenä” tai ”kuluminen on tavanomaista, muuttotarkastuksen valokuvat liitteenä”. Jos sinulla on vastasaatava, esimerkiksi vaatimus hyvityksestä huoneiston puutteiden vuoksi, esitä se heti. Jos vastaus jää antamatta, käräjäoikeus voi antaa yksipuolisen tuomion, ja kulut määräytyvät silloin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 c §:n mukaan (8 d § 2 mom.).
- Seuraa kirjallista valmistelua tarkasti. Käräjäoikeuden on tehtävä asianosaisille selkoa käsittelyn kulusta ja ratkaisun kannalta merkityksellisistä seikoista ja huolehdittava, että osapuolet voivat ajaa asiaansa tasavertaisesti, vaikka toisella olisi avustaja ja toisella ei (6 a luku 10 §). Käräjäoikeus voi määrätä, että sinun on määräajassa esitettävä kaikki vaatimuksesi, perusteesi ja todisteesi; määräys annetaan uhalla, ettei myöhemmin esitettyä oteta huomioon, ellei viivästys johdu pätevästä syystä (11 §). Käräjäoikeus voi myös laatia yhteenvedon riidattomista ja riitaisista kysymyksistä sekä alustavan arvion siitä, miten näyttövelvollisuus jakautuu (12 §). Lue yhteenveto huolellisesti ja ilmoita virheistä heti. Koska käräjäoikeus voi evätä näytön, jos se on perusteltua asian asianmukaisen käsittelyn edistämiseksi (13 §), keskity todisteisiin, jotka koskevat todella riitaisia seikkoja.
- Hyödynnä sovintomahdollisuudet koko käsittelyn ajan. Asianosaiset voivat pyytää asian siirtämistä tuomioistuinsovitteluun, ja pienten riita-asioiden menettelyssä pyynnön voi 1.9.2026 alkaen esittää vielä pääkäsittelyssä ennen todistelun vastaanottamista (laki 404/2026, joka muutti tuomioistuinsovittelusta annetun lain 4 §:ää). Vuokrariidassa tavallisia sovintoratkaisuja ovat maksusuunnitelma rästivuokrille, sovittu muuttopäivä häädön sijaan ja vakuuden jakaminen osapuolten kesken. Pyydä käräjäoikeutta vahvistamaan sovinto, jolloin se voidaan panna täytäntöön ulosotossa samalla tavalla kuin tuomio. Sovintoa harkitessa muista, että hävinneen kulukorvausvelvollisuus on rajattu, joten myös voittajalle jää yleensä osa omista kuluistaan, jos hän on käyttänyt maksullista avustajaa. Pienessä riidassa nopea kompromissi on usein taloudellisesti järkevämpi kuin voitto pääkäsittelyn jälkeen.
- Valmistaudu pääkäsittelyyn. Jos asiaa ei ratkaista kirjallisessa valmistelussa, se siirretään suoraan pääkäsittelyyn, ja valmisteluistunto pidetään vain erityisestä syystä (6 a luku 14 §). Häätöä koskeva asia käsitellään ennen muita menettelyn asioita (9 §). Pääkäsittelyn alussa tuomari selostaa, mistä asiassa on kysymys ja mihin valmistelussa on päädytty, ja varmistaa kysymyksillä, että kaikki vedottavat seikat tulevat esiin. Todistajia kuulustelee pääsääntöisesti tuomari, ja osapuolilla on tilaisuus esittää lisäkysymyksiä; lopuksi pidetään loppulausunnot (15 §). Käsittely pyritään viemään loppuun yhdessä istunnossa, ja ratkaisun lopputulos ja perustelujen pääkohdat julistetaan yleensä samana päivänä (18 §). Asian ratkaisee puheenjohtaja yksin (2 luku 5 §), ja asiamiehenä voi toimia myös muu rehellinen ja tehtävään kykenevä täysi-ikäinen henkilö kuin asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja (15 luku 2 §).
- Laske kulut etukäteen. Hävinnyt osapuoli voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa enintään 500 eurolla tai, jos pääkäsittely on toimitettu, enintään 1 000 eurolla. Lisäksi hän korvaa vastapuolelta perityn oikeudenkäyntimaksun ja tälle aiheutuneet erityiset kulut (21 luku 8 d §). Raja ei suojaa asianosaista, joka on esimerkiksi aiheuttanut oikeudenkäynnin tarpeettomasti tai pitkittänyt sitä, eikä se koske käsittelyä, joka on käyty muussa kuin 6 a luvun menettelyssä. Rahamäärät vastaavat vuoden 2026 rahanarvoa, ja ne tarkistetaan viiden vuoden välein. Oikeusapu kattaa tässä menettelyssä avustajan toimenpiteet enintään kahdeksalta tunnilta, ja avustaminen kuuluu oikeusapuun vain, jos hakijan oikeusturva erityisestä syystä edellyttää avustajaa (oikeusapulaki 5 ja 6 §, laki 399/2026). Julkinen oikeusavustaja voi silti antaa neuvoja ja laatia asiakirjoja. Tarkista myös kotivakuutuksesi oikeusturvaehdot.
- Toimi ratkaisun jälkeen määräajoissa. Ratkaisu on perusteltava lyhyesti, ja siinä mainitaan, että asia on käsitelty pienten riita-asioiden menettelyssä (6 a luku 17 §). Jos olet tyytymätön, ilmoita tyytymättömyyttä seitsemän päivän kuluessa ja valita hovioikeuteen 30 päivän kuluessa; hovioikeus ottaa valituksen täysimääräisesti käsiteltäväksi vain, jos se myöntää jatkokäsittelyluvan (vrt. KKO:2024:6). Yksipuoliseen tuomioon haetaan takaisinsaantia samalta käräjäoikeudelta 30 päivän kuluessa todisteellisesta tiedonsaannista, ja asia käsitellään tällöin 6 a luvun mukaisesti (12 luku 17 a §); takaisinsaannissa ei voi vedota seikkoihin, jotka olisivat olleet prekludoituneet alkuperäisessä käsittelyssä (17 §). Häätöä koskevassa tuomiossa käräjäoikeus voi velvoittaa vuokralaisen maksamaan vuokraa tuomion antopäivää seuraavan kuukauden loppuun (asuinhuoneiston vuokrauslaki 34 §), mutta ei sen jälkeen erääntyviä vuokria (KKO:2020:57). Lainvoimainen tuomio pannaan täytäntöön ulosotossa.
Mihin kiinnittää huomiota
- Väärän menettelyn olettaminen. Pienten riita-asioiden menettely koskee vain asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen perustuvia vaatimuksia; muissa riidoissa kulukatto ei ole käytössä, ja hävinnyt voi joutua korvaamaan vastapuolen kulut kokonaan.
- Todisteiden pantataminen. Jos käräjäoikeus on asettanut määräajan 6 a luvun 11 §:n nojalla, myöhemmin esitettyä vaatimusta, seikkaa tai todistetta ei oteta huomioon ilman pätevää syytä.
- Haasteen jättäminen vastaamatta. Käräjäoikeus voi antaa yksipuolisen tuomion, joka voi sisältää häädön, ja takaisinsaannin määräaika on vain 30 päivää todisteellisesta tiedonsaannista.
- Kulukaton varaan laskeminen. Vastapuoli korvaa enintään 500 tai 1 000 euroa sekä oikeudenkäyntimaksun, joten oman avustajan palkkio jää suurelta osin itse maksettavaksi, ja kulukatto ei suojaa oikeudenkäynnin tarpeettomasti aiheuttanutta.
- Vakuuden pidättäminen ilman ilmoitusta. Vuokranantaja, joka ei ilmoita pidättämisestä ja sen perusteesta 14 päivän kuluessa, voi joutua korvaamaan vuokralaiselle aiheettomasta pidättämisestä aiheutuneen vahingon (asuinhuoneiston vuokrauslaki 8 §).
- Erääntymättömien vuokrien vaatiminen. Vuokralaista ei voida velvoittaa maksamaan tuomion antamishetkellä erääntymättömiä vuokria siihen asti, kunnes huoneisto luovutetaan, vaan vain 34 §:n mukaisesti (KKO:2020:57).
- Vastasaatavaan vetoaminen liian myöhään. Kuittausväite kuuluu vastaukseen; kun vuokralainen oli vastustanut kannetta kuittauksella, käräjäoikeus ei saanut ratkaista purkamista ja häätöä erikseen yksipuolisella osatuomiolla (KKO:2025:55).
Oikeusperusta
Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on pienten riita-asioiden menettely?
Se on 1.9.2026 voimaan tullut kevennetty tapa käsitellä käräjäoikeudessa riitaisia asioita, joissa vaatimus perustuu asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen ja on pääomaltaan enintään 10 000 euroa tai muu kuin rahamääräinen, kuten häätö (oikeudenkäymiskaari 6 a luku). Asian ratkaisee yksi tuomari, valmistelu on pääosin kirjallista, ja hävinneen kulukorvaus on rajattu 500 tai 1 000 euroon.
Koskeeko menettely kaikkia alle 10 000 euron riitoja?
Ei. Lain 6 a luvun 2 §:n mukaan kaikkien edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti: vaatimus perustuu asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen, sen pääoma on enintään 10 000 euroa tai se on muu kuin rahamääräinen, eikä asiaa voida käsitellä summaarisena. Esimerkiksi kauppariita, työsuhteen saatava tai liikehuoneiston vuokra käsitellään edelleen tavallisena riita-asiana.
Paljonko vuokrariidan vieminen käräjäoikeuteen maksaa?
Pienten riita-asioiden menettelyssä oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa (laki 400/2026), kun laajassa riita-asiassa se on 610 euroa. Riidattomassa summaarisessa asiassa maksu on 70 tai 100 euroa. Jos häviät, korvaat vastapuolen kuluja enintään 500 euroa tai pääkäsittelyn jälkeen enintään 1 000 euroa sekä tämän maksaman oikeudenkäyntimaksun ja erityiset kulut.
Tarvitsenko asianajajan pienten riita-asioiden menettelyyn?
Et välttämättä. Käräjäoikeuden on tehtävä selkoa käsittelyn kulusta ja huolehdittava, että osapuolet voivat ajaa asiaansa tasavertaisesti (6 a luku 10 §). Asiamiehenä voi toimia myös muu rehellinen ja kykenevä täysi-ikäinen henkilö kuin asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja (15 luku 2 §). Koska kulukorvaus on rajattu, oma avustaja jää yleensä suurelta osin itse maksettavaksi.
Saako pienten riita-asioiden menettelyyn oikeusapua?
Avustajaa myönnetään vain, jos oikeusturvasi erityisestä syystä edellyttää sitä, ja silloinkin oikeusapu kattaa enintään kahdeksan tuntia avustajan työtä, ellei tuomioistuin päätä jatkaa sitä (oikeusapulaki 5 ja 6 §, laki 399/2026). Julkinen oikeusavustaja voi kuitenkin antaa neuvoja ja laatia haastehakemuksen tai vastauksen, jos täytät taloudelliset edellytykset.
Saako vuokranantaja pitää vuokravakuuden?
Vain sen osan, joka vastaa vuokrasuhteesta johtuvaa saatavaa tai siitä kohtuudella tehtyä arviota. Vakuus on palautettava tai pidättämisestä on ilmoitettava kirjallisesti perusteineen viimeistään 14 päivän kuluessa vuokrasuhteen päättymisestä tai hallinnan luovuttamisesta (asuinhuoneiston vuokrauslaki 8 §). Jos riita jatkuu, vuokralainen voi vaatia vakuutta pienten riita-asioiden menettelyssä.
Kuinka nopeasti häätö käsitellään käräjäoikeudessa?
Riidaton häätö käsitellään summaarisena asiana. Jos vuokralainen kiistää häädön, asia käsitellään pienten riita-asioiden menettelyssä, jossa häätöasiat on käsiteltävä ennen muita menettelyn asioita (6 a luku 9 §). Valmisteluistuntoa ei yleensä pidetä, ja ratkaisu julistetaan tavallisesti pääkäsittelypäivänä. Tarkka käsittelyaika riippuu käräjäoikeuden työtilanteesta.
Voiko pienten riita-asioiden ratkaisusta valittaa?
Voi. Ilmoita tyytymättömyyttä seitsemän päivän kuluessa ratkaisusta ja tee valitus hovioikeuteen 30 päivän kuluessa. Hovioikeus käsittelee valituksen täysimääräisesti vain, jos se myöntää jatkokäsittelyluvan. Jos käräjäoikeus antoi yksipuolisen tuomion, oikea keino on takaisinsaanti samalta käräjäoikeudelta 30 päivän kuluessa todisteellisesta tiedonsaannista.
Mitä tapahtuu, jos en vastaa haasteeseen?
Käräjäoikeus voi antaa yksipuolisen tuomion, jolla kanne hyväksytään, esimerkiksi vuokrasaatava tai häätö. Kulut määräytyvät silloin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 c §:n mukaan, ei pienten riita-asioiden kulukaton mukaan. Tuomioon voi hakea takaisinsaantia 30 päivän kuluessa, ja hakemuksessa on esitettävä kiistämisen perusteet ja todisteet.
Vastaako takaaja vuokralaisen maksamattomista vuokrista?
Omavelkainen takaaja vastaa vuokrista sitoumuksensa mukaisesti, ja vuokranantaja voi vaatia takaajalta suoritusta käräjäoikeudessa. Kynnys takauksen kohtuullistamiseen on korkea, mutta se on mahdollista. Tapauksessa KKO:2023:31 laiminlyönnit olivat jatkuneet lähes neljä vuotta, ja takausta soviteltiin niin, ettei takaaja vastannut kolmen vuoden määräaikaisen sopimuskauden päättymisen jälkeen syntyneistä velvoitteista.
Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet
Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu