Avioerohakemus: näin haet avioeroa
Avioero haetaan käräjäoikeudelta kirjallisella hakemuksella. Sinun ei tarvitse perustella eroa, eikä toinen puoliso voi estää sitä: avioliittolain mukaan puolisoilla on oikeus saada avioero harkinta-ajan jälkeen. Hakemuksen voitte tehdä yhdessä tai voit hakea eroa yksin, ja hakemus tehdään nykyisin helpoiten oikeus.fi-sivuston sähköisessä asioinnissa tai sivuston lomakkeella.
Ero tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa hakemus tulee vireille ja alkaa vähintään kuuden kuukauden harkinta-aika. Toisessa vaiheessa, aikaisintaan kuuden ja viimeistään 12 kuukauden kuluttua, sinä tai toinen puoliso vaatii avioeroa uudelleen, ja käräjäoikeus tuomitsee teidät avioeroon. Jos olette asuneet keskeytyksettä erillään kaksi vuotta, avioero myönnetään ilman harkinta-aikaa.
Avioero ei ratkaise kaikkea. Lasten huolto, asuminen, tapaamiset ja elatus, yhteinen koti sekä omaisuuden ositus on hoidettava erikseen, ja osa niistä kannattaa sopia jo harkinta-aikana. Tämä opas kertoo, mitä lomakkeella kysytään, miten harkinta-aika lasketaan, mitä jatkovaatimuksen myöhästyminen aiheuttaa ja mitä sinun on hoidettava ennen avioeropäätöstä ja sen jälkeen. Oppaan lähteinä ovat avioliittolain 6 luku, lapsen huoltoa koskevat säännökset ja Korkeimman oikeuden ratkaisut.
Keskeiset tiedot
Määräaika
Harkinta-aika on vähintään kuusi kuukautta, ja jatkovaatimus avioerosta on tehtävä viimeistään vuoden kuluttua harkinta-ajan alkamisesta, muuten asia raukeaa eikä määräaikaa palauteta. Harkinta-aika alkaa, kun yhteinen hakemus on jätetty käräjäoikeudelle tai kun yksin tehty hakemus on annettu toiselle puolisolle tiedoksi. Jos olette asuneet erillään keskeytyksettä kaksi vuotta, avioero myönnetään ilman harkinta-aikaa. Avioeropäätökseen voi hakea muutosta 30 päivän kuluessa, ja päätös tulee lainvoimaiseksi, kun valitusaika on kulunut.
Mitä tehdä
- Päätä ensin, mitä muuta joudut ratkaisemaan eron mukana. Avioero purkaa avioliiton, mutta se ei jaa omaisuutta, ei järjestä lasten asumista eikä ratkaise, kuka jää yhteiseen kotiin. Kirjoita ennen hakemusta ylös lasten tiedot, yhteinen asunto, lainat, omistukset ja mahdollinen avioehtosopimus. Jos teillä on alaikäisiä lapsia, kokeile ensin lastenvalvojan sopimusta: käräjäoikeus ottaa lasten asian esille avioeroasiassa joka tapauksessa omasta aloitteestaan. Perheasioiden sovittelua järjestää hyvinvointialue, ja siihen voit hakeutua jo ennen hakemusta, jos et ole varma erosta tai jos riitoja on paljon. Sovittelu ei viivytä hakemusta, joten voit panna avioeron vireille samanaikaisesti.
- Täytä hakemus oikeus.fi-sivuston sähköisessä asioinnissa tai lomakkeella. Avioeroasia pannaan vireille hakemuksella, jonka voitte tehdä yhdessä tai jonka voit tehdä yksin. Yhteisessä hakemuksessa molemmat puolisot allekirjoittavat saman hakemuksen, ja harkinta-aika alkaa, kun hakemus on jätetty tuomioistuimelle. Yksin tehdyssä hakemuksessa toiselle puolisolle annetaan hakemus ja kutsu tiedoksi, ja harkinta-aika alkaa tiedoksiannosta. Ilmoita hakemuksessa molempien henkilötiedot ja yhteystiedot, avioliiton solmimisajankohta, lasten tiedot sekä se, vaaditaanko väliaikaisia määräyksiä. Käsittelymaksu on noin 280 euroa, tarkista ajantasainen määrä osoitteesta oikeus.fi. Jos tulosi ovat pienet, tarkista oikeusapulain mukainen oikeus maksuttomaan tai edulliseen avustajaan.
- Valitse oikea käräjäoikeus ja huolehdi tiedoksiannosta. Hakemus tehdään sen käräjäoikeuden tuomiopiirissä, jossa jommallakummalla puolisolla on asuinpaikka. Yksin tehdyssä hakemuksessa tiedoksianto toiselle puolisolle on harkinta-ajan alun kannalta ratkaiseva hetki, joten ilmoita toisen osoite mahdollisimman tarkasti. Jos toinen puoliso asuu ulkomailla tai olette eri maiden kansalaisia, avioeron tutkittavuus Suomessa ratkeaa avioliittolain 119 §:n ja EU:n avioliittoasetuksen (Bryssel IIb) perusteella. Tällöin kannattaa pyytää asianajajan arvio ennen hakemusta, koska väärässä maassa vireillä oleva asia voi viivästyttää eroa ja vaikuttaa ositukseen sovellettavaan lakiin.
- Käytä harkinta-aika järkevästi. Harkinta-aika on tarkoitettu sille, että voitte vielä miettiä eroa, mutta käytännössä se on aika sopia asioista. Käräjäoikeus voi väliaikaisella määräyksellä ratkaista lasten asumisen ja tapaamiset, lapsen elatuksen ja puolison elatuksen sekä yhteiselämän lopettamisen. Yhteisen kodin osalta tuomioistuin voi hakemuksesta päättää, kumpi saa jäädä asumaan kotiin, ja vuokra-asunnossa vuokrasuhteen jatkamisesta. Tällainen määräys raukeaa viimeistään kahden vuoden kuluttua antamisesta tai kun ositus tai erottelu on lainvoimainen. Yhteisenä kotina käytettyä asuntoa tai asuntoirtaimistoa ei saa luovuttaa ilman toisen puolison suostumusta, ja suostumuksen puuttuessa voit hakea tuomioistuimen lupaa.
- Tee jatkovaatimus ajoissa, kun kuusi kuukautta on kulunut. Kun harkinta-aikaa on kulunut vähintään kuusi kuukautta, avioero tuomitaan, jos te yhdessä tai toinen teistä sitä vaatii. Vaatimus on tehtävä ennen kuin vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta, eli ikkuna on kuuden ja 12 kuukauden välillä. Jos kumpikaan ei vaadi eroa tässä ajassa, asia raukeaa ja koko hakemus on tehtävä uudelleen alusta uudella harkinta-ajalla. Korkein oikeus on ratkaisussa KKO:1991:77 todennut, ettei määräaikaa palauteta entiseen. Laita kalenteriin päivä, jolloin kuusi kuukautta täyttyy, ja päivä, jolloin vuosi täyttyy. Jatkovaatimus tehdään samalla tavalla sähköisesti, lomakkeella tai kirjeellä.
- Hoida lasten asiat ennen avioeropäätöstä. Jos teillä on alaikäisiä lapsia, voitte sopia huollosta, asumisesta, tapaamisista ja elatuksesta kirjallisesti ja viedä sopimuksen hyvinvointialueen lastenvalvojalle vahvistettavaksi. Vahvistettu sopimus on voimassa ja täytäntöönpanokelpoinen kuin lainvoimainen tuomioistuimen päätös. Jos sopimukseen ei päästä, käräjäoikeus ratkaisee lasten asiat avioeron yhteydessä lapsen edun mukaisesti ja pyytää tarvittaessa hyvinvointialueelta selvityksen perheen tilanteesta. Lapsen mielipide selvitetään iän ja kehitystason mukaan. Lapsiasioiden yksityiskohdat on kuvattu erillisessä oppaassa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.
- Selvitä omaisuus ja varaudu osituksen vaatimiseen. Kun avioeroasia tulee vireille, kummallakin puolisolla on oikeus vaatia ositusta. Jos teillä on avioehtosopimus, jolla avio-oikeus on poistettu, ositusta ei tehdä vaan pelkkä omaisuuden erottelu. Vireilletulopäivä on tärkeä, koska sen jälkeen ansaittu tai perintönä, lahjana tai testamentilla saatu omaisuus jää yleensä avio-oikeuden ulkopuolelle. Kerää tiliotteet, lainasopimukset, kiinteistö- ja asunto-osaketiedot, vakuutukset ja arvioinnit jo harkinta-aikana. Osituksessa voit sopia asioista itse osituskirjalla tai hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Huomaa, että avio-oikeus vanhenee uuden lain mukaan 10 vuoden kuluttua lainvoimaisesta avioeropäätöksestä, kun laki on tullut voimaan 1.6.2026.
- Hoida elatus, asuminen ja lainat erikseen. Avioero päättää puolison elatusvelvollisuuden pääsääntöisesti, eikä sitä määrätä jatkumaan kuin poikkeuksellisesti, kuten KKO:2004:104 osoittaa. Lapsen elatus on erillinen asia, ja sen voit sopia lastenvalvojalla tai hakea tuomioistuimelta avioeron yhteydessä. Yhteisen asuntolainan vastuu ei muutu avioerolla eikä osituksella: pankki voi vapauttaa sinut vastuusta vain suostumuksellaan, joten neuvottele pankin kanssa ennen osituskirjan allekirjoittamista. Vuokra-asunnon osalta voit pyytää tuomioistuimelta vuokrasuhteen jatkamista, jos olet enemmän asunnon tarpeessa.
- Tarkista avioeropäätös ja hoida muutosilmoitukset. Käräjäoikeus tuomitsee avioeroon, ja päätökseen voi hakea muutosta 30 päivän kuluessa. Kun päätös on lainvoimainen, avioliitto on purkautunut ja tieto päivittyy väestötietojärjestelmään. Tämän jälkeen voit palauttaa aiemman sukunimesi ilmoituksella Digi- ja väestötietovirastolle. Ilmoita muuttuneet olot Kelalle, kuten lapsilisä, asumistuki ja mahdollinen elatustuki. Päivitä testamentti ja edunvalvontavaltuutus, koska ne usein koskevat entistä puolisoa. Tarkista vakuutusten edunsaajamääräykset, pankkitilien käyttöoikeudet ja yhteisten sopimusten nimet.
Mihin kiinnittää huomiota
- Jatkovaatimus unohtuu. Jos kuuden ja 12 kuukauden välinen ikkuna menee ohi, hakemus raukeaa, ja joudut aloittamaan harkinta-ajan alusta. Korkein oikeus ei palauta määräaikaa.
- Ositusperusteen päivä ymmärretään väärin. Avioeron vireilletulon jälkeen ansaittu tai saatu omaisuus ja sen jälkeen syntyneet velat käsitellään eri tavalla kuin aiemmat, joten varat kannattaa kirjata vireilletulopäivän tilanteen mukaan.
- Yhteinen laina jää molempien vastuulle. Osituskirjan määräys siitä, että toinen maksaa lainan, ei sido pankkia, ellei pankki vapauta toista velasta.
- Vireillä oleva avioerohakemus voi vaikuttaa perintöoikeuteen. Jos toinen puoliso kuolee harkinta-aikana, leski voi menettää perintöoikeuden, ellei erityisiä asianhaaroja ole. Tilanne on ratkennut vain tapauskohtaisesti, kuten ratkaisusta KKO:2016:60 näkyy.
- Yksin tehdyn hakemuksen tiedoksianto viivästyy, jos toisen osoite on tuntematon. Harkinta-aika ei ala ennen tiedoksiantoa, joten tarkista toisen osoite väestötiedoista.
- Lapsen asiat jäävät hoitamatta. Käräjäoikeus ottaa huollon ja tapaamisoikeuden esille, ja jos sopimus puuttuu, väliaikainen ratkaisu voi jäädä pitkäksi ajaksi voimaan.
- Ositus jää tekemättä. Avio-oikeus vanhenee 10 vuodessa lainvoimaisesta avioeropäätöksestä, ja vanhoissa eroissa viimeistään 1.6.2031, jos asiasta ei ole sovittu toisin.
- Kansainvälisessä tilanteessa hakemus tehdään väärään maahan. Ulkomailla asuvan puolison tai ulkomaisen kansalaisuuden kanssa kannattaa selvittää toimivalta ja sovellettava laki ennen hakemuksen jättämistä.
Oikeusperusta
Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut
Usein kysytyt kysymykset
Paljonko avioerohakemus maksaa?
Käräjäoikeus perii avioerohakemuksen käsittelystä oikeudenkäyntimaksun, joka on noin 280 euroa. Tarkista ajantasainen summa osoitteesta oikeus.fi, koska maksut tarkistetaan määräajoin. Jos tulosi ja varallisuutesi ovat vähäiset, voit hakea oikeusapua, jolloin asianajajan palkkio ja maksut voivat olla kokonaan tai osin valtion maksettavia. Asianajajan palkkio on aina erillinen kulu.
Voiko avioeron saada ilman harkinta-aikaa?
Voi, jos olette asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta. Silloin avioero myönnetään heti hakemuksen perusteella. Ilman harkinta-aikaa tuomitaan avioero myös silloin, kun puolisot ovat lähisukulaisia tai avioliitto on solmittu toisen avioliiton ollessa voimassa. Muuten harkinta-aika on vähintään kuusi kuukautta.
Kuinka kauan avioero kestää?
Harkinta-aika on vähintään kuusi kuukautta, joten avioero kestää käytännössä vähintään noin 6–8 kuukautta hakemuksen jättämisestä. Jos jatkovaatimus tehdään vasta myöhemmin, aika pitenee. Avioliitto purkautuu vasta, kun avioeropäätös on lainvoimainen, eli valitusaika on kulunut. Ositus ja lapsiasiat voivat jatkua erikseen vielä pitkään.
Voiko toinen puoliso estää avioeron?
Ei voi. Avioero myönnetään, kun harkinta-aika on kulunut ja joku vaatii sitä uudelleen. Toinen puoliso voi vain jättää jatkovaatimuksen tekemättä, mutta sinä voit tehdä sen yksin. Vastustaminen voi viivästyttää asiaa vain, jos tiedoksianto tai kuuleminen ei onnistu.
Tarvitsenko asianajajan avioeroon?
Et. Perushakemuksen voi tehdä itse ja sähköisen asioinnin lomake on tarkoitettu tavallisille ihmisille. Asianajajasta tai oikeudenkäyntiavustajasta on hyötyä, jos teillä on riitaa lasten asumisesta, merkittävää omaisuutta, yritys tai ulkomaisia elementtejä. Oikeusapua voit hakea, jos tulosi ovat pienet.
Mitä tapahtuu, jos en tee jatkovaatimusta harkinta-ajan jälkeen?
Jos kumpikaan puolisoista ei vaadi avioeroa uudelleen ennen kuin vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta, asia raukeaa. Avioliitto jatkuu ja hakemus on tehtävä alusta, jolloin harkinta-aika alkaa uudestaan. Korkein oikeus ei palauta menetettyä määräaikaa.
Kuka saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin eron aikana?
Voitte sopia asiasta itse. Jos sopimusta ei synny, tuomioistuin voi hakemuksesta päättää, että enemmän asunnon tarpeessa oleva puoliso saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja toinen muuttaa pois. Vuokra-asunnossa tuomioistuin voi oikeuttaa asunnon tarpeessa olevan jatkamaan vuokrasuhdetta. Määräys raukeaa viimeistään kahden vuoden kuluttua tai ositus lainvoimaiseksi tultua.
Kuka päättää lasten asumisesta avioerossa?
Ensisijaisesti vanhemmat sopivat asiasta ja sopimus vahvistetaan hyvinvointialueen lastenvalvojalla. Jos sopimusta ei synny, käräjäoikeus ratkaisee lasten huollon, asumisen ja tapaamisoikeuden lapsen edun perusteella. Lapsen mielipide selvitetään hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaan. Tuomioistuin voi päättää myös vuoroasumisesta.
Milloin ositus tehdään?
Ositus voidaan vaatia heti, kun avioeroasia on vireillä, ja sen voi vaatia myös avioeron jälkeen. Voitte tehdä ositussopimuksen kirjallisesti tai hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Avio-oikeus vanhenee 10 vuoden kuluttua lainvoimaisesta avioeropäätöksestä, joten ositusta ei kannata jättää pitkälle.
Voinko hakea avioeroa, jos asun ulkomailla?
Se riippuu asuinmaistasi, kansalaisuuksistasi ja asumisajastasi. Suomessa avioeroasia voidaan tutkia avioliittolain 119 §:n ja EU:n Bryssel IIb -asetuksen perusteella esimerkiksi, jos toinen puolisoista asuu Suomessa tai molemmat ovat Suomen kansalaisia. Tarkista toimivalta ennen hakemusta, koska se vaikuttaa myös ositukseen sovellettavaan lakiin.
Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet
Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu