Ositus avioeron jälkeen: näin omaisuus jaetaan
Avioero purkaa avioliiton, mutta puolisoiden omaisuus pysyy omistajillaan, kunnes ositus tai omaisuuden erottelu on tehty. Ositus tarkoittaa avio-oikeuden mukaista omaisuuden jakoa: kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen, ja ositus puolittaa pääsäännön mukaan puolisoiden yhteenlasketun nettovarallisuuden. Se, jolla on enemmän omaisuutta, maksaa toiselle erotuksen puolikkaan eli tasingon. Jos teillä on avioehtosopimus, jolla avio-oikeus on poistettu, tehdään osituksen sijasta pelkkä omaisuuden erottelu.
Osituksen voitte toimittaa kolmella tavalla: sopimalla siitä itse kirjallisella osituskirjalla, hakemalla käräjäoikeudelta pesänjakajan tai jakamalla omaisuuden ensin sopimuksella ja jättämällä riitaiset kohdat pesänjakajalle. Sinun on hyvä tietää, mikä päivä ratkaisee, mitä omaisuutta ositettaessa otetaan huomioon, miten tasinko lasketaan, milloin ositusta voi sovitella ja missä ajassa sitä voi moittia.
Uusi tärkeä seikka on se, että avio-oikeus vanhenee 1.6.2026 voimaan tulleen lain mukaan 10 vuoden kuluttua lainvoimaisesta avioeropäätöksestä, ellei vanhentumista katkaista pesänjakajan hakemisella. Tämä opas kertoo vaiheet ositusperusteesta pesänjakajan hakemiseen, osituksen moitteeseen ja verotukseen, ja siinä viitataan avioliittolain ositusta koskeviin säännöksiin ja Korkeimman oikeuden ratkaisuihin.
Keskeiset tiedot
Määräaika
Ositusta voi vaatia heti, kun avioeroasia on vireillä, ja viimeistään 10 vuoden kuluessa lainvoimaisesta avioeropäätöksestä, koska avio-oikeus vanhenee 1.6.2026 voimaan tulleen lain mukaan; ennen sitä purkautuneissa avioliitoissa vanhentuminen tapahtuu aikaisintaan 1.6.2031. Vanhentuminen katkeaa, kun haet käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Pesänjakajan toimittamaa ositusta voi moittia kanteella käräjäoikeudessa kuuden kuukauden määräajassa, ja määräajan alkamishetki ilmenee jakokirjan valitusosoituksesta.
Mitä tehdä
- Selvitä ensin, tehdäänkö ositus vai pelkkä omaisuuden erottelu. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, ositusta ei toimiteta, vaan tehdään ainoastaan omaisuuden erottelu. Näin on, jos teillä on pätevä avioehtosopimus, jolla avio-oikeus on poistettu kokonaan. Avioehtosopimuksen on oltava päivätty, allekirjoitettu ja kahden esteettömän todistajan oikeaksi todistama, ja se on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa. Muotovirheellinen sopimus on pätemätön, vaikka olisit allekirjoittanut sen itse, kuten KKO:2021:28 osoittaa. Avio-oikeus voi puuttua myös osasta omaisuutta, jos lahjakirjassa tai testamentissa on niin määrätty.
- Määritä ositusperuste ja se, mitä omaisuutta ositetaan. Ositusperuste on käytännössä avioeron vireilletulo: kun avioeroasia tulee vireille, sen jälkeen ansaittu tai perintönä, lahjana tai testamentilla saatu omaisuus jää pääsääntöisesti avio-oikeuden ulkopuolelle. Jos avioeroasia raukeaa muusta syystä kuin puolison kuoleman vuoksi, omaisuus katsotaan kuitenkin jälleen avio-oikeuden alaiseksi. Omaisuuden arvo määritetään osituksen toimitushetken mukaan, mutta ositettavan omaisuuden koostumus ratkaistaan vireilletulohetken tilanteen mukaan. Jos omistuksesta ei ole selvyyttä, irtaimen esineen katsotaan kuuluvan yhteisesti kummallekin, kunhan avioerosta ei ole kulunut yli 10 vuotta. Kirjaa mukaan kaikki varat: asunnot, osakkeet, auto, tilit, eläkesäästöt ja yrityssijoitukset.
- Kerää luettelo omaisuudesta ja veloista ja arvioi arvot. Tee kummastakin puolisosta oma luettelonsa: omaisuus, arvo ja velat, jotka ovat syntyneet ennen ositusperustetta. Avio-oikeuden alaisen omaisuuden määrää laskettaessa vähennetään puolison yksityiset velat sekä yhteisvelkojen oma osuus. Kiinteistöistä ja asunto-osakkeista kannattaa hankkia kiinteistövälittäjän tai arvioitsijan arvio. Ositusperusteen jälkeen myyty omaisuus otetaan huomioon myyntiajankohdan arvolla eikä myöhemmällä korkeammalla arvolla, kun myynti on tehty käypään hintaan, kuten KKO:1997:106 osoittaa. Ota mukaan tiliotteet, lainasopimukset, kauppakirjat, vakuutusten takaisinostoarvot ja verotiedot.
- Laske tasinko. Laske ensin kummankin puolison avio-oikeuden alainen nettovarallisuus eli omaisuuden arvo miinus velat. Laske sitten yhteenlaskettu summa ja jaa se kahdella. Se, jonka nettovarallisuus on suurempi, maksaa toiselle erotuksen. Esimerkki: omaisuutesi netto on 200 000 euroa ja toisen puolison 60 000 euroa. Yhteensä 260 000 euroa, puolet 130 000 euroa. Maksat toiselle 70 000 euroa tasinkoa. Rahana maksettavan tasingon eräpäivänä pidetään osituskirjan asianmukaisen allekirjoituspäivää, ja siitä alkaen maksettavaksi tulee viivästyskorkoa (KKO:1992:37). Tasinkoa maksava voi sopia, että maksu tehdään osissa tai omaisuudella.
- Sovi ositus osituskirjalla, jos olette yhteisymmärryksessä. Sopimusosituksessa teet molempien puolisoiden allekirjoittaman kirjallisen osituskirjan, jossa luetellaan omaisuus, velat, arvot, tasinko ja se, kuka saa minkä esineen. Avioliittolain 66 §:n todistajavaatimus koskee avioehtoa ja muita nimettyjä sopimuksia, ei ositussopimusta, mutta kahden todistajan käyttäminen vähentää myöhempiä riitoja. Kun puolisot sitoutuvat olemaan moittimatta ositusta ja sopimus kattaa kaiken omaisuuden, pesänjakajaa ei voi enää määrätä toimittamaan uutta ositusta (KKO:2008:23). Kiinteistön tai asunto-osakkeiden siirto kannattaa kirjata tarkasti, koska lainhuuto ja osakeluettelo päivitetään vasta sen jälkeen. Pyydä lakimiehen apua, jos omaisuutta on paljon.
- Hae pesänjakajaa käräjäoikeudelta, jos ette sovi. Hakemus tehdään käräjäoikeudelle joko avioeroasian vireillä ollessa tai sen jälkeen, ja voit esittää pesänjakajaksi sopivaa lakimiestä, yleensä asianajajaa. Pesänjakaja kuulee molempia, selvittää omaisuuden ja velat, ratkaisee riitaiset omistussuhteet ja toimittaa osituksen tai erottelun. Pesänjakajan palkkio ja kulut jaetaan puolisoiden kesken, ja kumpikin vastaa omista avustajansa kuluistaan. Pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen vireilletulo katkaisee avio-oikeuden vanhentumisen. Korkein oikeus on määrännyt pesänjakajan myös avioeroasian vireillä ollessa, kun erottelu ja yhteisen omaisuuden jako olivat tekemättä (KKO:2009:93).
- Vaadi ositusta tarvittaessa soviteltavaksi. Ositusta voidaan sovitella, jos se muuten johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Arvioinnissa huomioon otetaan avioliiton kesto, kummankin panos yhteisen talouden hyväksi sekä omaisuuden kartuttamiseen ja säilyttämiseen, ja sovittelua voi vaatia osituksessa tai sen jälkeen. Sovittelussa voidaan muun muassa jättää tietty omaisuus avio-oikeuden ulkopuolelle, esimerkiksi ennen avioliittoa hankittu tai perittyä omaisuutta. Omaisuuden erottelussa sovittelu on mahdollista vain samoilla keinoilla, mutta perusteettoman edun palautus voi tulla kyseeseen erityisissä tilanteissa, kuten KKO:2026:15 osoittaa.
- Tarkista jakokirja ja noudata moiteaikaa. Pesänjakajan toimittama ositus on jakokirjassa, jonka mukana saat valitusosoituksen. Ositusta voi moittia kanteella käräjäoikeudessa kuuden kuukauden määräajassa, joten tutki jakokirja heti ja tarkista omaisuuden arvot, velat ja tasinko. Moiteajan päätyttyäkin sopimuksella tehtyä lopputulosta voidaan joissakin tapauksissa kohtuullistaa oikeustoimilain 36 §:n nojalla, mutta vain kohtuullisen ajan kuluessa, ja ositus voidaan peräyttää, jos puoliso on luovuttanut velkojien vahingoksi omaisuuttaan enemmän kuin hän olisi ollut velvollinen luovuttamaan (AL 104 §). Lainvoimaisesta osituksesta ei voi palata aiempiin omaisuussuhteisiin.
- Hoida velat, asunto ja verot. Osituskirjan määräys siitä, kuka maksaa yhteisen lainan, ei sido pankkia, joten sovi pankin kanssa velkavastuun siirrosta ennen allekirjoitusta. Avio-oikeuden nojalla osituksessa saatu omaisuus on lahjaverosta vapaata, ja puolison luopuminen tasingosta ei ole veronalainen lahja (KHO:2014:135). Omaisuuden myynti ositusta varten tai kiinteistön siirto voi aiheuttaa luovutusvoittoveron, varainsiirtoveron tai asuntomyynnin verovapautta koskevia kysymyksiä, ja ne kannattaa tarkistaa Verohallinnolta tai veroasiantuntijalta ennen kauppaa. Päivitä lopuksi tiedot lainhuutoon, osakeluetteloon, vakuutuksiin ja ajoneuvorekisteriin.
- Selvitä kustannukset ja oikeusavun mahdollisuus. Osituksen kustannukset muodostuvat pesänjakajan palkkiosta ja kuluista, mahdollisista arviointikuluista sekä oman avustajasi palkkiosta. Pesänjakajan kulut jaetaan yleensä puolisoiden kesken tasan, ja kumpikin vastaa omista kuluistaan. Jos tulosi ja varallisuutesi ovat pienet, voit hakea oikeusapua oikeusapulain mukaan, ja oikeusapu voi kattaa myös osituksen neuvonnan. Selvitä myös, onko sinulla kotivakuutuksen tai työnantajan lakiapuvakuutus. Osituskirjan laatimisesta voit kysyä tarjouksen useammalta lakimiehelta, ja sovittu kiinteä hinta on usein edullisempi kuin tuntiveloitus.
Mihin kiinnittää huomiota
- Avio-oikeuden vanhentuminen jää huomaamatta. Jos ositusta ei vaadita 10 vuoden kuluessa avioeropäätöksestä eikä vanhentumista katkaista hakemalla pesänjakajaa, oikeus tasinkoon voi vanhentua. Vanhoissa avioeroissa määräaika päättyy aikaisintaan 1.6.2031.
- Sopimusosituksen ulkopuolelle jää omaisuutta. Jos osituskirja ei kata kaikkea, ja siinä on sitouduttu moittimatta, pesänjakajan hakeminen jälkikäteen voi olla mahdotonta.
- Avioehto on muotovirheellinen. Todistajien, päiväyksen tai rekisteröinnin puute voi tehdä sopimuksesta pätemättömän, jolloin avio-oikeus on voimassa.
- Arvot arvioidaan väärin. Asunto-osakkeiden tai yrityksen virheellinen arvo muuttaa tasingon määrää, ja liian myöhäinen havainto vaikeuttaa moitetta.
- Yhteinen laina jää molempien vastuulle. Pankki ei ole sidottu osituskirjan sopimukseen, ja maksamatta jäävä laina voi kaatua molemmille.
- Moiteaika umpeutuu. Kuuden kuukauden määräajan jälkeen ositusta voi kohtuullistaa vain poikkeuksellisesti, joten jakokirja on tarkistettava heti.
- Ositus voidaan peräyttää velkojan vaatimuksesta. Jos luovutat osituksessa omaisuutta kohtuuttoman paljon verovelan tai muun velan ollessa olemassa, velkoja voi vaatia osituksen peräyttämistä (KKO:2025:6).
- Verotus jää selvittämättä. Omaisuuden myynti ositusta varten voi synnyttää veroseuraamuksia, joita ei ole otettu tasingon laskennassa huomioon.
Oikeusperusta
Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut
Usein kysytyt kysymykset
Mikä ositus on ja miten se eroaa omaisuuden erottelusta?
Ositus jakaa puolisoiden omaisuuden avio-oikeuden mukaan, yleensä puolittaen nettovarallisuuden. Erottelu tehdään, kun kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, esimerkiksi avioehdon vuoksi. Erottelussa selvitetään, kuka omistaa mitä, ja jaetaan yhteinen omaisuus, mutta tasinkoa ei makseta.
Onko ositus pakko tehdä avioeron jälkeen?
Ei ole pakko, mutta kummallakin puolisolla on oikeus vaatia ositusta. Jos sitä ei vaadita, avio-oikeus vanhenee 10 vuoden kuluttua lainvoimaisesta avioeropäätöksestä. Ilman ositusta omaisuuden omistus ei muutu, ja yhteinen omaisuus pysyy yhteisenä, mikä aiheuttaa käytännön ongelmia.
Mitä tarkoittaa tasinko ja miten se lasketaan?
Tasinko on se rahamäärä tai omaisuus, jonka toinen puoliso maksaa toiselle, kun puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden nettoarvo puolitetaan. Laske kummankin omaisuus miinus velat, laske summa, jaa kahdella ja vähennä pienemmän omistajan osuus. Erotus on tasinko.
Tarvitseeko ositus todistajia tai viranomaisen vahvistuksen?
Ositussopimuksen on oltava kirjallinen ja molempien puolisoiden allekirjoittama. Avioliittolain 66 §:n todistajavaatimus koskee avioehtoa ja eräitä muita sopimuksia, ei ositusta. Viranomaisen vahvistusta ei tarvita. Kiinteistön ja asunto-osakkeiden siirrossa tarvitaan kuitenkin lainhuuto ja osakeluettelon päivitys. Jos omaisuutta on paljon tai se on monimutkaista, osituskirjan laatiminen asiantuntijan avulla kannattaa.
Miten haen pesänjakajaa?
Teet hakemuksen käräjäoikeudelle. Voit ehdottaa pesänjakajaksi lakimiestä, ja toisen puolison on mahdollisuus lausua asiasta. Pesänjakaja toimittaa osituksen ja antaa jakokirjan. Hakemuksen vireilletulo katkaisee avio-oikeuden vanhentumisen. Tarkista käsittelymaksu oikeus.fi-sivustolta.
Voiko ositusta sovitella?
Voi. Ositusta voidaan sovitella, jos se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai toinen puoliso saisi perusteettomasti etua. Huomioon otetaan avioliiton kesto, puolisoiden panos yhteiseen talouteen ja muut talouteen vaikuttavat seikat. Voit vaatia sovittelua osituksessa tai sen jälkeen.
Missä ajassa ositusta voi moittia?
Pesänjakajan toimittamaa ositusta voi moittia kanteella käräjäoikeudessa kuuden kuukauden määräajassa. Tarkista alkamishetki jakokirjan valitusosoituksesta. Moiteajan jälkeen tulos voidaan poikkeuksellisesti kohtuullistaa sopimusoikeuden perusteella, mutta vain kohtuullisen ajan kuluessa.
Mitä tapahtuu yhteiselle asuntolainalle ositettaessa?
Laina on edelleen molempien velkaa pankille, ellei pankki vapauta toista velasta. Osituksessa sovittu vastuunjako sitoo vain puolisoita. Neuvottele pankin kanssa lainan siirrosta tai uudelleenjärjestelystä ennen osituskirjan allekirjoitusta.
Joudunko maksamaan veroa tasingosta?
Avio-oikeuden nojalla osituksessa saatu omaisuus on lahjaverosta vapaata. Verotusta voi tulla, jos myyt omaisuutta tasingon rahoittamiseksi tai siirrät kiinteistön. Tarkista asia Verohallinnolta tai veroasiantuntijalta ennen kauppaa.
Voinko vaatia ositusta vielä vuosien kuluttua erosta?
Voit, mutta avio-oikeus vanhenee 10 vuoden kuluttua lainvoimaisesta avioeropäätöksestä. Ennen 1.6.2026 purkautuneissa avioliitoissa vanhentuminen tapahtuu aikaisintaan 1.6.2031. Vanhentuminen katkeaa pesänjakajan hakemisella.
Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet
Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu