Puolison elatusapu avioerossa: kuka saa, kuinka paljon ja kauanko
Avioliiton aikana puolisoilla on keskinäinen elatusvelvollisuus: kummankin tulee kykynsä mukaan osallistua perheen talouteen ja toisen puolison elatukseen (avioliittolaki 46 §). Avioeron jälkeen pääsääntö kääntyy. Kumpikin vastaa omasta elatuksestaan, eikä avioero sellaisenaan anna oikeutta elatusapuun. Elatusapu tulee kysymykseen silloin, kun toinen puoliso on jäänyt vaille itsenäistä elatuskykyä nimenomaan avioliiton vuoksi, esimerkiksi hoidettuaan vuosia kotia ja lapsia, ja toinen puoliso pystyy maksamaan.
Käyt läpi, milloin elatusapua voi vaatia harkinta-aikana ja milloin avioeron jälkeen, miten tuomioistuin arvioi tarvetta ja maksukykyä, mitä eroa on toistaiseksi, määräajaksi ja kertakaikkisena maksettavalla elatusavulla, miten puolisot voivat sopia elatusavusta ja vahvistaa sopimuksen hyvinvointialueella, miten maksamaton elatusapu peritään ulosotossa ja miten elatusapua muutetaan, kun olosuhteet muuttuvat (51 §). Mukana ovat myös verotus ja indeksikorotukset.
Lopputuloksena tiedät, kannattaako vaatimus esittää avioerohakemuksen yhteydessä käräjäoikeudessa vai sopia asiasta, mitä näyttöä tarvitset ja mitä ratkaisu tarkoittaa käytännössä. Lapsen elatusapu on eri asia: se määräytyy lapsen elatuksesta annetun lain mukaan, ja sitä varten on oma menettelynsä.
Keskeiset tiedot
Määräaika
Elatusapua voidaan määrätä taannehtivasti enintään kanteen vireillepanoa edeltäneeltä vuodelta (avioliittolaki 49 §). Vaatimus kannattaa esittää viimeistään avioeroasian yhteydessä, koska avioeron jälkeen elatusapua on vaikeampi perustella. Muutosta haettaessa voidaan ottaa huomioon kanteen vireillepanoa edeltäneiden kuuden kuukauden olosuhteet (51 §), mutta jo erääntynyttä elatusapua ei voi vastoin saajan tahtoa poistaa tai alentaa ajalta ennen kanteen vireilletuloa. Käräjäoikeuden päätökseen haetaan muutosta hovioikeudesta valitusosoituksessa mainitussa määräajassa (avioeron liitännäisasiana 30 päivää), mutta elatusapupäätös voidaan panna täytäntöön heti, vaikka se ei olisi lainvoimainen.
Mitä tehdä
- Arvioi, onko elatusavulle perustetta. Avioeroon tuomitsemisen yhteydessä tuomioistuin voi velvoittaa puolison maksamaan elatusapua toiselle, jos tämä tarvitsee sitä, sen mukaan kuin maksajan kykyyn ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi (avioliittolaki 48 §, laki 484/2023). Korkeimman oikeuden mukaan pääsääntö on, että avioliiton taloudellinen yhteys ja elatusvelvollisuus päättyvät avioeroon (KKO:2004:104). Elatusapu on poikkeus, joka edellyttää kolmea asiaa: hakijan elatuksen tarvetta, maksajan elatuskykyä ja sitä, että tarve johtuu avioliitosta. Tyypillisiä perusteita ovat pitkä kotona olo lasten vuoksi, ammatista vieraantuminen, pieni eläke tai se, että hakija on muuttanut Suomeen puolison takia eikä hänellä ole kielitaitoa tai koulutusta (KKO:2010:3).
- Vaadi elatusapua harkinta-ajalle erikseen. Harkinta-aikana avioliitto on voimassa, ja puolisoiden keskinäinen elatusvelvollisuus jatkuu 46 §:n mukaan. Jos puoliso laiminlyö elatusvelvollisuutensa tai puolisot asuvat erillään, tuomioistuin voi velvoittaa hänet maksamaan elatusapua (47 §). Harkinta-ajan elatusapu arvioidaan lievemmin kuin avioeron jälkeinen: lähtökohtana on, että molemmilla puolisoilla on avioliiton aikana samanlainen elintaso (KKO:2004:104). Vaatimus esitetään avioerohakemuksen liitännäisvaatimuksena, ja käräjäoikeus voi antaa siitä väliaikaisen määräyksen, johon ei saa hakea muutosta (31 §, laki 484/2023). Väliaikainen määräys on voimassa, kunnes asia ratkaistaan. Liitä vaatimukseen selvitys omista ja puolison tuloista sekä kuukausimenoista.
- Kerää näyttö tarpeesta ja maksukyvystä. Tuomioistuin arvioi kokonaisuutta: avioliiton kestoa, hakijan ikää, terveyttä, koulutusta ja työllistymismahdollisuuksia, puolisoiden tuloja ja varallisuutta sekä sitä, mitä kumpikin saa osituksessa. Hanki verotodistukset, palkkatodistukset, eläkeotteet, Kelan päätökset, vuokrasopimus ja selvitys työnhausta. Ositus vaikuttaa suoraan elatusavun tarpeeseen: jos hakija saa osituksessa merkittävää omaisuutta, tarve voi poistua kokonaan. Korkein oikeus on evännyt elatusavun avioeron jälkeen työkykyiseltä 49-vuotiaalta, joka oli ollut kotona 16 vuotta mutta sai osituksessa ja perinnönjaossa omaisuutta (KKO:2004:104). Yhteiskunnan tuet, kuten asumistuki ja toimeentulotuki, vähentävät tarvetta, mutta eivät poista sitä (KKO:2010:3).
- Valitse elatusavun muoto: toistaiseksi, määräajaksi vai kertakaikkisena. Elatusapu voidaan vahvistaa maksettavaksi toistaiseksi tai siten, että maksuvelvollisuus päättyy päätöksessä asetetun määräajan kuluttua (48 § 2 momentti). Määräaikainen elatusapu on nykykäytännössä tavallisin: se antaa hakijalle sopeutumisajan koulutukseen ja työelämään. Korkein oikeus piti kolmea vuotta riittävänä aikana kielitaidon ja koulutuksen hankkimiseksi ja määräsi 300 euroa kuukaudessa (KKO:2010:3). Kertakaikkinen elatusapu tulee kysymykseen, jos maksajan varallisuus ja muut seikat antavat siihen aihetta. Se katkaisee taloudellisen siteen kerralla, eikä sitä voi enää muuttaa maksamisen jälkeen (51 §). Määräajoin maksettava elatusapu lakkaa, jos saaja menee uudelleen naimisiin.
- Sopikaa elatusavusta ja vahvistakaa sopimus hyvinvointialueella. Puolisot voivat tehdä keskenään kirjallisen sopimuksen harkinta-ajan tai avioeron jälkeisestä elatusavusta (50 §). Sopimus esitetään vahvistettavaksi sen hyvinvointialueen sosiaalitoimelle, jonka alueella puolisolla tai toisella heistä on asuinpaikka (50 §, laki 623/2022). Ennen vahvistamista hyvinvointialue harkitsee, onko sopimus kohtuullinen elatuksen tarpeen ja maksukyvyn kannalta. Vahvistettu sopimus on ulosottoperuste, ja se pannaan täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio (ulosottokaari 2 luku 2 §). Sopimukseen kirjataan kuukausimäärä tai kertasuoritus, alkamis- ja päättymispäivä, maksupäivä, tilinumero ja indeksiehto. Vahvistamattomankin sopimuksen voi kirjata, mutta sitä ei voi periä suoraan ulosotossa.
- Esitä vaatimus käräjäoikeudessa, jos sopua ei synny. Elatusapuvaatimus esitetään avioerohakemuksessa tai vastauksessa liitännäisvaatimuksena (31 §), ja se voidaan esittää myös erillisenä hakemuksena tai kanteena avioeron jälkeen. Avioeron yhteydessä vaatimus käsitellään samassa käräjäoikeudessa kuin avioeroasia, ja erillisessä asiassa käräjäoikeus valitaan puolisoiden asuinpaikan perusteella. Oikeudenkäyntimaksu määräytyy tuomioistuinmaksulain mukaan, ja vuoden 2026 tasossa se on käräjäoikeudessa asian laadusta riippuen 310 tai 610 euroa (tuomioistuinmaksulaki 2 §, laki 400/2026). Asianajajan kulut voivat olla moninkertaiset maksuun verrattuna, joten sovintoa kannattaa yrittää ensin. Oikeusaputoimistosta voi hakea oikeusapua, jos tulot ovat pienet. Elatusapupäätös voidaan panna täytäntöön heti, ellei päätöksessä toisin määrätä (49 § 2 momentti).
- Seuraa maksuja ja vie maksamatta jäänyt elatusapu ulosottoon. Jos elatusvelvollinen ei maksa, jätä ulosottohakemus Ulosottolaitokselle verkossa ja liitä mukaan tuomio tai vahvistettu sopimus. Ulosottomies voi ulosmitata palkasta, eläkkeestä ja muusta omaisuudesta. Puolison elatusapu peritään kuitenkin tavallisten ulosmittaussääntöjen mukaan: tehostettu palkan ulosmittaus ja etuoikeus koskevat vain lapsen elatusapua (ulosottokaari 4 luku 54 §). Kela ei maksa elatustukea puolisolle, joten ulosotto on ainoa perintäkeino. Kun elatusvelvollinen kuolee, maksamatta jääneet erät voidaan periä kuolinpesästä, ja kuolinpesän osakas voi ajaa elatusavun muuttamista koskevaa kannetta (KKO:1989:69). Pidä kirjaa maksuista ja eräpäivistä, koska erääntyneet erät vanhentuvat.
- Hae muutosta, kun olosuhteet muuttuvat. Tuomioistuimen päätöstä tai puolisoiden sopimusta voidaan muuttaa, jos se on muuttuneiden olosuhteiden vuoksi aiheellista (51 §). Tällaisia ovat esimerkiksi maksajan työttömyys tai sairastuminen, saajan työllistyminen, uusi avoliitto tai eläköityminen. Sopimusta voidaan muuttaa myös, jos sitä on pidettävä kohtuuttomana. Muutoksessa voidaan ottaa huomioon kanteen vireillepanoa edeltäneiden kuuden kuukauden olosuhteet, mutta jo erääntynyttä elatusapua ei voi poistaa ajalta ennen kanteen vireilletuloa vastoin saajan tahtoa (KKO:1991:114). Muutos haetaan käräjäoikeudesta tai tehdään uusi sopimus, joka vahvistetaan hyvinvointialueella. Jos päätös kumotaan, tuomioistuin harkitsee, palautetaanko liikaa maksettu elatusapu.
- Huomioi indeksikorotus ja verotus. Avioliittolain mukaista elatusapua korotetaan vuosittain tammikuun alusta elinkustannusindeksin nousua vastaavasti (laki eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin 1 ja 2 §, laki 583/2008), ellei päätöksessä tai sopimuksessa ole toisin määrätty. Uusi määrä on maksettava ilman erillistä ilmoitusta. Verotuksessa entiselle tai pysyvästi erillään asuvalle puolisolle määräajoin maksettava avustus ei ole saajan veronalaista tuloa (tuloverolaki 91 §), eikä maksaja voi vähentää sitä verotuksessaan. Kertasuorituksen verokohtelun voi varmistaa Verohallinnon ennakkoratkaisulla, jos summa on suuri. Elatusavulla voi olla merkitystä myös työeläkkeen kannalta: entisellä puolisolla, jolle on vahvistettu elatusapu, voi olla oikeus perhe-eläkkeeseen (KHO:2004:62).
Mihin kiinnittää huomiota
- Elatusapua vaaditaan pelkän avioeron tai elintason laskun perusteella. Avioero ei sellaisenaan anna oikeutta elatusapuun, vaan tarpeen on johduttava avioliitosta (KKO:2004:104, KKO:2010:3).
- Vaatimus jätetään esittämättä avioeroasiassa. Elatusapua voidaan määrätä taannehtivasti vain vuodelta ennen kanteen vireillepanoa (49 §), ja myöhemmin avioliiton ja tarpeen yhteyttä on vaikeampi näyttää.
- Sopimusta ei vahvisteta hyvinvointialueella. Vahvistamaton sopimus ei ole ulosottoperuste, joten maksamatta jäänyt elatusapu on ensin haettava tuomioistuimesta.
- Kertakaikkista elatusapua ja ositusta ei erotella. Kertasuoritus on elatusapua, ei osituksen osa; sekoittaminen voi aiheuttaa riidan ja vaikeuttaa muutosta tai verotusta.
- Maksaja lopettaa maksamisen itse olosuhteiden muututtua. Velvollisuus jatkuu, kunnes päätöstä tai sopimusta muutetaan, eikä erääntyneitä eriä voi poistaa ajalta ennen kanteen vireilletuloa (KKO:1991:114).
- Uusi avioliitto unohdetaan. Määräajoin maksettava elatusapu lakkaa saajan uuteen avioliittoon (48 §); avoliitto ei lakkauta sitä automaattisesti, mutta voi olla muutosperuste.
- Indeksikorotus jätetään maksamatta. Avioliittolain mukainen elatusapu nousee vuosittain elinkustannusindeksin mukaan (583/2008), ja maksamaton korotus peritään ulosotossa.
- Elatusapua koskeva sopimus tehdään vain suullisesti. Laki edellyttää kirjallista sopimusta (50 §), ja ilman sitä elatusapua ei voi vahvistaa eikä periä.
Oikeusperusta
Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut
Usein kysytyt kysymykset
Onko entiselle puolisolle pakko maksaa elatusapua avioeron jälkeen?
Ei yleensä. Avioeron jälkeen kumpikin vastaa omasta elatuksestaan, ja elatusapu on poikkeus. Tuomioistuin voi määrätä sitä, jos toinen puoliso tarvitsee elatusapua avioliitosta johtuvasta syystä ja toinen pystyy maksamaan (avioliittolaki 48 §). Ilman tuomioistuimen päätöstä tai vahvistettua sopimusta maksuvelvollisuutta ei ole.
Kuinka paljon puolison elatusapu on?
Laissa ei ole kaavaa eikä taulukkoa. Määrä harkitaan saajan tarpeen ja maksajan kyvyn mukaan kohtuulliseksi. Korkeimman oikeuden ratkaisuissa määrät ovat olleet vaatimattomia, esimerkiksi 300 euroa kuukaudessa kolmen vuoden ajan (KKO:2010:3). Elatusapu korottuu vuosittain elinkustannusindeksin mukaan, ellei toisin ole määrätty.
Kuinka kauan puolison elatusapua maksetaan?
Elatusapu voidaan vahvistaa toistaiseksi tai määräajaksi (48 § 2 momentti). Määräaikainen elatusapu on tavallisin, ja aika mitoitetaan sen mukaan, kuinka kauan saaja tarvitsee kouluttautumiseen tai työllistymiseen. Määräajoin maksettava elatusapu lakkaa aina, jos saaja menee uudelleen naimisiin. Kertakaikkinen elatusapu maksetaan kerralla.
Saako elatusapua avioeron harkinta-aikana?
Kyllä. Harkinta-aikana avioliitto on voimassa ja puolisoiden elatusvelvollisuus jatkuu (46 ja 47 §). Jos puolisot asuvat erillään tai toinen laiminlyö elatuksen, käräjäoikeus voi velvoittaa hänet maksamaan elatusapua ja antaa asiasta väliaikaisen määräyksen avioeroasian yhteydessä (31 §). Harkinta-ajan elatusavun kynnys on matalampi kuin avioeron jälkeisen.
Miten puolisoiden elatussopimus vahvistetaan?
Sopimus tehdään kirjallisesti ja esitetään sen hyvinvointialueen vahvistettavaksi, jonka alueella jompikumpi puoliso asuu (50 §, laki 623/2022). Hyvinvointialue tarkistaa, että sopimus on kohtuullinen tarpeen ja maksukyvyn kannalta. Vahvistettu sopimus on ulosottoperuste, ja se voidaan panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio.
Mitä tarkoittaa kertakaikkinen elatusapu?
Kertakaikkinen elatusapu maksetaan yhtenä suorituksena kuukausierien sijaan. Tuomioistuin voi määrätä sen, jos maksajan varallisuus ja muut seikat antavat siihen aihetta (48 § 3 momentti). Kun kertasuoritus on maksettu, sitä ei voi enää muuttaa (51 §), eikä uusi avioliitto vaikuta siihen. Kertasuoritus katkaisee taloudellisen siteen lopullisesti.
Voiko puolison elatusapua muuttaa tai lopettaa?
Kyllä. Päätöstä tai sopimusta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat muuttuneet, ja sopimusta myös, jos se on kohtuuton (51 §). Muutos haetaan käräjäoikeudesta tai tehdään uusi vahvistettava sopimus. Jo erääntyneitä eriä ei voi poistaa ajalta ennen kanteen vireilletuloa vastoin saajan tahtoa (KKO:1991:114).
Mitä teen, jos entinen puoliso ei maksa elatusapua?
Jätä ulosottohakemus Ulosottolaitokselle ja liitä mukaan tuomio tai hyvinvointialueen vahvistama sopimus (ulosottokaari 2 luku 2 §). Ulosottomies voi ulosmitata palkasta, eläkkeestä ja omaisuudesta. Kela ei maksa puolisolle elatustukea, ja lapsen elatusapua koskeva tehostettu ulosmittaus ei koske puolison elatusapua.
Onko puolison elatusapu veronalaista tuloa?
Ei. Entiselle tai pysyvästi erillään asuvalle puolisolle määräajoin maksettava avustus ei ole saajan veronalaista tuloa (tuloverolaki 91 §). Maksaja ei vastaavasti voi vähentää elatusapua omassa verotuksessaan. Suuren kertasuorituksen verokohtelun voi varmistaa Verohallinnon ennakkoratkaisulla.
Lakkaako elatusapu, jos saaja muuttaa avoliittoon?
Laki lakkauttaa määräajoin maksettavan elatusavun automaattisesti vain saajan uuteen avioliittoon (48 §). Avoliitto voi kuitenkin olla muuttunut olosuhde, jonka perusteella maksaja voi hakea elatusavun alentamista tai lakkauttamista käräjäoikeudesta (51 §). Siihen asti elatusapu on maksettava.
Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet
Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu