Vuosiloma ja lomakorvaus: oikeutesi ja laskenta

Loma kertyy lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana, ja kesäloma pidetään lomakaudella 2.5.–30.9. (vuosilomalaki 4 ja 20 §). Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohta viimeistään kuukautta ennen loman alkua tai, jos se ei ole mahdollista, viimeistään kaksi viikkoa ennen (23 §). Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkua (15 §). Saatavan oikeus raukeaa, jos kannetta ei nosteta työsuhteen kestäessä kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana loma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava; työsuhteen päätyttyä kanneaika on kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä (34 §).

1. Laske, paljonko lomaa sinulle on kertynyt. Työntekijällä on oikeus kahteen ja puoleen arkipäivään kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, loma kertyy kuitenkin kaksi arkipäivää kuukaudessa (5 §). Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy 31.3. Esimerkki: työsuhde alkaa 1.8.2026 ja kaikki kuukaudet ovat täysiä, joten maaliskuun 2027 loppuun mennessä kertyy kahdeksan kuukautta kertaa kaksi eli 16 arkipäivää. Päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään. Arkipäiviä ovat muut päivät kuin sunnuntai, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä, joten lauantai kuluttaa lomapäivän (4 §). Pyydä työnantajalta kirjallinen selvitys kertymästäsi (29 §). Jos olet ollut samalla työnantajalla yli vuoden, kertymä lasketaan seuraavalla lomanmääräytymisvuodella kahden ja puolen päivän vauhdilla, jolloin kokonaisvuodesta kertyy 30 arkipäivää eli viisi viikkoa. Alle vuoden kestäneessä työsuhteessa lomaa kertyy kaksi päivää kuukaudessa.
2. Selvitä, onko kuukausi täysi lomanmääräytymiskuukausi. Täytenä pidetään kalenterikuukautta, jolloin on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää. Jos työskentelet sopimuksen mukaan niin harvoin, ettei yksikään kuukausi täytä 14 päivän rajaa, kuukausi on täysi, kun on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia (6 §). Työssäolon veroisena aikana pidetään muun muassa sairauspoissaoloa enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, vanhempainvapaata ja lomauttamista enintään 30 työpäivää kerrallaan (7 §). Raskaus- ja vanhempainvapaan työssäolon veroisuus on rajattu 160 päivään (laki 34/2022). Tarkista, onko työnantaja lukenut nämä poissaolot oikein, koska virhe pienentää lomaasi.
3. Tunnista osa-aikainen ja tuntityöntekijän asema. Jos sopimuksen mukaan teet kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, sinulla ei ole lomaa vaan oikeus halutessasi saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kuukaudelta (8 §). Vapaan ajalta maksetaan lomakorvaus, joka on 9 prosenttia työssäolon ajalta maksetusta palkasta tai 11,5 prosenttia, jos työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut vähintään vuoden (16 §). Vapaasta on ilmoitettava ennen lomakauden alkua (8 §). Toistuvissa määräaikaisissa työsopimuksissa työskennellyt saa halutessaan vapaata kertyneen loman verran siltä osin kuin lomaa ei ole pidetty. Ilmoita halustasi kirjallisesti hyvissä ajoin ennen 2.5. alkavaa lomakautta.
4. Seuraa, miten työnantaja antaa loman. Loma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, jollei muuta sovita. Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle (kesäloma), ja loppuosa (talviloma) annetaan viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma annetaan yhdenjaksoisena, mutta 12 arkipäivää ylittävä osa kesälomasta saa työn käynnissä pitämiseksi jakaa osiin (20 §). Ennen ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä (22 §). Ilmoitus tehdään kuukautta ennen loman alkua, tai poikkeuksellisesti vähintään kaksi viikkoa ennen (23 §). Ilman suostumustasi lomaa ei saa määrätä alkamaan vapaapäivänä, jos lomapäivät siitä vähenevät, eikä enintään kolmen päivän lomaosaa vapaapäivälle (24 §). Sovi poikkeukset kirjallisesti (21 §). Kirjaa muistiin, milloin ja miten työnantaja ilmoitti lomasi, koska ilmoituksen myöhästyminen on usein se peruste, jolla loman siirtoa voi vaatia.
5. Tarkista lomapalkka ja sen maksuaika. Lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista, mutta enintään kuuden päivän lomajaksolta se saa maksaa tavanomaisena palkanmaksupäivänä (15 §). Viikko- tai kuukausipalkkainen saa tavanomaisen palkkansa myös loman ajalta (10 §). Tuntipalkkaisen ja urakkapalkkaisen palkka lasketaan kertomalla keskipäiväpalkka lomapäivien määrän mukaisella kertoimella; 24 lomapäivän kerroin on 22,2 ja 30 päivän 27,8 (11 §). Alle 14 päivänä kuukaudessa työtä tekevällä lomapalkka on 9 tai 11,5 prosenttia ansioista (12 §). Työnantajan on annettava lomapalkkalaskelma, josta ilmenevät summa ja laskentaperuste (28 §). Vertaa laskelmaa palkkakuitteihin ja pyydä korjaus kirjallisesti.
6. Toimi oikein, jos sairastut ennen lomaa tai sen aikana. Jos olet loman alkaessa työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi, loma on pyynnöstäsi siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Jos työkyvyttömyys alkaa loman aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitsemän kalenteripäivää, seitsemän päivän ylittävää osaa ei pidetä lomana, kun pyydät sitä ilman aiheetonta viivytystä (25 §). Työnantaja voi vaatia luotettavan selvityksen, käytännössä lääkärintodistuksen. Siirretty kesäloma annetaan lomakaudella, ja jos se ei onnistu, saman kalenterivuoden aikana; talviloma annetaan seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos lomaa ei työkyvyttömyyden jatkuessa voida antaa, se korvataan lomakorvauksella (26 §). Ilmoita sairastumisesta työnantajalle heti ja säilytä todistus.
7. Vaadi lomakorvaus työsuhteen päättyessä. Työsuhteen päättyessä sinulla on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus ajalta, jolta et ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Jos työsuhde on päättyessään jatkunut vähintään vuoden, korvaus lasketaan kuluvan lomanmääräytymisvuoden alusta kahden ja puolen päivän vauhdilla (17 §). Jos ensimmäiseltä ja viimeiseltä kuukaudelta kertyy yhteensä riittävästi työssäolopäiviä, ne luetaan yhdeksi täydeksi kuukaudeksi. Korkein oikeus on tulkinnut, että alle vuoden kestäneessä työsuhteessa loma kertyy kaksi päivää kuukaudessa myös uudelta lomanmääräytymisvuodelta (KKO:2005:61, vanha laki). Maksuviivästyksestä voi seurata korko ja enintään kuuden kalenteripäivän odotuspäivien palkka (työsopimuslaki 2 luku 14 §). Vaadi korvausta kirjallisesti lopputilin yhteydessä.
8. Selvitä lomaraha ja pidemmät lomat työehtosopimuksesta. Laki ei velvoita maksamaan lomarahaa: se perustuu työehtosopimukseen tai työsopimukseen, ja yleensä se on lomapalkkaan nähden prosenttiperusteinen lisä, jonka määrä vaihtelee alakohtaisesti. Valtakunnalliset järjestöt saavat sopia toisin lomakaudesta, lomapalkan ja lomakorvauksen laskemisesta ja maksamisesta sekä säästövapaasta (30 §, laki 946/2024). Yleissitova työehtosopimus voi tulla noudatettavaksi, vaikka työnantaja ei olisi järjestön jäsen, ja siihen kuuluvat lomarahaa koskevat saatavat voivat olla vaatimuksen kohteena (KKO:2016:18). Tarkista lisäksi, voitko säästää 24 päivää ylittävän osan lomastasi (27 §). Pyydä työnantajalta nähtäville työehtosopimus ja vuosilomakirjanpito.
9. Vaadi saatavaa ajoissa ja käytä valvontaa. Saatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana loma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava; työsuhteen päätyttyä kanneaika on kaksi vuotta päättymisestä (34 §). Kehota työnantajaa ensin kirjallisesti, tee ammattiliiton tai luottamusmiehen kautta neuvottelu, ja nosta tarvittaessa kanne käräjäoikeudessa. Lain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset, joten voit ilmoittaa laiminlyönnistä aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle (37 §, laki 742/2025). Loman antamatta jättäminen ja lomapalkkalaskelman antamatta jättäminen ovat vuosilomarikkomuksia, joista voi seurata sakko (38 §).

• Lomapäivien laskeminen kalenteripäivinä arkipäivien sijaan. Lauantai on arkipäivä ja kuluttaa lomapäivän, joten viikon loma vie kuusi päivää (4 §).
• Lomaoikeuden unohtaminen osa-aikaisena. Jos kuukaudessa kertyy alle 14 päivää tai 35 tuntia, loma ei kerry tavalliseen tapaan, vaan on tehtävä ilmoitus vapaasta ennen lomakauden alkua (8 §).
• Lomakorvauksen hyväksyminen kesken työsuhteen. Lomaa ei saa vaihtaa rahaksi työsuhteen aikana, ja sopimus, joka heikentää lain etuja, on mitätön (3 §). Lomakorvaus maksetaan pääsääntöisesti vasta työsuhteen päättyessä (17 §).
• Sairastumisesta ilmoittamatta jättäminen. Jos et pyydä sairauspäivien siirtämistä ilman aiheetonta viivytystä, ne voivat jäädä lomapäiviksi (25 §).
• Lomapalkkalaskelman tarkistamatta jättäminen. Virheet palkan perusteessa, esimerkiksi unohdettu provisio tai vuorolisä, huomataan usein vasta lopputilissä (9–12 ja 28 §).
• Kanneajan unohtaminen. Vuosilomasaatava raukeaa kahden vuoden määräajassa (34 §); ammattiliitolta kannattaa pyytää apua jo ensimmäisen puutteen jälkeen.
• Lomarahan sekoittaminen laissa säädettyyn etuun. Lomaraha perustuu työehtosopimukseen, ja ehdot, kuten maksuajankohta ja prosentti, vaihtelevat aloittain.
• Työnantajan vuosilomakirjanpito jää pyytämättä. Kirjanpidosta käyvät ilmi lomien pituudet, ajankohdat ja maksetut palkat, ja sinulla on oikeus saada kirjallinen selvitys merkinnöistä (29 §). Ilman sitä kertymän ja palkan virheet jäävät huomaamatta, kunnes kanneaika on kulunut.

Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu

Päivitetty: 04.11.2026 · Lähteet: Vuosilomalaki (162/2005), 5 § lomanmääräytyminen, 17 § lomakorvaus työsuhteen päättyessä ja 34 § kanneaika, Laki vuosilomalain muuttamisesta (34/2022): 7 § työssäolon veroinen aika, 16 § lomakorvaus, 24 §, Laki vuosilomalain 30 ja 31 §:n muuttamisesta (946/2024): poikkeaminen työehtosopimuksella, Laki vuosilomalain 37 §:n muuttamisesta (742/2025): valvonta, finlex.fi, EUR-Lex

Selitykset on tuotettu virallisesta lakitekstistä ja ovat suuntaa antavia; sitova on vain koko teksti, johon jokainen sivu linkittää. Europaius tarjoaa oikeudellista tietoa, ei asianajopalveluja.