Työtapaturma ja korvaukset: näin haet korvausta
Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) takaa työntekijälle korvauksen, kun työssä tai työmatkalla sattuu tapaturma tai työ aiheuttaa ammattitaudin. Korvaus tulee työnantajan pakollisesta tapaturmavakuutuksesta, ei työnantajan omasta pussista, ja se maksetaan riippumatta siitä, kenen syystä vahinko syntyi. Lain mukaan korvataan sairaanhoito, päiväraha, haittaraha, tapaturmaeläke ja kuntoutus (36–99 §).
Tässä käydään läpi, miten tapaturma ilmoitetaan, mitä vakuutusyhtiön on selvitettävä, mitä korvauslajeja on ja miten päätökseen haetaan muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta ja vakuutusoikeudesta. Käsittelyssä on myös kysymys, milloin työnantajalta voi vaatia vahingonkorvausta vakuutuskorvauksen lisäksi. Ohje on tarkoitettu sekä vahingoittuneelle että työnantajalle, jonka on huolehdittava ilmoituksesta ja vakuutuksesta.
Lopputuloksena tiedät, mitä teet ensimmäisinä päivinä, mihin vakuutusyhtiöön ilmoitus kuuluu, mitkä määräajat on pidettävä ja miten kieltävää päätöstä kannattaa lähteä vastustamaan. Vahinkopäivän jälkeen on ensin hakeuduttava hoitoon ja kerrottava vahingosta työnantajalle. Muutoksenhakuaika on vain 30 päivää, joten päätökseen on reagoitava heti. Vakuutusyhtiö ei maksa korvausta ilman asiakirjoja, joten kirjaa tapahtuma, todistajat ja hoitokäynnit alusta alkaen.
Keskeiset tiedot
Määräaika
Vahingoittuneen on ilmoitettava vahingosta työnantajalle heti, kun se on mahdollista (työtapaturma- ja ammattitautilaki 110 §), ja työnantajan vakuutusyhtiölle viipymättä, viimeistään 10 arkipäivän kuluessa tiedon saamisesta (111 §). Korvausasia on saatettava vireille viiden vuoden kuluessa vahinkopäivästä, ammattitaudissa päivästä, jona lääkäri ensimmäisen kerran arvioi sairauden johtuvan työstä (116 §). Päivärahaa maksetaan enintään vuoden ajan vahinkopäivästä (56 §). Muutoksenhakuaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista, ja tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä postituksesta (241 §). Henkilövahingon vahingonkorvauksen vanhentumisaika on kymmenen vuotta (työsopimuslaki 13 luku 9 §).
Mitä tehdä
- Hakeudu hoitoon ja kerro tapahtuneesta työnantajalle. Mene työterveyshuoltoon, terveysasemalle tai päivystykseen ja kerro lääkärille, että vamma on sattunut töissä tai työmatkalla, jotta se kirjataan potilasasiakirjoihin. Ilmoita vahingosta työnantajalle tai tämän edustajalle heti, kun olosuhteet sen sallivat (110 §), ja pyydä ilmoituksesta todistus. Kirjaa muistiin päivämäärä, kellonaika, paikka, tapahtumien kulku ja mahdolliset todistajat. Ota valokuvat työpaikasta, laitteesta tai liukkaasta kohdasta, kun se on mahdollista. Jos jätät hoitoon hakeutumisen myöhemmäksi, vamman ja tapahtuman välinen syy-yhteys on vaikeampi osoittaa, ja vakuutusyhtiö voi evätä korvauksen puuttuvan näytön vuoksi.
- Selvitä, onko kyse työtapaturmasta tai ammattitaudista. Työtapaturma on työntekijälle työssä, työntekopaikan alueella tai laissa luetelluissa olosuhteissa sattunut äkillinen ja odottamaton tapahtuma (17 ja 20 §). Työssä sattuneeksi katsotaan tapaturma työnteon yhteydessä, työtehtävästä johtuvalla matkalla ja työnantajan asian hoitamisessa (21 §). Työmatka kuuluu piiriin, kun kyse on tavanomaisesta asunnon ja työpaikan välisestä matkasta, ja siihen sisältyy vähäinen poikkeaminen reitiltä esimerkiksi päiväkodin tai ruokakaupan vuoksi (23 §). Ammattitauti on sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle työssä (26 §). Etätyössä ja kotona tehtävässä työssä työmatka- ja taukosäännöt eivät päde (25 §).
- Varmista, että työnantaja tekee tapaturmailmoituksen. Työnantajan on ilmoitettava työtapaturmasta ja ammattitaudista vakuutusyhtiölle viipymättä ja viimeistään kymmenen arkipäivän kuluessa siitä, kun hän sai tiedon vahingosta (111 §). Ilmoituksessa on oltava tiedot vahingoittuneesta, työnantajasta, tapahtuman ajasta, paikasta ja olosuhteista sekä palkasta. Jos työnantaja viivyttelee, voit tehdä vakuutusyhtiölle kirjallisen ilmoituksen itse (112 §); korvausasia tulee silloin vireille omasta ilmoituksestasi. Vakuutusyhtiö selviää kysymällä Tapaturmavakuutuskeskukselta, jos et tiedä, missä yhtiössä työnantajalla on vakuutus (113 §). Vakuutusyhtiön on ilmoitettava sinulle vireilletulosta viipymättä (115 §). Työnantajan kannattaa pyytää työntekijältä ja silminnäkijöiltä kirjalliset kuvaukset samana päivänä, koska muistikuvat haalistuvat nopeasti ja vakuutusyhtiö kysyy tapahtumahetken yksityiskohtia, kuten käytettyä konetta, työtehtävää ja suojavarusteita.
- Selvitä työnantajan vakuutus ja korvausvastuu. Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä työtapaturman ja ammattitaudin varalta, jollei kalenterivuoden palkkasumma ole enintään 1 200 euroa (3 §). Jos vakuutus puuttuu, korvausasian käsittelee Tapaturmavakuutuskeskus (6 ja 113 §), ja työnantajalta peritään maksetut korvaukset enintään 5 000 euroa vahinkotapahtumaa kohden (184 §). Työntekijän oikeus korvaukseen ei kuitenkaan katoa sillä, että vakuutus puuttuu. Valtion työssä korvaus maksetaan Valtiokonttorin kautta. Kysy vakuutusyhtiön nimeä työnantajalta tai Tapaturmavakuutuskeskukselta.
- Hae sairaanhoidon kulut ja päiväraha. Sairaanhoidon kustannukset korvataan vahingon vuoksi tarpeellisesta hoidosta (36 ja 37 §); julkisessa terveydenhuollossa hyvinvointialue laskuttaa vakuutusyhtiötä täyskustannusmaksulla (40 §), joten omavastuu jää vähäiseksi. Yksityisestä hoidosta saat korvauksen siten kuin 43–45 §:ssä säädetään, joten tarkista maksusitoumuksen tarve etukäteen. Päivärahaa maksetaan, kun olet työkyvytön vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä vahinkopäivän jälkeen (56 §). Ensimmäiseltä 28 päivältä päiväraha vastaa maksettua sairausajan palkkaa (58 §), ja sen jälkeen päiväraha on 1/360 vuosityöansiostasi (59 §). Päivärahaa maksetaan enintään vuoden ajan vahinkopäivästä. Tallenna kaikki kuitit ja lääkemääräykset, sillä vakuutusyhtiö voi pyytää niitä jälkikäteen. Jos työnantaja maksaa sairausajan palkan, päivärahan hakee yleensä työnantaja, ja vakuutusyhtiö maksaa korvauksen hänelle (139 §), joten tarkista, että palkka on maksettu oikein.
- Selvitä haittaraha, tapaturmaeläke ja kuntoutus. Pysyvästä yleisestä haitasta maksetaan haittarahaa (83 §); haitta arvioidaan haittaluokissa 1–20, ja luokkiin 1–5 kuuluvista vammoista maksetaan kertakorvaus ja luokista 6–20 jatkuva korvaus (86 ja 87 §). Haitta katsotaan pysyväksi vasta, kun tila ei lääketieteellisen todennäköisyyden mukaan enää parane. Jos työkyky on pysyvästi heikentynyt, voit saada tapaturmaeläkettä (63–66 §), ja ammatillista kuntoutusta on selvitettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työkyvyttömyyden alkamisesta (120 §). Muista, että vuonna 2026 voimaan tullut 141 §:n muutos koskee takautuvaa ansionmenetyskorvausta ja sen maksamista työttömyyskassalle tai Kelalle (laki 64/2026).
- Anna selvitykset ja noudata vakuutusyhtiön pyyntöjä. Vakuutusyhtiön on huolehdittava tarvittavasta selvityksestä ja asian joutuisasta käsittelystä (119 §), mutta sinulla on velvollisuus edistää korvausasiaa, mennä pyydettyihin tutkimuksiin ja ottaa vastaan kuntoutusta (130–133 §). Toimita lääkärinlausunnot, potilasasiakirjat ja työnantajan tiedot sekä vastaa kysymyksiin kirjallisesti. Kun kyse on lääketieteellisestä syy-yhteydestä, yhtiön on perusteltava kieltävä päätös lääketieteellisten seikkojen pohjalta (124 §). Jos olet ammattitautiasiassa, pyydä työterveyslääkäriltä ammattitautiepäily ja lähete Työterveyslaitokselle. Jos vakuutusyhtiö vaatii lisäselvitystä, vastaa pyyntöön kirjallisesti määräajassa ja säilytä jäljennös. Kun lääketieteellinen näyttö on vaikeaa, pyydä asian käsittelyyn tapaturma-asioiden korvauslautakunnan lausuntoa vakuutusyhtiön kautta (123 §).
- Hae muutosta päätökseen 30 päivässä. Jos et ole tyytyväinen vakuutusyhtiön päätökseen, valita tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan kirjallisesti; sen päätöksestä voit valittaa vakuutusoikeuteen (238 §). Muutoksenhakuaika on 30 päivää tiedoksisaannista, ja seitsemäs päivä postituksesta katsotaan tiedoksiantopäiväksi (241 §). Noudata päätöksen valitusosoitusta valituskirjelmän toimittamisessa. Valituksessa kerro, mitä päätöksen kohtaa vaadit muutettavaksi, ja liitä uudet lääketieteelliset selvitykset. Vakuutusoikeuden ratkaisusta voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta 60 päivässä, mutta vain jos ratkaisu koskee korvausoikeutta tai korvausvelvollista (238 ja 241 §). Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta (239 §).
- Arvioi vahingonkorvaus työnantajalta. Vakuutuskorvaus ei sulje pois vahingonkorvausta, jos työnantaja on laiminlyönyt työturvallisuutta ja vahinko aiheutui siitä. Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä (työturvallisuuslaki 8 §), ja korvausta voi vaatia vahingonkorvauslain 5 luvun mukaan. Korkein oikeus vertaa lisäkorvausta vaadittaessa vakuutuslaitoksen maksamaan haittarahaan (KKO:2023:91). Vakuutuslaitoksella on takautumisoikeus työnantajaan vain tahallisen tai törkeästi huolimattoman menettelyn tapauksessa (270 §). Työnantajan vahingonkorvausvastuun vanhentumisaika henkilövahingossa on kymmenen vuotta (työsopimuslaki 13 luku 9 §). Pyydä asiantuntijalta arvio, ennen kuin otat yhteyttä työnantajaan.
Mihin kiinnittää huomiota
- Ilmoitus jää tekemättä, koska vamma tuntuu aluksi vähäiseltä. Myöhemmin vamma pahenee, eikä syy-yhteyttä enää voi osoittaa, koska tapahtumasta ei ole merkintää eikä todistajia.
- Työnantaja ei tee ilmoitusta vakuutusyhtiölle 10 arkipäivän kuluessa (111 §). Voit hoitaa ilmoituksen itse (112 §), mutta työnantajan viivyttely hidastaa päivärahaa.
- Työmatkaa pidetään vapaa-ajan matkana. Jos poikkeaminen reitiltä on suurempi kuin vähäinen, korvausta ei välttämättä makseta (23 §). Kirjaa reitti ja syy heti.
- Muutoksenhakuaika 30 päivää jää käyttämättä. Valittamatta jäänyt päätös tulee lainvoimaiseksi, ja sen oikaisu edellyttää uutta selvitystä (245 §).
- Ammattitaudin ensimmäistä lääkärin arviota ei talleteta. Viiden vuoden määräaika alkaa lääkärin ensimmäisestä arviosta (116 §), joten kopioi lausunto ja päivämäärä.
- Vahingoittunut jättää hakematta haittarahaa, koska vamma ei estä työntekoa. Haittaraha maksetaan pysyvästä toimintakyvyn heikentymisestä riippumatta ansiotyöstä (83 §).
- Vakuutusyhtiön lääkäriasiantuntijan lausuntoa ei vastusteta. Hanki oma lausunto hoitavalta lääkäriltä, kun vakuutusyhtiön päätös perustuu lääketieteelliseen syy-yhteyteen (124 §).
- Oikeusturvavakuutus unohtuu. Kotivakuutuksen oikeusturva tai ammattiliitto voi kattaa muutoksenhakukuluja, joten selvitä se heti riita-asian alussa.
- Työnantaja ja vahingoittunut sopivat, ettei tapaturmaa ilmoiteta vakuutusyhtiölle, koska vahinko tuntuu pieneltä. Tällöin korvaus voi jäädä saamatta, ja myöhemmin ilmenevä pysyvä haitta on vaikea osoittaa, vaikka viiden vuoden aika olisi vielä auki (116 §).
Oikeusperusta
Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on työtapaturma?
Työtapaturma on ulkoisesta tekijästä johtuva äkillinen ja odottamaton tapahtuma, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden työssä, työntekopaikan alueella tai laissa lueteltuissa olosuhteissa (työtapaturma- ja ammattitautilaki 17, 20 ja 21 §). Työtapaturmaksi voi lukeutua myös tapaturma työmatkalla, työnantajan järjestämässä virkistystilaisuudessa tai koulutuksessa (23 ja 24 §).
Korvataanko työmatkalla sattunut tapaturma?
Kyllä, jos kyse on tavanomaisesta asunnon ja työpaikan välisestä matkasta (23 §). Vähäinen poikkeaminen reitiltä lasten päivähoidon tai ruokakaupassa käynnin vuoksi ei estä korvausta. Etätyössä tai kotona tehtävässä työssä työmatkasäännöstä ei sovelleta (25 §), joten arvio tehdään työtehtävän yhteyden perusteella.
Kuka maksaa työtapaturman korvaukset?
Korvaukset maksaa työnantajan tapaturmavakuutuksen vakuutusyhtiö. Jos työnantaja ei ole vakuuttanut työntekijöitä, korvausasian käsittelee Tapaturmavakuutuskeskus (6 ja 113 §), ja se perii maksetut korvaukset työnantajalta enintään 5 000 euroa vahinkotapahtumaa kohden (184 §). Valtion työssä korvaus maksetaan valtion varoista Valtiokonttorin kautta.
Kuinka nopeasti työtapaturmasta pitää ilmoittaa?
Vahingoittuneen on ilmoitettava vahingosta työnantajalle heti, kun se on olosuhteet huomioon ottaen mahdollista (110 §). Työnantajan on ilmoitettava vakuutusyhtiölle viipymättä, viimeistään 10 arkipäivän kuluessa tiedon saamisesta (111 §). Korvausasian voi viedä vireille vielä viiden vuoden kuluessa vahinkopäivästä (116 §), mutta ilmoitus kannattaa tehdä heti näytön vuoksi.
Paljonko päivärahaa saa työtapaturman jälkeen?
Päivärahaa maksetaan, kun olet työkyvytön vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä vahinkopäivän jälkeen (56 §). Ensimmäiseltä 28 päivältä päiväraha vastaa sairausajan palkkaa (58 §), ja sen jälkeen se on 1/360 vuosityöansiostasi (59 §). Päivärahaa maksetaan enintään vuoden ajan. Tarkka summa selviää vakuutusyhtiön päätöksestä.
Mitä haittaraha on?
Haittaraha on korvaus pysyvästä yleisestä haitasta eli toimintakyvyn heikentymisestä (83 §). Haitta luokitellaan luokkiin 1–20. Luokkiin 1–5 kuuluvista vammoista haittaraha maksetaan kertakorvauksena ja luokista 6–20 jatkuvana (87 §). Haitta katsotaan pysyväksi vasta, kun tila ei lääketieteellisen todennäköisyyden mukaan enää parane (83 §).
Korvataanko ammattitauti samoin kuin tapaturma?
Kyllä, ammattitauti korvataan samoilla korvauslajeilla kuin työtapaturma. Sairauden on oltava todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle työssä (26 §). Korvausasia on pantava vireille viiden vuoden kuluessa päivästä, jona lääkäri ensimmäisen kerran arvioi sairauden johtuvan työstä (116 §).
Voiko vakuutusyhtiön kielteiseen päätökseen hakea muutosta?
Voi. Valitus tehdään kirjallisesti tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan, ja sen päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen (238 §). Muutoksenhakuaika on 30 päivää tiedoksisaannista (241 §). Vakuutusoikeuden ratkaisusta voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta 60 päivässä, mutta vain tietyissä kysymyksissä.
Voinko vaatia työnantajalta lisäksi vahingonkorvausta?
Voit, jos työnantaja on laiminlyönyt työturvallisuusvelvoitteensa (työturvallisuuslaki 8 §) ja vahinko johtuu siitä. Korkein oikeus vertaa vaadittua korvausta vakuutuslaitoksen maksamaan haittarahaan (KKO:2023:91). Vanhentumisaika henkilövahingossa on kymmenen vuotta (työsopimuslaki 13 luku 9 §). Pyydä asiantuntijan arvio ennen vaatimuksen esittämistä.
Mitä jos työnantaja ei ole vakuuttanut työntekijöitään?
Vakuuttamisvelvollisuus on pakollinen, jos työnantajan vuosipalkat ylittävät 1 200 euroa (3 §). Vakuuttamattomassa työssä sattuneen vahingon korvausasia ilmoitetaan Tapaturmavakuutuskeskukselle (113 §), joka perii korvaukset työnantajalta. Voit hakea korvausta, vaikka työnantaja ei olisi vakuuttanut sinua.
Maksaako työnantaja palkan työtapaturman ajalta?
Työnantaja maksaa sairausajan palkan työsopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan. Jos vakuutusyhtiö on myöntänyt ansionmenetyskorvausta samalta ajalta, korvaus maksetaan palkkaa maksaneelle työnantajalle enintään maksetun palkan määräisenä (139 §). Tarkista palkkalaskelmasta, että päiväraha tai palkka on maksettu koko työkyvyttömyysajalta.
Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet
Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu