Naapuririita: melu, haju ja häiriö, näin toimit

Kohtuuttoman rasituksen poistamista, toiminnan lopettamista tai vahingonkorvausta koskeva kanne on nostettava käräjäoikeudessa viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun kohtuuton rasitus ilmeni (laki eräistä naapuruussuhteista 20 §). Taloyhtiössä osakkeenomistajan on moitekanne hallintaanottopäätöstä vastaan nostettava 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta (asunto-osakeyhtiölaki 8 luku 5 §). Ennen tilapäistä, erityisen häiritsevää melua aiheuttavaa rakentamista tai tapahtumaa on tehtävä ilmoitus kunnalle viimeistään 30 vuorokautta aiemmin (ympäristönsuojelulaki 118 §).

1. Selvitä, onko rasitus lain tarkoittamalla tavalla kohtuutonta. Naapuruussuhdelain 17 §:n mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää niin, että naapurille tai lähistöllä asuvalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen tavanomaisuus, voimakkuus ja kesto, alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Korkein oikeus on tulkinnut, että lähtökohtana on sietämisvelvollisuus ja että rasituksen aiempi olemassaolo puhuu sietämisen puolesta, mutta ei aina ratkaise (KKO:2015:21). Tavallinen elämisen ääni ei ole kohtuutonta, toistuva yömelu voi olla.
2. Dokumentoi häiriö ennen kuin ryhdyt toimiin. Pidä päiväkirjaa, johon kirjaat päivän, kellonajan, häiriön laadun ja keston sekä mahdolliset todistajat. Tallenna äänitteitä ja videoita, jos se on laillista, ja ota valokuvia haitasta, kuten savusta, roskista tai kaatuneista oksista. Pyydä muita naapureita kirjoittamaan havainnoistaan. Jos kyse on melusta, kunnan ympäristöterveys voi tehdä melumittauksia (ks. kuudes vaihe). Tallenteet ja päiväkirja ovat myöhemmin tärkein näyttö niin yhtiölle, viranomaiselle kuin tuomioistuimelle. Älä kuitenkaan tallenna ihmisiä tavalla, joka loukkaa yksityisyyttä, esimerkiksi kuvaamalla naapurin asuntoon. Kirjaa myös, mitä olet itse tehnyt häiriön lieventämiseksi ja kuinka usein olet kehottanut naapuria lopettamaan.
3. Kehota naapuria kirjallisesti ja ehdota ratkaisua. Aloita keskustelulla ja jatka tarvittaessa lyhyellä kirjallisella kehotuksella. Kirjoita siihen konkreettinen ongelma, päivämäärät, haluamasi muutos ja kohtuullinen määräaika. Puuta tai pensasta koskevassa riidassa pykälä 8 antaa kiinteistön haltijalle oikeuden ottaa naapurin alueelta tunkeutuvat juuret pois, ja oksat voi poistaa, jos omistaja ei kohtuullisessa ajassa kehotuksen saatuaan poista niitä. Kehotus on siksi tärkeä: ilman sitä et voi vedota oksien poistoon. Kirje on myös näyttöä siitä, että yritit sopia. Pidä sävy asiallisena ja säilytä jäljennös. Jos tilanne on uhkaava tai turvallisuuteen liittyvä, älä lähetä kirjettä vaan ota yhteys poliisiin.
4. Taloyhtiössä: ilmoita isännöitsijälle ja hallitukselle. Asunto-osakeyhtiössä isännöitsijä hoitaa yhtiön päivittäistä hallintoa hallituksen ohjeiden mukaan (asunto-osakeyhtiölaki 7 luku 17 §), ja häiriöt ilmoitetaan kirjallisesti hänelle tai hallitukselle. Tarkista yhtiön järjestyssäännöt: ne ovat taloyhtiön omat säännöt esimerkiksi hiljaisuudesta, saunavuoroista ja pysäköinnistä, ja yhtiökokouksella on oikeus käsitellä niitä (6 luku 11 §). Liitä ilmoitukseen häiriöpäiväkirja ja pyydä, että yhtiö antaa häiritsevälle kirjallisen huomautuksen. Isännöitsijä ja hallitus voivat puuttua jo huomautuksella ja varoituksella. Vuokralainen voi ilmoittaa asiasta isännöitsijälle tai vuokranantajalle ja vaatia, että vuokranantaja puuttuu vuokralaisensa menettelyyn.
5. Hallinnan ottaminen yhtiön haltuun. Jos osakehuoneistossa vietetään häiritsevää elämää tai osakas tai muu asukas ei noudata järjestyksen säilymiseksi tarpeellisia sääntöjä, yhtiökokous voi päättää, että osakehuoneisto otetaan yhtiön hallintaan enintään kolmeksi vuodeksi (asunto-osakeyhtiölaki 8 luku 2 §). Edellytyksenä on, että rikkomus ei ole vähäinen ja että hallitus on antanut osakkeenomistajalle kirjallisen varoituksen (8 luku 3 §). Jos osakas on vuokrannut huoneiston, varoitus annetaan tiedoksi myös vuokralaiselle. Jos häiriö loppuu varoituksen jälkeen viipymättä, huoneistoa ei voi ottaa hallintaan. Päätös on annettava tiedoksi 60 päivän kuluessa, ja osakas tai vuokralainen voi moittia sitä käräjäoikeudessa 30 päivän kuluessa tiedoksiannosta (8 luku 4 ja 5 §). Hallintaan otettu huoneisto vuokrataan yleensä eteenpäin.
6. Vuokra-asunnossa: vaadi vuokranantajaa puuttumaan ja käytä purkamisoikeutta. Vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen muun muassa, jos vuokralainen viettää tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää tai rikkoo terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi annettuja määräyksiä (AHVL 61 § 1 momentin 4 ja 6 kohta). Purkaminen edellyttää kirjallista varoitusta, joka annetaan tiedoksi todisteellisesti, ellei menettely ole toistunut tai erittäin moitittava (62 §, 13 a §), ja kirjallista purkamisilmoitusta (66 §). Vähäinen häiriö ei riitä, ja vuokranantajan on vedottava perusteeseen kohtuullisessa ajassa. Vuokralainen, joka itse kärsii naapurin häiriöstä, ilmoittaa asiasta vuokranantajalle ja isännöitsijälle. Vuokralaisena voit myös vedota naapuruussuhdelain 17 §:ään, jos olet huoneiston haltija. Vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta on oma oppaamme.
7. Ota yhteys poliisiin vain tilanteissa, joissa se on perusteltua. Hätätilanteessa, kuten väkivalta tai uhkaus, soita 112. Muissa tapauksissa käytä poliisin ei-kiireellisiä palveluita. Järjestyslaki (612/2003) kieltää yleisen järjestyksen häiritsemisen yleisellä paikalla metelöimällä ja muulla vastaavalla tavalla, ja kielto koskee myös muualla tapahtuvaa toimintaa, jos sen vaikutus ulottuu yleiselle paikalle (3 §). Asunnon sisällä tapahtuva tavallinen naapurimelu ei yleensä ole järjestyslain tarkoittamaa. Rikoslaki tulee kyseeseen laittomassa uhkauksessa (25 luku 7 §), vainoamisessa (25 luku 7 a §), vahingonteossa (35 luku 1 §) ja kotirauhan rikkomisessa (24 luku 1 §). Tee tarvittaessa rikosilmoitus ja liitä siihen päiväkirja.
8. Ilmoita melusta ja hajusta kunnan ympäristöviranomaiselle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo ympäristönsuojelulakia (527/2014), ja terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka toiminta aiheuttaa meluhaittaa, tai toisen tilan omistajan, poistamaan terveyshaitan, jos haitasta voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa oleskelevalle (terveydensuojelulaki 27 §). Toiminnanharjoittajan on tehtävä kunnalle kirjallinen meluilmoitus rakentamisesta tai yleisötilaisuudesta, jos melun on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää, viimeistään 30 vuorokautta ennen (ympäristönsuojelulaki 118 §). Ilmoitusvelvollisuus ei koske yksityishenkilön talouteen liittyvää toimintaa. Voit vaatia viranomaista antamaan määräyksen pilaantumisen ehkäisemiseksi (180 §) tai oikaisemaan rikkomuksen (175 §). Ympäristölupaa edellyttävästä toiminnasta rasituksen poistamista ei kuitenkaan voi vaatia pelkästään naapuruussuhdelain nojalla (19 §), ja KHO on käsitellyt tällaisia hallintopakkoasioita (KHO:2018:104).
9. Kokeile sovittelua. Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelu on maksuton palvelu, jossa puolueeton sovittelija auttaa osapuolia keskustelemaan ja sopimaan (laki 1015/2005, 1 §). Riita-asian sovitteluun voi hakeutua, jos ainakin yksi osapuoli on luonnollinen henkilö, ja muu kuin rikokseen perustuva vahingonkorvausvaatimus voidaan ottaa soviteltavaksi vain, jos riita on vähäinen. Sopimus voi olla kirjallinen järjestely esimerkiksi melun rajoista tai oksien poistosta. Hae sovittelua oman alueesi sovittelutoimistosta. Osallistuminen on vapaaehtoista, ja sovittelussa kerrottu on luottamuksellista (20 §). Jos sopimus rikotaan, voit silti viedä asian tuomioistuimeen.
10. Vie riita käräjäoikeuteen ja ratkaise rajariidat maanmittaustoimituksella. Jos muut keinot eivät auta, voit vaatia käräjäoikeudelta kohtuuttoman rasituksen poistamista tai toiminnan lopettamista ja vahingonkorvausta (naapuruussuhdelaki 18 §). Kanne nostetaan rasituksen aiheuttajan kotipaikan tai haittapaikkakunnan käräjäoikeudessa, ja se on tehtävä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun rasitus ilmeni (20 §). Korvausvastuu on tuottamuksesta riippumaton (KKO:2015:21), mutta tuomioistuin voi sovitella korvausta. Rajan paikkaa koskeva epäselvyys ratkaistaan rajankäynnillä maanmittaustoimituksessa (kiinteistönmuodostamislaki). Rakennus, joka on osittain naapurin maalla, voi jäädä paikalleen, jos purkaminen olisi suhteettoman haitallista, mutta naapurilla on oikeus korvaukseen (14 §, KKO:2006:36). Selvitä oikeusturvavakuutus ja oikeusapu (oikeusapulaki).

• Häiriö jää dokumentoimatta. Ilman päiväkirjaa, tallenteita ja todistajia riita jää sanaa sanaa vastaan, ja kohtuuttomuuden arviointi on lähes mahdotonta. Aloita kirjaaminen heti, ennen kuin lähetät ensimmäisen kehotuksen.
• Oksia ja juuria leikataan ilman kehotusta. Naapurin oksat saa poistaa vasta, kun omistaja ei kohtuullisessa ajassa kehotuksen jälkeen poista niitä (naapuruussuhdelaki 8 §). Poistaminen ilman kehotusta voi johtaa vahingonkorvausvaatimukseen.
• Kolmen vuoden kanneaika ylittyy. Kohtuuttoman rasituksen poistamista tai toiminnan lopettamista on vaadittava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun rasitus ilmeni (20 §). Älä odota vuosia sovittelun tai viranomaisen vastauksen varassa.
• Vaatimus kohdistetaan väärään lakiin tai viranomaiseen. Jos häiriö johtuu luvanvaraisesta toiminnasta, naapuruussuhdelain nojalla ei saa määrätä rasitusta poistettavaksi (19 §), ja asia kuuluu ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poliisi ei yleensä puutu asunnon sisäiseen naapurimeluun.
• Taloyhtiön varoitus tai päätös tehdään virheellisesti. Hallintaanotto edellyttää kirjallista varoitusta ja tiedoksiantoa 60 päivän kuluessa, muuten päätös on tehoton (asunto-osakeyhtiölaki 8 luku 3 ja 4 §). Moitekanne on nostettava 30 päivässä.
• Vuokranantaja purkaa sopimuksen ilman varoitusta. Häiritsevä elämä oikeuttaa purkamiseen vain, jos vuokralaiselle on annettu kirjallinen varoitus, ellei menettely ole toistunut tai erittäin moitittava, ja purkamisilmoitus on tehtävä oikein (AHVL 62 §, 66 §).
• Konflikti kärjistyy uhkailuksi. Kostotoimet, kuten uhkaukset, vahingonteko tai toistuva yhteydenotto, voivat täyttää rikoksen tunnusmerkistön (rikoslaki 25 luku 7 §, 7 a §, 35 luku 1 §), ja niistä seuraa vastuu myös sinulle. Pysy asiallisena ja käytä viranomaisia.
• Sietämisvelvollisuus aliarvioidaan. Jos häiritsevä toiminta oli paikalla ennen sinua, kohtuuttomuuden raja nousee. Selvitä alueen olosuhteet ennen muuttoa tai ennen kanteen nostamista (KKO:2015:21).

Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu

Päivitetty: 03.11.2026 · Lähteet: Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920), alkuperäinen teksti, 8 § juuret ja oksat sekä 14 § rakennus rajalla, Laki eräistä naapuruussuhteista annetun lain muuttamisesta (90/2000), 17–20 § kohtuuton rasitus, korvaus ja kanneaika, Laki eräistä naapuruussuhteista annetun lain 18 ja 19 §:n muuttamisesta (556/2014), Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009), 8 luku 2–5 § hallintaan ottaminen ja 7 luku 17 § isännöitsijä, finlex.fi, EUR-Lex

Selitykset on tuotettu virallisesta lakitekstistä ja ovat suuntaa antavia; sitova on vain koko teksti, johon jokainen sivu linkittää. Europaius tarjoaa oikeudellista tietoa, ei asianajopalveluja.