Perintövero 2026: perukirja Verohallintoon, veroluokat ja vähennykset
Perintövero määrätään jokaiselle perinnönsaajalle erikseen sen mukaan, kuinka paljon hän saa kuolinpesästä ja mihin veroluokkaan hän kuuluu. Verohallinto ei odota veroilmoitusta perillisiltä, vaan toimittaa verotuksen perukirjan perusteella. Siksi perunkirjoitus ja perukirjan toimittaminen ajoissa ovat perintöverotuksen tärkein vaihe: perukirjaan merkityt varat, velat ja arvot ratkaisevat veron määrän.
1.1.2026 voimaan tullut lainmuutos (1349/2025) nosti verovapaan osuuden rajan 20 000 eurosta 30 000 euroon ja laski veroasteikkoja kummassakin veroluokassa. Koti-irtaimiston verovapaa osuus nousi 7 500 euroon. Uusia asteikkoja sovelletaan, kun perinnönjättäjä on kuollut 1.1.2026 tai sen jälkeen. Jos kuolema tapahtui vuonna 2025 tai aiemmin, verotus toimitetaan vanhojen asteikkojen mukaan.
Käyt läpi, miten perintöosuus lasketaan, kuka kuuluu I ja kuka II veroluokkaan, miten puolisovähennys ja alaikäisyysvähennys toimivat, mitä perukirjaan liitetään ja missä ajassa se annetaan, miten veron maksuaikaa voi pidentää yritystä tai maatilaa perittäessä ja miten virheellistä verotusta oikaistaan. Lopputuloksena tiedät, mitä Verohallinto tarvitsee, paljonko veroa suunnilleen tulee ja mihin päätöksestä voi hakea muutosta.
Keskeiset tiedot
Määräaika
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta ja perukirja annettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta (perintökaari 20 luku 1 §, perintö- ja lahjaverolaki 29 §). Perunkirjoitukselle voi hakea lisäaikaa Verohallinnolta ennen kolmen kuukauden määräajan päättymistä. Verohallinnon on toimitettava perintöverotus kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona perinnönjättäjä kuoli (31 §). Oikaisuvaatimus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta, ja aina vähintään 60 päivän kuluessa siitä, kun sait päätöksen tiedoksi (verotusmenettelylaki 64 §). Maksuajan pidentämistä yritys- tai maatilaomaisuuden osalta on pyydettävä ennen kuin verotus toimitetaan.
Mitä tehdä
- Selvitä, keitä vero koskee ja mihin veroluokkaan he kuuluvat. I veroluokkaan kuuluvat perinnönjättäjän aviopuoliso, lapset ja muut suoraan alenevassa polvessa olevat perilliset, vanhemmat ja isovanhemmat sekä aviopuolison lapset (perintö- ja lahjaverolaki 11 §, laki 1063/2007). Ottolapsi rinnastetaan omaan lapseen. Avopuolisoon sovelletaan puolisoa koskevia säännöksiä vain laissa säädetyin edellytyksin, käytännössä kun avopuolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi tai he ovat aiemmin olleet naimisissa keskenään. II veroluokkaan kuuluvat kaikki muut, kuten sisarukset, sisarusten lapset, serkut ja testamentilla perivät ystävät. Veroluokka vaikuttaa veron määrään ratkaisevasti: sama 50 000 euron osuus maksaa I veroluokassa 1 800 euroa ja II veroluokassa 4 500 euroa.
- Laske verotettava perintöosuus. Perintöosuus on se nettovarallisuus, jonka saat pesästä velkojen, hautajaiskulujen ja perunkirjoituskulujen vähentämisen jälkeen. Omaisuus arvostetaan käypään arvoon kuolinpäivänä eli todennäköiseen luovutushintaan (9 §, laki 1144/2005). Perinnönjättäjän ja hänen perheensä käytössä ollut tavanomainen koti-irtaimisto on verovapaata 7 500 euroon asti (7 b §, laki 1349/2025). Jos olet saanut perinnönjättäjältä lahjan kolmen viimeisen vuoden aikana ennen kuolemaa, Verohallinto lisää sen perintöön ja vähentää siitä maksetun lahjaveron. Lesken saama tasinko osituksessa ei ole perintöä eikä siitä makseta perintöveroa, joten ositus tai laskennallinen ositus vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa jäämistöstä verotetaan perillisillä.
- Vähennä puolisovähennys ja alaikäisyysvähennys. Perinnönjättäjän puoliso saa vähentää veronalaisesta perintöosuudestaan 90 000 euroa (puolisovähennys) ja perinnönjättäjän lapsi tai muu lähin rintaperillinen, joka ei kuolinhetkellä ollut täyttänyt 18 vuotta, 60 000 euroa (alaikäisyysvähennys) (12 §, laki 1320/2016). Vähennykset tehdään ennen verovapaan rajan tarkastelua. Jos osuus tai vähennysten jälkeen jäävä osa jää alle 30 000 euron, se on kokonaan verovapaa (13 §, laki 1349/2025). Esimerkki: alaikäinen lapsi perii 100 000 euroa. Vähennyksen jälkeen verotettava osuus on 40 000 euroa ja vero 800 euroa. Leski, joka perii testamentilla 150 000 euroa, maksaa veroa 60 000 euron osuudesta eli 2 800 euroa. Vähennykset Verohallinto tekee perukirjan tietojen perusteella ilman erillistä vaatimusta.
- Laske vero vuoden 2026 asteikosta. I veroluokassa vero on 30 000–40 000 euron osuudesta 100 euroa ja 7 prosenttia ylimenevästä osasta, 40 000–60 000 eurosta 800 euroa ja 10 prosenttia, 60 000–200 000 eurosta 2 800 euroa ja 13 prosenttia, 200 000–1 000 000 eurosta 21 000 euroa ja 16 prosenttia ja tätä suuremmasta osuudesta 149 000 euroa ja 19 prosenttia (14 §, laki 1349/2025). II veroluokassa vakioerät ovat 100, 2 000, 7 000, 47 600 ja 295 600 euroa ja prosentit 19, 25, 29, 31 ja 33. Esimerkiksi aikuinen lapsi, joka perii 100 000 euroa, maksaa 2 800 euroa ja 13 prosenttia 40 000 eurosta eli 8 000 euroa. Asteikkoja sovelletaan, kun kuolema on tapahtunut 1.1.2026 tai myöhemmin.
- Toimita perunkirjoitus ja anna perukirja Verohallinnolle kuukaudessa. Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta (perintökaari 20 luku 1 §), ja perukirja on annettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta (perintö- ja lahjaverolaki 29 §, laki 523/2010). Velvollinen on se, joka perintökaaren mukaan ilmoittaa pesän (26 §, laki 318/1994). Liitä mukaan testamentti, avioehtosopimus, mahdollinen ositus- tai jakokirja ja virkatodistukset. Perukirjan voi lähettää OmaVerossa tai postitse. Merkitse varat käypiin arvoihin: kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden perustelemattoman alhainen arvo johtaa usein siihen, että Verohallinto arvioi arvon itse. Jos pesä on riitainen tai omaisuuden arvo epäselvä, Verohallinto voi osakkaan hakemuksesta lykätä verotuksen toimittamista määräajaksi (31 §, laki 783/2016).
- Ilmoita jaosta ja muutoksista. Perintövero määrätään lähtökohtaisesti lakimääräisten perintöosuuksien ja testamentin mukaan. Jos perinnönjako on tehty ennen verotusta ja jaossa on poikettu perintöosuuksista, toimita jakokirja Verohallinnolle: verotus perustuu tällöin jakoon, ellei jako ole tehty veron välttämiseksi. Jos joku osakkaista luopuu perinnöstä, luopuminen on tehtävä ennen kuin hän on ryhtynyt toimiin pesässä, ja se vaikuttaa siihen, kenelle vero määrätään. Kun pesään ilmaantuu uusia varoja tai velkoja perunkirjoituksen jälkeen, laaditaan täydennys- tai oikaisukirja ja annetaan se Verohallinnolle kuukauden kuluessa sen laatimisesta. Puutteellinen tai virheellinen perukirja voi johtaa veronkorotukseen, joka on 10 prosenttia lisääntyneen veron määrästä tai tahallisuudessa enemmän (36 ja 36 a §, laki 17/2018).
- Pyydä yritys- tai maatilaomaisuuden huojennus ja maksuajan pidennys ajoissa. Jos perintöön kuuluu maatila, muu yritys tai vähintään kymmenesosa yrityksen osakkeista ja jatkat yritystoimintaa, Verohallinto jättää osan verosta maksuunpanematta, kun pyydät sitä ennen verotuksen toimittamista (sukupolvenvaihdoshuojennus, 55 §). Yritys- tai maatilaomaisuuteen kohdistuvan veron maksuaikaa voidaan pidentää, ja vero kannetaan tasaerinä enintään kymmenen vuoden aikana ilman korkoa (56 §). 1.1.2026 alkaen jatkamiseksi katsotaan myös se, että alaikäisen perillisen edunvalvoja jatkaa yhtiön toimintaa hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana (55 § 9 momentti, laki 1349/2025). Muutos koskee tilannetta, jossa korkein hallinto-oikeus oli aiemmin evännyt huojennuksen alaikäiseltä (KHO:2015:166). Jos luovutat pääosan yrityksestä ennen kuin viisi vuotta on kulunut verotuksen toimittamisesta, huojennettu vero määrätään maksettavaksi korotettuna.
- Maksa vero eräpäivinä tai sovi maksujärjestelystä. Verohallinto lähettää perintöverotuksen päätöksen ja tilisiirtolomakkeet jokaiselle perinnönsaajalle erikseen, ja vero jaetaan yleensä kahteen erään. Eräpäivät näkyvät päätöksessä ja OmaVerossa. Kuolinpesän osakkaat eivät vastaa toistensa perintöverosta, mutta pesän varoja ei kannata jakaa ennen kuin jokaisella on varat veronsa maksuun. Jos et pysty maksamaan, hae maksujärjestelyä OmaVerossa: viivästyskorkoa kertyy, mutta maksamatonta perintöveroa ei peritä ulosottoteitse eikä merkitä verovelkarekisteriin ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut ensimmäisestä eräpäivästä (52 § 3 momentti, laki 1196/2023). Perintövero vanhentuu 12 vuoden kuluttua määräämisvuotta seuraavan vuoden alusta. Perittyä asuntoa tai metsää ei siis tarvitse myydä kiireellä veron maksamiseksi.
- Hae oikaisua, jos verotus on mielestäsi väärä. Lue verotuspäätöksen perustelut ja laskelma: tarkista omaisuuden arvot, velat, vähennykset ja oma osuutesi. Selvä virhe kannattaa ilmoittaa Verohallinnolle, joka voi oikaista verotusta verovelvollisen hyväksi (41 §). Muussa tapauksessa tee kirjallinen oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle; vaatimus toimitetaan Verohallinnolle (verotusmenettelylaki 63 ja 64 §, laki 772/2016). Määräaika on kolme vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta, ja aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta, jonka tuomiopiirissä perinnönjättäjä asui (perintö- ja lahjaverolaki 43 §, laki 783/2016), ja sieltä valitusluvalla korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Myös Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö voi vaatia oikaisua 60 päivän kuluessa verotuksesta (43 § 2 momentti, laki 1349/2025).
Mihin kiinnittää huomiota
- Perukirja annetaan myöhässä tai puutteellisena. Verohallinto voi määrätä veronkorotuksen ja toimittaa verotuksen arvioimalla, jolloin todistustaakka arvoista siirtyy käytännössä perillisille (34 ja 36 §, laki 17/2018).
- Asunto tai kiinteistö merkitään perukirjaan liian alhaiseen arvoon. Verohallinto korjaa arvon käyvän arvon tasolle, ja vero nousee jälkikäteen; perustele arvo kiinteistönvälittäjän arviolla tai alueen kauppahinnoilla.
- Puolisovähennys tai laskennallinen ositus jää huomiotta. Lesken tasinko ei ole perintöä, ja jos sitä ei esitetä, perillisten verotettava osuus voi muodostua liian suureksi (vrt. KHO:2026:43).
- Lahjat viimeisiltä kolmelta vuodelta jätetään ilmoittamatta. Verohallinto saa tiedot pankeilta ja lisää lahjat perintöön, ja ilmoittamatta jättäminen voi johtaa veronkorotukseen.
- Sukupolvenvaihdoshuojennusta tai maksuajan pidennystä ei pyydetä ennen verotusta. Pyyntö on esitettävä ennen verotuksen toimittamista, ja myöhässä tehty pyyntö voi jäädä hyväksymättä.
- Pesän varat jaetaan ennen kuin perintöverot on selvitetty. Kukin vastaa omasta verostaan, mutta jos varat on käytetty, maksujärjestely ja viivästyskorko tulevat eteen.
- Oikaisuvaatimuksen määräaika lasketaan väärin. Kolme vuotta lasketaan kuolinvuotta seuraavan vuoden alusta, ei päätöksen päivästä; 60 päivän takaraja koskee vain myöhään tehtyä päätöstä.
- Ulkomailla sijaitseva omaisuus unohdetaan. Myös ulkomainen omaisuus kuuluu Suomessa asuneen perinnönjättäjän perintöverotukseen, ja ulkomailla maksettu vero hyvitetään vain, kun se esitetään (KHO:2015:31).
Oikeusperusta
Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut
Usein kysytyt kysymykset
Paljonko perintöveroa pitää maksaa vuonna 2026?
Kun perinnönjättäjä on kuollut 1.1.2026 tai sen jälkeen, alle 30 000 euron perintöosuus on verovapaa. I veroluokassa 30 000 euron osuudesta vero on 100 euroa ja 40 000 euroa ylittävältä osalta 10 prosenttia vakioerän 800 euroa lisäksi. Esimerkiksi 100 000 euron perinnöstä lapsi maksaa 8 000 euroa. II veroluokassa vero on selvästi suurempi, 19–33 prosenttia rajasta riippuen (perintö- ja lahjaverolaki 14 §, laki 1349/2025).
Mikä on perintöveron alaraja?
Perintöosuus on verovapaa, jos se tai puolisovähennyksen tai alaikäisyysvähennyksen jälkeen jäävä osa jää alle 30 000 euron (13 §, laki 1349/2025). Raja koskee kuolemantapauksia 1.1.2026 alkaen. Jos perinnönjättäjä kuoli vuonna 2025 tai aiemmin, raja on 20 000 euroa ja asteikot vanhat. Raja lasketaan kunkin perinnönsaajan omasta osuudesta, ei koko pesän arvosta.
Kuka kuuluu perintöveron I veroluokkaan?
I veroluokkaan kuuluvat aviopuoliso, lapset ja lastenlapset, vanhemmat ja isovanhemmat sekä aviopuolison lapset (11 §). Ottolapset rinnastetaan omiin lapsiin. Avopuoliso kuuluu I veroluokkaan vain laissa säädetyin edellytyksin, esimerkiksi kun avopuolisoilla on yhteinen lapsi. Sisarukset, sisarusten lapset ja muut sukulaiset sekä vieraat kuuluvat II veroluokkaan.
Paljonko leski saa vähentää perintöverotuksessa?
Perinnönjättäjän puoliso saa vähentää perintöosuudestaan 90 000 euroa (puolisovähennys, 12 §, laki 1320/2016). Jos osuus vähennyksen jälkeen jää alle 30 000 euron, veroa ei makseta. Lisäksi lesken osituksessa saama tasinko ei ole perintöä, ja leski voi pitää yhteisen kodin hallinnassaan, mikä alentaa perillisten verotettavaa osuutta (KHO:2018:139).
Mikä on alaikäisyysvähennys?
Perinnönjättäjän lapsi tai muu lähin rintaperillinen, joka ei ollut täyttänyt 18 vuotta perinnönjättäjän kuollessa, saa vähentää perintöosuudestaan 60 000 euroa (12 §). Vähennys tehdään ennen veron laskemista, joten alaikäisen 90 000 euron perintö on verovapaa. Vähennys ei koske lapsenlasta, jos tämän vanhempi on elossa ja perii itse.
Missä ajassa perukirja pitää toimittaa verottajalle?
Perukirja on annettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta (perintö- ja lahjaverolaki 29 §), ja perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta (perintökaari 20 luku 1 §). Perunkirjoitukselle voi hakea lisäaikaa Verohallinnolta ennen määräajan päättymistä. Perukirjan voi lähettää OmaVerossa tai postitse liitteineen.
Milloin perintövero pitää maksaa?
Verohallinto lähettää jokaiselle perinnönsaajalle oman päätöksen, ja vero maksetaan yleensä kahdessa erässä päätöksessä näkyvinä eräpäivinä. Verotus on toimitettava kolmen vuoden kuluessa kuolinvuoden päättymisestä, joten päätös voi tulla vasta pitkän ajan kuluttua. Jos maksaminen ei onnistu, maksujärjestelyä haetaan OmaVerossa, ja viivästyskorkoa kertyy.
Voiko perintöveron maksaa osissa, jos perintö on metsää tai yritys?
Kyllä. Kun perintöön kuuluu maatila tai yritys ja jatkat toimintaa, Verohallinto voi pyynnöstä jättää osan verosta maksuunpanematta (55 §) ja pidentää yritysomaisuuteen kohdistuvan veron maksuaikaa niin, että vero kannetaan tasaerinä enintään kymmenen vuoden aikana ilman korkoa (56 §). Pyyntö tehdään ennen kuin verotus toimitetaan.
Joutuuko perintöveron takia myymään perityn asunnon?
Yleensä ei kiireellä. Maksamatonta perintöveroa ei peritä ulosottoteitse eikä merkitä verovelkarekisteriin ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut ensimmäisestä eräpäivästä (52 § 3 momentti, laki 1196/2023). Viivästyskorkoa kuitenkin kertyy koko ajan, joten maksujärjestely on yleensä edullisempi kuin maksun lykkääminen.
Miten perintöverotukseen haetaan oikaisua?
Tee kirjallinen oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle ja toimita se Verohallinnolle kolmen vuoden kuluessa kuolinvuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta, kuitenkin aina vähintään 60 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (verotusmenettelylaki 63 ja 64 §). Oikaisulautakunnan päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen, jonka alueella perinnönjättäjä asui (perintö- ja lahjaverolaki 43 §).
Pitääkö perinnöstä tehdä veroilmoitus?
Ei yleensä. Verotus toimitetaan perukirjan perusteella (26 §). Erillinen veroilmoitus tarvitaan, jos perinnönjättäjä ei asunut Suomessa tai verovelvollisuus alkaa myöhemmin, esimerkiksi testamentin ehdon täyttyessä. Ilmoitus annetaan Verohallinnolle kolmen kuukauden kuluessa verovelvollisuuden alkamisesta (30 §).
Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet
Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu