Viralliset lähteetfinlex.fi · EUR-Lex
Europaius

Rakentamislupa ja naapurin oikeudet: kuuleminen ja valitus

Kun naapuri aikoo rakentaa omakotitalon, laajentaa rakennustaan, pystyttää ison katoksen tai muuttaa rakennuksen käyttötarkoitusta, siihen tarvitaan yleensä kunnan rakennusvalvonnan lupa. Vanha maankäyttö- ja rakennuslaki korvattiin rakentamisen osalta 1.1.2025 rakentamislailla (751/2023). Samalla rakennuslupa muuttui rakentamisluvaksi, toimenpidelupa poistui ja jäljelle jäänyt maankäyttö- ja rakennuslaki nimettiin alueidenkäyttölaiksi (laki 752/2023). Kaavoitus kuuluu alueidenkäyttölakiin, rakentamislupa, poikkeamislupa, naapurien kuuleminen ja valitusoikeus rakentamislakiin.

Naapurilla on lupamenettelyssä kolme keskeistä oikeutta. Hänet on kuultava ennen päätöstä (rakentamislaki 63 §), luvan edellytyksenä on, ettei rakentaminen aiheuta naapurille haittaa (44 §), ja hän voi hakea luvasta muutosta ensin oikaisuvaatimuksella ja sitten valittamalla hallinto-oikeuteen (178–180 §). Naapurin suostumusta lupa ei kuitenkaan pääsääntöisesti edellytä: kunta ratkaisee asian lain ja kaavan perusteella, eikä pelkkä vastustus estä lupaa.

Käyt läpi, milloin lupa tarvitaan, miten kuuleminen toimii, mitä poikkeamislupa ja vähäinen poikkeaminen tarkoittavat, miten muutoksenhaku etenee määräaikoineen ja mitä teet, jos rakennetaan luvan vastaisesti. Lopuksi erotetaan hallinnollinen lupa-asia naapuruussuhdelain mukaisista riidoista, jotka ratkaistaan käräjäoikeudessa.

Naapuruussuhteet

Keskeiset tiedot

Määräaika
Hallinto-oikeuteen on valitettava kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 13 §). Jos rakentamisluvan on myöntänyt viranhaltija, ensin tehdään oikaisuvaatimus…
Oikeudenala
Naapuruussuhteet
Vaiheet
Oikeuskäytäntö
5
Päivitetty
21.11.2026

Määräaika

Hallinto-oikeuteen on valitettava kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 13 §). Jos rakentamisluvan on myöntänyt viranhaltija, ensin tehdään oikaisuvaatimus rakennusvalvontaviranomaiselle (rakentamislaki 178 §); hallintolain 49 c §:n mukaan oikaisuvaatimusaika on 30 päivää tiedoksisaannista, mutta noudata aina päätökseen liitetyn ohjeen määräaikaa. Rakennusvalvonnan on ratkaistava tavallinen rakentamislupahakemus kolmessa kuukaudessa siitä, kun hakemus liitteineen on käsittelykelpoinen (68 a §, sovelletaan 1.1.2026 alkaen). Aloittamisoikeutta voi hakea valitusaikana tai 14 päivän kuluessa sen päättymisestä (78 §). Lupa raukeaa, jos työtä ei ole aloitettu kolmessa vuodessa tai saatettu loppuun viidessä vuodessa luvan lainvoimaisuudesta (77 §). Poikkeamislupa on hyödynnettävä kahdessa vuodessa (187 §).

Mitä tehdä

  1. Selvitä, tarvitaanko hankkeeseen rakentamislupa. Rakentamislain 42 §:n mukaan lupa tarvitaan aina asuinrakennukselle, vähintään 30 neliömetrin tai 120 kuutiometrin rakennukselle, vähintään 50 neliömetrin katokselle, energiakaivolle ja vähintään kahden neliömetrin valaistulle mainoslaitteelle. Lupa tarvitaan myös rakentamiseen verrattavaan korjaus- ja muutostyöhön, laajentamiseen ja käyttötarkoituksen olennaiseen muutokseen. Pienemmistä hankkeista voi olla määräyksiä kunnan rakennusjärjestyksessä, joka voi koskea esimerkiksi rakennuksen sijoittamista, aitoja ja paloturvallisuuteen liittyvää etäisyyttä naapurin rajasta (17 §). Tarkista naapurin hanke kunnan karttapalvelusta tai kysy rakennusvalvonnasta, onko lupaa haettu. Jos lupaa ei tarvita, naapurin keinot ovat lähinnä rakennusjärjestyksen valvonta ja naapuruussuhdelaki.
  2. Osallistu kuulemiseen. Kunnan on ilmoitettava rakentamislupahakemuksen vireilletulosta ja kuultava naapureita, jollei kuuleminen ole hankkeen vähäisyyden, sijainnin tai kaavan sisällön vuoksi naapurien edun kannalta ilmeisen tarpeetonta (rakentamislaki 63 §). Naapuri on viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön omistaja ja haltija, kolmiulotteisessa tonttijaossa myös ylä- tai alapuolisen kiinteistön haltija. Hakija voi liittää hakemukseen selvityksen siitä, että naapurit tuntevat suunnitelmat, ja hänen on tiedotettava hakemuksesta rakennuspaikalla. Kun saat kuulemiskirjeen tai hakija pyytää kuittausta piirustuksiin, kuittaus tarkoittaa vain tiedon saamista, ei suostumusta, ellei niin erikseen kirjoiteta. Jätä muistutus kirjallisesti määräajassa ja yksilöi haitta: varjostus, näkymät, etäisyys rajasta, hulevedet, melu tai liikenne.
  3. Arvioi, täyttyvätkö luvan edellytykset naapurin kannalta. Asemakaava-alueella luvan edellytyksenä on muun muassa, että hanke on asemakaavan mukainen, soveltuu ympäristöön, ei aiheuta haittaa naapureille eikä vaikeuta naapurikiinteistöjen rakentamista ja että hakija hallitsee koko rakennuspaikkaa (rakentamislaki 44 §). Kaava-alueen ulkopuolella edellytykset ovat 45 §:ssä, ja niihin kuuluu esimerkiksi vähintään neljän metrin etäisyys rajasta. Rasiteoikeudet rajoittavat rakentamista: kulkuyhteysrasitteelle ulottuva rakennus aiheutti naapureille tarpeetonta haittaa, eikä rasitetta voitu muuttaa luvalla (KHO:2021:49). Rasiteoikeus voi antaa valitusoikeuden kaukanakin asuvalle (KHO:2017:203). Pyydä rakennusvalvonnasta pääpiirustukset ja asemapiirros, vertaa niitä kaavamääräyksiin ja kirjaa, mihin määräykseen hanke mielestäsi ei sovi.
  4. Tarkista, sisältyykö hankkeeseen poikkeaminen. Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisluvan alueidenkäyttölain ja rakentamislain säännöksistä sekä asemakaavan määräyksistä, mutta ei, jos poikkeaminen haittaa kaavoitusta tai johtaa merkittäviin haitallisiin vaikutuksiin (rakentamislaki 57 §). Rakentamisluvan yhteydessä voidaan lisäksi myöntää vähäinen poikkeaminen (59 §), esimerkiksi rakennusalan pieni ylitys. Poikkeamisluvasta kuullaan naapurien lisäksi niitä, joiden asumiseen tai oloihin hanke voi huomattavasti vaikuttaa (64 §), ja valitusoikeus on vastaavasti laajempi (180 §). Kunnan on toimitettava poikkeamislupa muistutuksen tehneille (185 §). Jos kaavamääräys edellyttää naapurin suostumusta, suostumus sitoo vain siihen hankkeeseen, josta se on annettu (KHO:2009:34). Anna suostumus kirjallisesti ja rajattuna piirustuksiin.
  5. Pidä huolta, että saat päätöksen tiedoksi. Lupapäätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella, ja päätös toimitetaan lisäksi niille, jotka ovat sitä käsittelyn aikana pyytäneet (rakentamislaki 70 §). Pyydä siksi muistutuksessasi nimenomaisesti, että päätös lähetetään sinulle. Muutoksenhakuaika lasketaan tiedoksisaannista, ja kuulutuksella annettu päätös katsotaan tiedoksi saaduksi kuulutuksessa ilmoitettuna ajankohtana riippumatta siitä, oletko sen nähnyt. Seuraa kunnan verkkosivuilla julkaistavia lupapäätöksiä ja tallenna kuulutus. Päätöksen liitteenä on oikaisuvaatimusohje tai valitusosoitus, josta näkyvät viranomainen, määräaika ja tarvittavat asiakirjat. Jos hankkeelle on aiemmin myönnetty erillinen sijoittamislupa, naapuria kuullaan rakentamisluvan yhteydessä uudelleen vain, jos suunnitelma on muuttunut naapuriin vaikuttavalla tavalla (63 §).
  6. Tee oikaisuvaatimus viranhaltijan päätöksestä. Rakentamisluvan myöntää usein rakennustarkastaja tai muu viranhaltija delegoinnin nojalla. Tällaiseen päätökseen ei voi valittaa suoraan, vaan siihen vaaditaan ensin oikaisua rakennusvalvontaviranomaiselta, tavallisesti kunnan lautakunnalta (rakentamislaki 178 §). Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti, ja siinä on yksilöitävä päätös, vaadittu muutos ja perusteet. Määräaika on päätöksen ohjeessa; hallintolain 49 c §:n mukaan se on 30 päivää, ja myöhästynyt vaatimus jätetään tutkimatta. Oikaisuvaatimus on maksuton. Naapurilla on oikaisuvaatimusoikeus myös silloin, kun viranomainen on katsonut, ettei lupaa tarvita (KHO:2003:63). Liitä mukaan valokuvat, karttaote ja laskelmat esimerkiksi varjostuksesta tai etäisyyksistä.
  7. Valita hallinto-oikeuteen. Lautakunnan päätöksestä, myös oikaisuvaatimuksen johdosta annetusta, valitetaan hallinto-oikeuteen (rakentamislaki 178 §). Rakentamisluvasta saa valittaa muun muassa viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön omistaja ja haltija, sellaisen kiinteistön omistaja, jonka rakentamiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa, ja se, jonka oikeuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (179 §, muutettu laeilla 897/2024 ja 809/2025). Valitus tehdään 30 päivän kuluessa ja sen perusteena on päätöksen lainvastaisuus (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 13 §); pelkkä tarkoituksenmukaisuus ei riitä. Hallinto-oikeus perii oikeudenkäyntimaksun, ellei päätöstä muuteta valittajan eduksi. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos se myöntää valitusluvan (107 §).
  8. Seuraa aloittamisoikeutta ja vaadi tarvittaessa täytäntöönpanon kieltämistä. Lupaviranomainen voi perustellusta syystä antaa oikeuden aloittaa työ ennen kuin lupa on lainvoimainen, jos täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, ja hakijan on silloin asetettava vakuus mahdollisten haittojen korvaamiseksi (rakentamislaki 78 §). Aloittamisoikeudesta ilmoitetaan hallinto-oikeudelle ja muutoksenhakijoille. Valittaja voi vaatia sen kumoamista hallinto-oikeudessa ilman erillistä valitusta. Jos aloittamisoikeutta ei ole, rakentaja saa aloittaa vasta, kun lupa on lainvoimainen. Jos naapuri aloittaa perustustyöt kesken valituksen ilman aloittamisoikeutta, ilmoita siitä heti rakennusvalvontaan ja hallinto-oikeudelle ja pyydä täytäntöönpanokieltoa. Valmiiksi rakennetun rakennuksen purkamista on vaikea saada, vaikka lupa myöhemmin kumottaisiin.
  9. Puutu luvan vastaiseen rakentamiseen. Jos työ tehdään ilman lupaa tai luvan vastaisesti, rakennustarkastaja voi keskeyttää sen, ja rakennusvalvontaviranomainen päättää keskeyttämisen pysyttämisestä (rakentamislaki 146 §). Viranomainen voi velvoittaa oikaisemaan tilanteen ja tehostaa määräystä uhkasakolla tai teettämisuhalla (147 §), ja luvaton rakentaminen voi johtaa rakennusrikkomuksesta tuomittavaan sakkoon (152 §). Tee rakennusvalvonnalle kirjallinen toimenpidepyyntö, liitä valokuvat ja päivämäärät ja pyydä valituskelpoinen päätös. Rakennusvalvonta ei voi sivuuttaa vaatimusta, jos luvan vastaisesti tehdyt rakenteet ulottuvat naapurin kiinteistölle (KHO:2026:32). Jos viranomainen päättää olla ryhtymättä toimiin, voit hakea siihen muutosta samalla tavalla kuin lupapäätökseen.
  10. Erota lupa-asia naapuruussuhderiidasta. Rakentamislupa ratkaisee vain, saako hankkeen toteuttaa julkisoikeudellisesti. Naapurin alueen tilapäiseen käyttöön rakennustyön aikana tarvitaan naapurin suostumus tai rakennusvalvonnan lupa, jota ei myönnetä, jos haitta on muuta kuin tilapäistä ja vähäistä, ja hakijan on kunnostettava alue (rakentamislaki 106 §). Rajalle ulottuvia rakenteita, puita ja rakennustyön aiheuttamia vahinkoja koskevat vaatimukset perustuvat lakiin eräistä naapuruussuhteista (26/1920) ja vahingonkorvausoikeuteen, ja ne ratkaistaan käräjäoikeudessa. Dokumentoi oman rakennuksesi kunto ennen naapurin kaivu- ja paalutustöitä, koska tärinävaurion syy-yhteys on muuten vaikea näyttää. Sovittelu tai asianajajan laatima kirjallinen sopimus rajajärjestelyistä on usein nopeampi kuin oikeudenkäynti.

Mihin kiinnittää huomiota

Oikeusperusta

8
61 §, 180 § – Tämä laki muuttaa rakentamislakia, keskittyen erityisesti rakennusten vähähiilisyyteen, puhtaan siirtymän hankkeiden sijoittamiseen ja rakennuslupien…
Tämä laki, nimeltään Alueidenkäyttölaki, säätelee alueiden suunnittelua sekä alueiden rakentamista ja käyttöä Suomessa.
Tämä laki säätelee alueiden käyttöä ja rakentamista Suomessa, tavoitteena luoda hyvä elinympäristö ja edistää kestävää kehitystä.
13 §, 107 § – Tämä laki säätelee oikeusturvaa ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä hallintoasioissa ja muissa julkisoikeudellisissa oikeussuhteissa.

Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut

5
Rakennusluvan yhteydessä myönnettyä vähäistä poikkeamista asemakaavan rakennusalasta ei voitu hyväksyä, kun uudisrakennus olisi ulottunut kiinteistörekisteriin merkitylle kulkuyhteysrasitteelle ja aiheuttanut tarpeetonta haittaa rasiteoikeuden haltijoina oleville naapurikiinteistöille.
Noin kahden kilometrin päässä sijaitsevien kiinteistöjen omistajilla oli oikeus valittaa rakennusluvista, koska hankekiinteistöön kohdistuvat heidän kiinteistöjensä hyväksi perustetut rasitteet toivat heille hankkeesta välittömiä vaikutuksia.
Naapurin aiemmin antaman suostumuksen perusteella autosuojaa sai pitää asemakaavaa lähempänä rajaa, mutta suostumus ei oikeuttanut muuttamaan rakennuslupaa niin, että naapurin vastaiselle rajalle sijoitetaan uusi kulkuovi.
Naapuri sai tehdä oikaisuvaatimuksen rakennustarkastajan päätöksestä, jolla rakentajan ilmoituksen perusteella oli katsottu, ettei rakennuslupaa tarvinnut hakea.
Kun peruskorjauksen salaojitus- ja hulevesijärjestelmän osia oli rakennettu rakennusluvan vastaisesti naapurikiinteistön alueelle, rakennusvalvontaviranomainen ei voinut jättää naapurin poistamisvaatimusta tutkimatta toimivaltaansa kuulumattomana, ja asia palautettiin sille uudelleen käsiteltäväksi.

Usein kysytyt kysymykset

10
Tarvitaanko naapurin lupa rakentamiseen?

Pääsääntöisesti ei. Kunta myöntää rakentamisluvan, jos lain ja kaavan edellytykset täyttyvät, vaikka naapuri vastustaisi (rakentamislaki 43 ja 44 §). Naapuria on kuitenkin kuultava (63 §). Suostumus tarvitaan, jos kaavamääräys tai rakennusjärjestys sitä edellyttää, esimerkiksi rakennettaessa määrättyä etäisyyttä lähemmäs rajaa, tai jos rakentaja tarvitsee naapurin aluetta työn aikana (106 §).

Mikä ero on rakennusluvalla ja rakentamisluvalla?

Rakentamislupa korvasi rakennusluvan 1.1.2025, kun rakentamislaki (751/2023) tuli voimaan. Rakentamislupa koostuu sijoittamisen edellytysten eli alueidenkäytöllisten kysymysten ja toteuttamisen edellytysten eli teknisten vaatimusten arvioinnista (43 §). Hakija voi pyytää sijoittamisen edellytyksistä erillisen sijoittamisluvan. Toimenpidelupaa ei enää ole, joten pienistä hankkeista on katsottava kunnan rakennusjärjestystä.

Kuinka kauan minulla on aikaa valittaa naapurin rakennusluvasta?

Hallinto-oikeuteen valitetaan 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 13 §). Jos luvan on myöntänyt viranhaltija, tehdään ensin oikaisuvaatimus, jonka määräaika näkyy päätöksen ohjeesta. Aika lasketaan tiedoksisaannista, ja kuulutuksella annettu päätös katsotaan tiedoksi saaduksi kuulutuksen mukaan, joten pyydä päätös itsellesi jo kuulemisvaiheessa.

Kuka saa valittaa rakentamisluvasta?

Asemakaava-alueella valitusoikeus on viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön omistajalla ja haltijalla, kiinteistön omistajalla, jonka rakentamiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa, sillä, jonka oikeuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, sekä kunnalla ja eräillä viranomaisilla (rakentamislaki 179 §). Poikkeamisluvasta ja suunnittelutarvealueen luvasta valitusoikeus on myös sillä, jonka asumiseen tai oloihin hanke voi huomattavasti vaikuttaa (180 §).

Voiko naapuri rakentaa lähelle tontin rajaa?

Asemakaava-alueella etäisyys rajasta määräytyy kaavan rakennusalan ja määräysten mukaan, ja rakennusjärjestyksessä voi olla paloturvallisuuteen liittyviä etäisyysvaatimuksia. Kaavoittamattomalla alueella rakennukset on voitava sijoittaa vähintään neljän metrin päähän rajasta (rakentamislaki 45 §). Poikkeaminen edellyttää poikkeamislupaa tai vähäistä poikkeamista, ja naapuria on silloin kuultava.

Mitä poikkeamislupa tarkoittaa?

Poikkeamisluvalla kunta voi erityisestä syystä sallia rakentamisen, joka poikkeaa alueidenkäyttölain tai rakentamislain säännöksistä taikka asemakaavan määräyksistä (rakentamislaki 57 §). Lupaa ei saa myöntää, jos se haittaa kaavoitusta tai johtaa merkittäviin haitallisiin vaikutuksiin. Ennen päätöstä kuullaan naapureita (64 §), ja muistutuksen tehneille päätös toimitetaan (185 §). Lupa on hyödynnettävä kahdessa vuodessa (187 §).

Saako naapuri aloittaa rakentamisen, jos olen valittanut luvasta?

Vain, jos hänelle on myönnetty aloittamisoikeus ja hän on asettanut vakuuden (rakentamislaki 78 §). Muuten työ voidaan aloittaa vasta, kun lupa on lainvoimainen. Aloittamisoikeudesta ilmoitetaan hallinto-oikeudelle ja valittajalle, ja valittaja voi vaatia sen kumoamista ilman erillistä valitusta. Ilmoita luvattomasta aloittamisesta heti rakennusvalvonnalle.

Paljonko valittaminen hallinto-oikeuteen maksaa?

Oikaisuvaatimus kunnalle on maksuton. Hallinto-oikeus perii oikeudenkäyntimaksun, jonka määrä on tuomioistuinmaksulaissa, mutta maksua ei peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa päätöstä valittajan eduksi. Hallintoprosessissa kukin vastaa yleensä omista kuluistaan, ellei toista osapuolta velvoiteta korvaamaan niitä. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen pääsy edellyttää valituslupaa.

Mitä teen, jos naapuri rakentaa ilman lupaa?

Tee kirjallinen toimenpidepyyntö kunnan rakennusvalvonnalle ja liitä valokuvat. Rakennustarkastaja voi keskeyttää työn (rakentamislaki 146 §), ja viranomainen voi määrätä tilanteen korjattavaksi uhkasakon tai teettämisuhan tehosteella (147 §). Luvaton rakentaminen voi johtaa rakennusrikkomuksesta tuomittavaan sakkoon (152 §). Pyydä viranomaiselta päätös, jotta voit tarvittaessa hakea siihen muutosta.

Voinko vaatia korvausta naapurin rakennustyön aiheuttamista vahingoista?

Kyllä, mutta vaatimus ei kuulu rakennusvalvonnalle. Rakennustyön aiheuttamat vahingot, rajalle ulottuvat rakenteet ja muut naapuruussuhteiden rasitukset ratkaistaan käräjäoikeudessa naapuruussuhdelain (26/1920) ja vahingonkorvausoikeuden perusteella. Dokumentoi rakennuksesi kunto ennen töiden alkua ja ilmoita vahingosta rakentajalle kirjallisesti heti, kun huomaat sen.

Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet

6

Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu

Päivitetty: · Lähteet: Rakentamislaki (751/2023), 42–44 § rakentamislupa ja sijoittamisen edellytykset, 57 ja 59 § poikkeaminen, 63 § naapurien kuuleminen, 78 § aloittamisoikeus, 106 § naapurin alueen käyttö, 146–147 § ja 178–179 § muutoksenhaku, Laki rakentamislain muuttamisesta (897/2024), 61 § rakentamislupahakemus, 68 a § käsittelyaika ja 179–180 § valitusoikeus, Laki rakentamislain muuttamisesta (809/2025), Lupa- ja valvontavirasto, 179 ja 185 § (voimaan 1.1.2026), Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (752/2023), lain nimike alueidenkäyttölaiksi 1.1.2025, finlex.fi, EUR-Lex

Selitykset on tuotettu virallisesta lakitekstistä ja ovat suuntaa antavia; sitova on vain koko teksti, johon jokainen sivu linkittää. Europaius tarjoaa oikeudellista tietoa, ei asianajopalveluja.