Viralliset lähteetfinlex.fi · EUR-Lex
Europaius

Rikosilmoituksen tekeminen poliisille: ohjeet ja oikeudet

Rikosilmoitus on ilmoitus esitutkintaviranomaiselle, yleensä poliisille, tapahtumasta, jota ilmoittaja epäilee rikokseksi. Poliisin on kirjattava ilmoitus viipymättä (esitutkintalaki 3 luku 1 §) ja toimitettava esitutkinta, kun on syytä epäillä rikosta (3 luku 3 §). Ilmoituksen voi tehdä rikoksen uhri eli asianomistaja, silminnäkijä tai kuka tahansa muu, jolla on tietoa asiasta. Ilmoittaminen on maksutonta.

Rikosilmoitus on usein edellytys muillekin asioille: vakuutusyhtiö pyytää ilmoituksen numeroa korvaushakemukseen, Valtiokonttori maksaa rikosvahinkokorvausta yleensä vain poliisin tietoon tulleesta rikoksesta, ja asianomistajarikoksissa kuten kunnianloukkauksessa tai yksityiseen omaisuuteen kohdistuvassa vahingonteossa poliisi ei tutki asiaa lainkaan, ellei asianomistaja vaadi rangaistusta.

Käyt läpi, missä ja miten ilmoitus tehdään, mitä siihen kirjoitetaan, milloin rangaistusvaatimus on tarpeen, miten korvausvaatimus esitetään jo esitutkinnassa ja mitä teet, jos poliisi jättää asian tutkimatta tai syyttäjä päättää olla nostamatta syytettä. Mukana ovat 1.6.2026 voimaan tulleet esitutkintalain ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muutokset, jotka koskevat rikosilmoituksen kirjaamatta jättämistä, vähäisten rikosten tutkimista ja asianomistajan omaa syyteoikeutta. Ilmoituksen voi tehdä poliisin sähköisessä asioinnissa, puhelimitse tai poliisiasemalla, ja kiireellisessä tilanteessa hätänumeroon 112.

Rikosoikeus

Keskeiset tiedot

Määräaika
Rikosilmoitukselle ei ole erillistä määräaikaa, mutta syyte on nostettava ennen kuin syyteoikeus vanhentuu: kahdessa vuodessa sakko- ja enintään vuoden vankeusrikoksissa, viidessä vuodessa, kun enimmäisrangaistus on enintään…
Oikeudenala
Rikosoikeus
Vaiheet
Oikeuskäytäntö
5
Päivitetty
16.11.2026

Määräaika

Rikosilmoitukselle ei ole erillistä määräaikaa, mutta syyte on nostettava ennen kuin syyteoikeus vanhentuu: kahdessa vuodessa sakko- ja enintään vuoden vankeusrikoksissa, viidessä vuodessa, kun enimmäisrangaistus on enintään kaksi vuotta, ja kymmenessä vuodessa, kun se on enintään kahdeksan vuotta (rikoslaki 8 luku 1 §). Asianomistajarikoksen rangaistusvaatimukselle ei ole 1.1.2006 jälkeen ollut omaa vuoden määräaikaa; ratkaisevaa on vanhentuminen. Rikosvahinkokorvausta haetaan Valtiokonttorilta kolmen vuoden kuluessa lainvoimaisesta tuomiosta tai, jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, kymmenen vuoden kuluessa rikoksesta (rikosvahinkolaki 25 §). Rikoksesta johtuva korvausvaatimus ei vanhene niin kauan kuin syyte voidaan nostaa. Hätätilanteessa soita aina heti 112.

Mitä tehdä

  1. Arvioi kiireellisyys ja valitse ilmoitustapa. Jos rikos on käynnissä, tekijä on paikalla tai joku on vaarassa, soita hätänumeroon 112 ennen mitään muuta. Muissa tapauksissa rikosilmoituksen voi tehdä poliisin sähköisessä asioinnissa poliisi.fi-sivustolla tunnistautumalla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella, tai käymällä poliisin palvelupisteessä. Verkkoilmoitus sopii tavallisiin tapauksiin, kuten polkupyörän varkauteen, näpistykseen, vahingontekoon, petokseen verkkokaupassa tai kunnianloukkaukseen. Vakavissa väkivalta- ja seksuaalirikoksissa, lähisuhdeväkivallassa tai jos tarvitset heti suojaa, asioi henkilökohtaisesti tai soita. Ilmoituksen voi tehdä mille tahansa poliisilaitokselle tai muulle esitutkintaviranomaiselle: väärälle viranomaiselle tehty ilmoitus on kirjattava ja siirrettävä oikealle (esitutkintalaki 3 luku 2 §). Ilmoittaminen on maksutonta.
  2. Kokoa tiedot ennen ilmoittamista. Kirjoita tapahtumat aikajärjestyksessä: päivä, kellonaika, tarkka paikka, mitä tapahtui ja mitä kukin sanoi tai teki. Kerro epäillystä kaikki tiedossa oleva, kuten nimi, puhelinnumero, käyttäjätunnus, rekisterinumero tai ulkonäkö. Luettele todistajat yhteystietoineen ja kuvaa vahingot: anastetun omaisuuden merkki, malli, sarjanumero ja arvo sekä korjauslaskut ja kuitit. Liitä valokuvat, kuvakaappaukset, tiliotteet, viestit ja mahdolliset valvontakameratallenteiden sijainnit. Jos ilmoitus on epäselvä tai puutteellinen, poliisi kehottaa täydentämään sitä (esitutkintalaki 3 luku 1 §). 1.6.2026 alkaen ilmoitusta ei kirjata rikosilmoitukseksi, jos kehotusta ei noudateta ja ilmoitus on olennaisesti puutteellinen tai on ilmeistä, ettei rikosta ole tehty (laki 269/2026). Vastaa siis poliisin täydennyspyyntöihin nopeasti.
  3. Selvitä, onko kyse asianomistajarikoksesta, ja esitä rangaistusvaatimus. Osa rikoksista on asianomistajarikoksia: syyttäjä saa nostaa syytteen vain asianomistajan vaatimuksesta. Tällaisia ovat esimerkiksi kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (rikoslaki 24 luku 12 §) sekä vahingonteko, joka kohdistuu vain yksityiseen omaisuuteen (KKO:2022:81). Asianomistajarikoksen esitutkinta toimitetaan vain, jos asianomistaja ilmoittaa vaativansa tekijälle rangaistusta, ja jos vaatimus peruutetaan, tutkinta lopetetaan (esitutkintalaki 3 luku 4 §). Kirjoita siksi ilmoitukseen nimenomaisesti: ”Vaadin rikokseen syyllistyneelle rangaistusta.” Peruutettua syyttämispyyntöä ei voi esittää uudelleen (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 16 §). Vanhan rikoslain vuoden määräaika rangaistusvaatimukselle kumottiin 1.1.2006, mutta syyteoikeuden vanhentuminen koskee asianomistajarikoksiakin.
  4. Pyydä vahvistus ja säilytä ilmoituksen numero. Asianomistajalle on annettava tekemästään rikosilmoituksesta kirjallinen vahvistus, jossa on ilmoituksen perustiedot (esitutkintalaki 3 luku 1 §). Sähköisessä asioinnissa vahvistus tulee yleensä heti näkyviin tai sähköpostiin, palvelupisteessä sen saa mukaan. Vahvistuksessa on ilmoitusnumero, jota tarvitset vakuutusyhtiön, pankin, operaattorin, työnantajan ja Valtiokonttorin kanssa asioidessa. Jos huomaat myöhemmin uutta tietoa, kuten uuden todistajan, kadonneen tavaran myynti-ilmoituksen tai lisää viestejä, toimita se poliisille viitaten samaan numeroon. 1.6.2026 alkaen poliisi voi liittää saman rikoksen uudet ilmoitukset aiempaan rikosilmoitukseen ja käsitellä samaa rikoskokonaisuutta koskevat ilmoitukset yhdessä (laki 269/2026), joten erillisiä uusia ilmoituksia samasta asiasta ei tarvita.
  5. Esitä korvausvaatimus jo esitutkinnassa. Rikoksen uhrina voit vaatia tekijältä vahingonkorvausta rikosasian yhteydessä ilman erillistä kannetta. Pyydä esitutkinnassa tai syyttäjältä, että syyttäjä ajaa yksityisoikeudellista vaatimustasi, ja ilmoita samalla seikat, joihin vaatimus perustuu (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 3 luku 9 §). Syyttäjä ajaa vaatimusta, jos se onnistuu ilman olennaista haittaa eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton. 1.6.2026 alkaen esitutkinnassa on varattava asianomistajalle tilaisuus esittää vaatimus kohtuullisessa ajassa, ja syyttäjä voi päättää vaatimuksen ajamisesta jo esitutkinnan aikana (lait 269/2026 ja 270/2026). Eritele vaatimus euroina: korjauskulut, anastetun omaisuuden arvo, lääkärikulut, ansionmenetys ja kärsimys. Liitä kuitit. Korvausvaatimus ei automaattisesti kaadu, vaikka syyte hylättäisiin vanhentuneena (KKO:2023:62).
  6. Osallistu kuulusteluun ja tunne asemasi. Poliisi kuulustelee asianomistajaa yleensä puhelimitse, videoyhteydellä tai poliisiasemalla. Sinulla on velvollisuus pysyä totuudessa, ja voit käyttää avustajaa omalla kustannuksellasi tai oikeusavun turvin. Tietyissä rikoksissa, kuten seksuaalirikoksissa ja lähisuhdeväkivallassa, tuomioistuin voi määrätä asianomistajalle maksuttoman oikeudenkäyntiavustajan jo esitutkintaan (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 2 luku 1 §). Poliisin on kerrottava, mihin toimenpiteisiin ilmoituksen johdosta ryhdytään ja mikä merkitys rangaistusvaatimuksella ja sen peruuttamisella on (esitutkintalaki 11 luku 9 §). Tietoisesti väärän tiedon antaminen poliisille niin, että toinen joutuu syyttäjän tai pakkokeinojen kohteeksi, on väärä ilmianto (rikoslaki 15 luku 6 §). Vilpittömässä mielessä tehty, vaikka hieman liioiteltu ilmoitus ei ole rangaistava (KKO:2013:15).
  7. Valmistaudu siihen, että vähäistä rikosta ei tutkita. Poliisi saa jättää esitutkinnan toimittamatta tai lopettaa sen, jos rikoksesta ei ole odotettavissa sakkoa ankarampaa rangaistusta ja teko on kokonaisuutena ilmeisen vähäinen. Ennen 1.6.2026 tämä edellytti, ettei asianomistajalla ollut vaatimuksia; 1.6.2026 alkaen esitutkinta voidaan jättää toimittamatta, jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu muuta vaadi (esitutkintalaki 3 luku 9 §, laki 269/2026). Korosta siksi ilmoituksessa, jos vahinko on sinulle merkittävä tai teko on osa toistuvaa häirintää. Poliisin päätös tutkimatta jättämisestä on annettava kirjallisesti. Kun poliisi on päättänyt olla kirjaamatta rikosilmoitusta, asianomistaja saa 1.6.2026 alkaen nostaa syytteen itse samalla tavalla kuin syyttämättä jättämisen jälkeen (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 14 §, laki 270/2026).
  8. Seuraa syyteharkintaa ja käytä omaa syyteoikeuttasi tarvittaessa. Kun esitutkinta päättyy, syyttäjä ratkaisee, nostetaanko syyte. Päätös syyttämättä jättämisestä on perusteltava ja annettava asianomistajalle tiedoksi niin hyvissä ajoin, että hänelle jää aikaa valmistella oma syyte (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 6 a ja 9 §, laki 270/2026). Asianomistaja saa nostaa syytteen itse, jos syyttäjä on päättänyt olla nostamatta sitä (1 luku 14 §). Syyte pannaan vireille haastehakemuksella käräjäoikeudessa, ja oikeudenkäyntimaksu ja kuluriski ovat silloin omalla vastuullasi. Asianomistajana voit myös yhtyä syyttäjän syytteeseen ja hakea muutosta tuomioon. Jos tutkinta venyy, sillä on merkitystä: oikeudenkäynnin viivästymistä arvioidaan siitä alkaen, kun asianomistaja ilmoitti vaativansa rangaistusta (KKO:2026:19).
  9. Harkitse sovittelua. Sovittelu on maksuton ja vapaaehtoinen palvelu, jossa koulutettu sovittelija auttaa asianomistajaa ja epäiltyä sopimaan rikoksen aiheuttamista haitoista (laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta). Poliisi tai syyttäjä tekee aloitteen sovittelutoimistolle, mutta voit itse pyytää sitä. Sovittelu sopii erityisesti vahingontekoihin, näpistyksiin, lieviin pahoinpitelyihin ja kunnianloukkauksiin. Sovintoon voi kuulua rahakorvaus maksuaikatauluineen, vahingon korjaaminen työllä tai anteeksipyyntö. Epäillylle on 1.6.2026 alkaen kerrottava, että sovinto voidaan ottaa huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana (esitutkintalaki 4 luku 16 §, laki 269/2026). Asianomistajarikoksessa toteutunut sovinto johtaa usein rangaistusvaatimuksen peruuttamiseen, mutta peruuta vasta, kun sovittu korvaus on maksettu.
  10. Hae korvausta valtiolta, jos tekijä ei maksa. Rikosvahinkolain mukaan valtio korvaa rikoksella aiheutettua henkilövahinkoa, kuten hoitokuluja, ansionmenetystä ja kipua, sekä tietyissä rikoksissa kärsimystä ja rajoitetusti esinevahinkoa. Korvausta haetaan kirjallisesti Valtiokonttorilta kolmen vuoden kuluessa lainvoimaisesta tuomiosta tai kymmenen vuoden kuluessa rikoksesta, jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa (25 §). Hakemukseen liitetään tuomio tai esitutkintapöytäkirja. Jos rikosta ei ole ilmoitettu poliisille, korvausta maksetaan vain erityisestä syystä (23 §). Valtio perii maksamansa korvaukset tekijältä. Tarkista ensin oma vakuutusturva, koska vakuutuskorvaukset vähennetään valtion korvauksesta. Valtiokonttorin päätöksestä valitetaan vakuutusoikeuteen 30 päivän kuluessa.

Mihin kiinnittää huomiota

Oikeusperusta

9
4 § – Tämä laki säätelee rikosten esitutkintaa Suomessa, määritellen sen tavoitteet, osallistujat ja yleiset menettelytavat.
16 §, 9 § – Tämä laki säätelee rikosprosessia, erityisesti syyteoikeutta, asianomistajan avustamista ja yksityisoikeudellisten vaatimusten käsittelyä…
25 § – Tämä laki säätelee valtion varoista maksettavia korvauksia rikoksella aiheutetuista vahingoista.

Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut

5
Lapsen isä, joka oli poliisille tekemässään tutkintapyynnössä esittänyt jossain määrin liioiteltuja väitteitä ulosottomiehen menettelystä vilpittömässä mielessä, ei syyllistynyt väärään ilmiantoon eikä kunnianloukkaukseen.
Julkisyhteisöjen kokonaan omistaman osakeyhtiön omaisuuteen kohdistunut vahingonteko koski yksityistä omaisuutta ja edellytti asianomistajan syyttämispyyntöä, mutta vasta hovioikeudessa esitetty syyttämispyyntö riitti syytteen tutkimiseen.
Asiassa arvioitiin, oliko syyttäjällä erittäin tärkeän yleisen edun perusteella syyteoikeus seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kun asianomistaja ei ollut esittänyt syyttämispyyntöä tekoaikana voimassa olleessa rikoslain 8 luvun 6 §:n vuoden määräajassa.
Syytteen hylkäämisestä vanhentuneena ei suoraan seurannut asianomistajan vahingonkorvausvaatimuksen hylkääminen, vaan korvauksen vanhentumista oli arvioitava velan vanhentumisesta annetun lain mukaan.
Asianomistajan oikeudenkäynnin viivästymistä arvioitaessa otettiin huomioon myös esitutkinnassa kulunut aika siitä alkaen, kun asianomistaja oli ilmoittanut vaativansa rangaistusta.

Usein kysytyt kysymykset

10
Miten teen rikosilmoituksen netissä?

Rikosilmoituksen voi tehdä poliisin sähköisessä asioinnissa poliisi.fi-sivustolla tunnistautumalla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Lomakkeella kuvataan tapahtumat, epäilty, todistajat ja vahingot, ja liitteeksi voi lisätä kuvia ja asiakirjoja. Saat vahvistuksen ja ilmoitusnumeron. Hätätilanteessa tai vakavissa rikoksissa soita 112 tai asioi henkilökohtaisesti.

Maksaako rikosilmoituksen tekeminen?

Ei maksa. Rikosilmoituksen tekeminen ja poliisin esitutkinta ovat asianomistajalle maksuttomia. Kuluja voi syntyä vasta, jos palkkaat avustajan tai nostat syytteen itse käräjäoikeudessa syyttäjän päätettyä olla nostamatta syytettä. Tällöin oikeudenkäyntimaksu ja mahdollinen vastapuolen kulujen korvaaminen ovat omalla vastuullasi.

Kuinka kauan rikosilmoituksen voi tehdä jälkikäteen?

Erillistä määräaikaa ei ole, mutta syyte on nostettava ennen kuin syyteoikeus vanhentuu. Sakkorikoksissa aika on kaksi vuotta, enintään kahden vuoden vankeusrikoksissa viisi vuotta ja enintään kahdeksan vuoden vankeusrikoksissa kymmenen vuotta (rikoslaki 8 luku 1 §). Ilmoita mahdollisimman pian, koska vasta haasteen tiedoksianto katkaisee vanhentumisen.

Mikä on asianomistajarikos?

Asianomistajarikos on rikos, josta syyttäjä saa nostaa syytteen vain asianomistajan vaatimuksesta. Esimerkkejä ovat kunnianloukkaus (rikoslaki 24 luku 12 §) ja vain yksityiseen omaisuuteen kohdistuva vahingonteko. Poliisi tutkii tällaisen rikoksen vain, jos ilmoitat vaativasi tekijälle rangaistusta (esitutkintalaki 3 luku 4 §).

Voiko rikosilmoituksen perua?

Itse ilmoitusta ei voi perua, mutta asianomistajarikoksessa voit peruuttaa rangaistusvaatimuksesi, jolloin tutkinta lopetetaan. Peruutus on lopullinen: samasta rikoksesta ei voi myöhemmin esittää uutta syyttämispyyntöä (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 16 §). Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa poliisi ja syyttäjä jatkavat asiaa uhrin tahdosta riippumatta.

Miksi poliisi ei tutki rikosilmoitustani?

Poliisi voi jättää esitutkinnan toimittamatta, jos rikoksesta on odotettavissa enintään sakkoa ja teko on ilmeisen vähäinen, jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu muuta vaadi (esitutkintalaki 3 luku 9 §, muutettu 1.6.2026). Tutkinta voi jäädä tekemättä myös, jos epäiltyä ei löydy. Saat päätöksen kirjallisesti, ja kirjaamatta jättämisen jälkeen voit nostaa syytteen itse.

Saako rikoksen uhri korvausta?

Voit vaatia tekijältä vahingonkorvausta rikosasian yhteydessä pyytämällä syyttäjää ajamaan vaatimustasi (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 3 luku 9 §). Jos tekijä ei maksa tai häntä ei tavoiteta, valtio korvaa rikosvahinkolain nojalla henkilövahinkoja ja tietyissä rikoksissa kärsimystä. Hakemus tehdään Valtiokonttorille kolmen vuoden kuluessa lainvoimaisesta tuomiosta.

Voinko joutua vaikeuksiin, jos rikosilmoitus osoittautuu aiheettomaksi?

Et, jos teit ilmoituksen vilpittömässä mielessä. Rangaistavaa on väärä ilmianto eli tietoisesti väärän tiedon antaminen niin, että toinen joutuu syyttäjän tai pakkokeinojen kohteeksi (rikoslaki 15 luku 6 §). Korkein oikeus vapautti isän, joka oli tehnyt tutkintapyynnön liioitelluin mutta vilpittömin väittein (KKO:2013:15).

Mitä teen, jos syyttäjä ei nosta syytettä?

Lue syyttämättäjättämispäätöksen perustelut. Asianomistaja saa nostaa syytteen itse käräjäoikeudessa (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 14 §). Arvioi näyttö avustajan kanssa, koska hävinnyt asianomistaja voi joutua korvaamaan vastaajan kulut. Korvausvaatimuksen voi ajaa myös erillisenä riita-asiana.

Tarvitseeko vakuutusyhtiö rikosilmoituksen?

Useimmissa varkaus-, murto- ja vahingontekotapauksissa vakuutusyhtiö edellyttää, että rikoksesta on tehty ilmoitus poliisille, ja pyytää korvaushakemukseen ilmoitusnumeron. Tarkista ehdot omasta vakuutuskirjasta. Tee ilmoitus viipymättä, koska viivyttely voi vaikeuttaa sekä poliisin tutkintaa että korvauksen saamista.

Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet

6

Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu

Päivitetty: · Lähteet: Esitutkintalaki (805/2011), 3 luku 1–4 § rikosilmoituksen kirjaaminen, esitutkinnan toimittaminen ja asianomistajarikos, Laki esitutkintalain muuttamisesta (269/2026), 3 luku 1 ja 9 § kirjaamatta jättäminen ja vähäisten rikosten tutkinta 1.6.2026 alkaen, Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (689/1997), 1 luku 14 ja 16 § sekä 3 luku 9 § asianomistajan syyteoikeus ja korvausvaatimus, Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta (270/2026), 1 luku 6 a, 9 ja 14 § ja 3 luku 9 §, finlex.fi, EUR-Lex

Selitykset on tuotettu virallisesta lakitekstistä ja ovat suuntaa antavia; sitova on vain koko teksti, johon jokainen sivu linkittää. Europaius tarjoaa oikeudellista tietoa, ei asianajopalveluja.