Kunnianloukkaus: rikosilmoitus, korvaus ja somekirjoitukset
Kunnianloukkaukseen syyllistyy rikoslain 24 luvun 9 §:n mukaan se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa, tai joka muuten halventaa toista. Rangaistus on sakko. Törkeästä kunnianloukkauksesta (24 luvun 10 §) voi seurata vankeutta enintään kaksi vuotta. Rinnakkainen rikos on yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (24 luvun 8 §): siinä tieto voi olla totta, mutta sen levittäminen lukuisten ihmisten saataville on oikeudetonta.
Useimmiten loukkaus tapahtuu nykyään Facebookissa, X:ssä, keskustelupalstoilla, WhatsApp-ryhmissä tai arvostelusivustoilla. Kunnianloukkaus on asianomistajarikos: poliisi tutkii asian ja syyttäjä nostaa syytteen vain, jos loukattu itse vaatii rangaistusta (24 luvun 12 §). Siksi asianomistajan omat ratkaisut ja niiden ajoitus vaikuttavat lopputulokseen enemmän kuin useimmissa muissa rikoksissa.
Käyt läpi, miten arvioit, täyttyykö tunnusmerkistö, miten tallennat todisteet, missä ajassa toimit, miten teet rikosilmoituksen ja rangaistusvaatimuksen, miten vaadit kärsimyskorvausta ja miten saat lainvastaisen verkkoviestin poistetuksi. Mukana on myös näkökulma sille, jota syytetään: milloin arvostelu tai yleiseltä kannalta merkittävä keskustelu on sallittua, ja mitä väitteen esittäjän on pystyttävä osoittamaan.
Keskeiset tiedot
Määräaika
Kunnianloukkauksen syyteoikeus vanhentuu kahdessa vuodessa ja törkeän kunnianloukkauksen viidessä vuodessa rikoksen tekopäivästä (rikoslaki 8 luku 1 ja 2 §). Verkkokirjoituksessa aika lasketaan julkaisupäivästä, vaikka kirjoitus olisi edelleen luettavissa (KKO:2024:3). Vanhentuminen katkeaa vasta, kun haaste annetaan syytetylle tiedoksi (8 luku 3 §), ei rikosilmoituksesta, joten ilmoitus kannattaa tehdä hyvissä ajoin, mieluiten muutaman kuukauden sisällä. Oikaisu- tai vastinevaatimus on esitettävä vastaavalle toimittajalle 14 päivän kuluessa julkaisusta. Tuomioistuimen määräys verkkoviestin jakelun keskeyttämisestä raukeaa, jos syytettä tai korvauskannetta ei panna vireille kolmessa kuukaudessa. Rikokseen perustuva korvausvaatimus ei vanhene niin kauan kuin syyte voidaan nostaa (velan vanhentumisesta annettu laki 7 §).
Mitä tehdä
- Arvioi, kumpi kunnianloukkauksen tekotapa on kyseessä. Rikoslain 24 luvun 9 §:n 1 momentin 1 kohta koskee valheellista tietoa tai vihjausta, esimerkiksi perätöntä väitettä, että olet varas, pettänyt asiakkaita tai syyllistynyt rikokseen. Väitteen totuudellisuus on tällöin tarkistettavissa. Toinen kohta koskee muuta halventamista, kuten solvaamista, pilkkaavia nimityksiä tai nöyryyttäviä kuvia, joissa totuudellisuudella ei ole merkitystä. Pykälän 3 momentin mukaan politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa, tieteessä tai taiteessa toimivan menettelyyn kohdistuva arvostelu ei ole halventamista, jos se ei selvästi ylitä hyväksyttävää. Neljäs momentti suojaa yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelyä. Myös kuolleesta henkilöstä esitetty valheellinen tieto voi olla kunnianloukkaus, jos se aiheuttaa kärsimystä vainajan läheiselle (9 § 2 momentti). Kirjaa ylös, mitä tarkalleen väitettiin, missä ja kenelle.
- Erota kunnianloukkaus yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja vainoamisesta. Jos levitetty tieto on totta mutta koskee yksityiselämääsi, kuten terveyttä, parisuhdetta, perhe-elämää tai intiimejä kuvia, kyse voi olla rikoslain 24 luvun 8 §:n rikoksesta. Se edellyttää, että tieto esitetään joukkotiedotusvälineessä tai muuten lukuisten ihmisten saataville. Korkein oikeus on katsonut rangaistavaksi videon julkaisemisen lasten huostaanoton täytäntöönpanosta, vaikka aihe sinänsä oli yleisesti merkittävä (KKO:2018:81). Törkeät tekomuodot ovat 8 a § ja 10 §. Jos sama henkilö julkaisee toistuvasti pilkkaavia kirjoituksia ja lähettää samalla yksityisviestejä, kyse voi olla vainoamisesta (rikoslaki 25 luku 7 a §, KKO:2022:8). Väärä rikosnimike ei kaada ilmoitusta, mutta oikea kuvaus nopeuttaa poliisin työtä.
- Tallenna todisteet ennen kuin kirjoitus poistetaan. Ota kuvakaappaus, josta näkyvät koko viesti, kirjoittajan nimi tai profiili, julkaisuaika, verkko-osoite sekä kommentit ja jakomäärät. Tallenna myös ketjun aiemmat ja myöhemmät viestit, koska kokonaisuus ratkaisee, onko kyse arvostelusta vai halventamisesta. Kirjaa, kuka on nähnyt kirjoituksen ja kenen kautta kuulit siitä. Suullisesta loukkauksesta kirjoita muistiinpano heti: päivä, paikka, läsnäolijat ja sanatarkka lausuma. Jos loukkaus on aiheuttanut työpaikan menetyksen, asiakkaiden katoamisen tai terveydenhoitoa, säilytä tositteet, koska niillä osoitetaan vahinko ja mahdollinen törkeys. Älä vastaa kirjoitukseen kiihtyneesti tai uhkaillen: oma vastineesi voi päätyä todisteeksi sinua vastaan.
- Tee rikosilmoitus ja esitä rangaistusvaatimus. Ilmoituksen voi tehdä poliisin sähköisessä asioinnissa tai poliisiasemalla, ja se on maksuton. Koska kunnianloukkaus, törkeä kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen ovat asianomistajarikoksia (rikoslaki 24 luku 12 §), sinun on sanottava selvästi, että vaadit tekijälle rangaistusta. Ilman vaatimusta esitutkintaa ei toimiteta (esitutkintalaki 3 luku 4 §). Valtakunnansyyttäjä voi määrätä syytteen nostettavaksi ilman asianomistajan vaatimusta vain, jos rikos on tehty joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaatii. Liitä ilmoitukseen kuvakaappaukset ja todistajien yhteystiedot. Jos peruutat syyttämispyynnön, et voi esittää sitä uudelleen (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 16 §), joten harkitse peruuttamista vasta, kun sovinto on toteutunut.
- Valvo määräaikaa. Kunnianloukkauksesta on säädetty ankarimpana rangaistuksena sakko, joten syyteoikeus vanhentuu kahdessa vuodessa; törkeässä kunnianloukkauksessa enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta, ja vanhentumisaika on viisi vuotta (rikoslaki 8 luku 1 §). Aika lasketaan rikoksen tekopäivästä (8 luku 2 §). Korkein oikeus on katsonut, että Facebook-kirjoituksen ja sen keskustelun osalta aika alkoi julkaisupäivästä, vaikka kirjoitus oli luettavissa syytteen nostamiseen asti, ja syyte hylättiin vanhentuneena (KKO:2024:3). Rikosilmoitus ei katkaise vanhentumista, vaan ratkaisevaa on haasteen tiedoksianto (8 luku 3 §). Poliisin tutkinta, syyteharkinta ja haastaminen vievät usein kuukausia. Jos ilmoitat vasta, kun kirjoituksesta on kulunut yli vuosi, pyydä poliisia ja syyttäjää huomioimaan vanhentumispäivä.
- Vaadi korvausta. Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n mukaan sillä, jonka kunniaa tai yksityiselämää on loukattu rikoksella, on oikeus korvaukseen kärsimyksestä. Lisäksi voit vaatia korvausta todellisista taloudellisista menetyksistä, kuten menetetyistä tuloista tai hoitokuluista, jos niiden yhteys loukkaukseen osoitetaan. Kärsimyskorvauksen taso jää yleensä vaatimattomaksi, ja tuomioistuimet käyttävät apuna henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia. Pyydä esitutkinnassa, että syyttäjä ajaa korvausvaatimustasi (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 3 luku 9 §); silloin sinun ei tarvitse laatia erillistä kannetta. Valtion rikosvahinkokorvaus ei yleensä auta: rikosvahinkolain 9 § korvaa kärsimystä lähinnä vapauteen, seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen ja vakavaan koskemattomuuden loukkaukseen kohdistuneissa rikoksissa. Rikokseen perustuva korvausvaatimus ei vanhene niin kauan kuin syyte voidaan nostaa.
- Hanki lainvastainen viesti pois verkosta. Pyydä ensin kirjoittajaa poistamaan viesti ja tee samalla ilmoitus alustan omalla ilmoitustyökalulla; suuret alustat ovat EU:n digipalvelusäädöksen nojalla velvollisia käsittelemään ilmoitukset laittomasta sisällöstä. Jos poisto ei onnistu, käräjäoikeus voi asianomistajan, syyttäjän tai tutkinnanjohtajan hakemuksesta määrätä julkaisijan tai palvelimen ylläpitäjän keskeyttämään verkkoviestin jakelun, kun on ilmeistä, että viestin pitäminen yleisön saatavilla on rangaistavaa (sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annettu laki 18 §). Näin tehtiin KKO:2019:81-tapauksessa, jossa henkilöä oli nimitelty verkossa ja vihjattu pedofiiliksi. Määräys raukeaa, jos syytettä, hävittämisvaatimusta tai korvauskannetta ei panna vireille kolmessa kuukaudessa. Lopullisen poistamis- ja hävittämismääräyksen voi vaatia 22 §:n nojalla myös itse (KKO:2019:39).
- Käytä oikaisuoikeutta, kun loukkaus on julkaistu tiedotusvälineessä. Aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai ohjelmassa esitetty itseäsi koskeva virheellinen tieto on oikaistava, jollei virhe ole vähäinen (sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annettu laki 9 §). Vaatimus esitetään vastaavalle toimittajalle kirjallisesti tai sähköisesti 14 päivän kuluessa julkaisusta (11 §), ja oikaisu julkaistaan maksutta ja samankaltaisella tavalla kuin alkuperäinen juttu (10 §). Liitä mukaan ehdotus oikaisun tekstiksi. Jos media on syyllistynyt kunnianloukkaukseen tai yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen, voit rikosasian yhteydessä vaatia, että tieto tuomiosta julkaistaan samassa välineessä (23 §). Julkisen sanan neuvostolle tehty kantelu on tämän rinnalla maksuton itsesääntelykeino, mutta se ei tuota korvausta.
- Harkitse sovittelua ja varaudu syyteharkintaan. Kunnianloukkausasiat sopivat usein sovitteluun: poliisi tai syyttäjä voi ohjata asian maksuttomaan sovittelutoimistoon, jos molemmat osapuolet suostuvat (laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta). Sovintoon voi kuulua julkinen anteeksipyyntö, kirjoitusten poistaminen ja rahakorvaus. Toteutunut sovinto voi johtaa syyttämättä jättämiseen tai rangaistuksen lieventämiseen. Jos syyttäjä päättää jättää syytteen nostamatta, asianomistaja saa nostaa syytteen itse käräjäoikeudessa (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 14 §). Silloin vastaat itse näytöstä ja otat riskin vastapuolen oikeudenkäyntikuluista, jos syyte hylätään. Selvitä ennen omaa syytettä, kattaako kotivakuutuksesi oikeusturva rikosasian asianomistajana, ja pyydä asianajajalta arvio näytön riittävyydestä.
- Jos sinua epäillään kunnianloukkauksesta, kokoa perusteet väitteillesi. Syyttäjän on näytettävä väite ja sen valheellisuus, mutta käytännössä väitteen esittäjän on esitettävä perusteita tosiasiaväitteelleen. Korkein oikeus piti raiskausväitettä valheellisena, kun sen esittäjä levitti sitä opiskelijapiireissä vielä vuoden sen jälkeen, kun poliisi oli jättänyt esitutkinnan toimittamatta, ja tuomio törkeästä kunnianloukkauksesta jäi voimaan (KKO:2021:45). Toisaalta toimittajan Facebook-kirjoitus, jossa poliittisesti toimivaa henkilöä nimiteltiin halventavasti tämän omien julkisten kannanottojen vuoksi, oli sallittua arvostelua, ja syyte hylättiin (KKO:2022:1). Kerro esitutkinnassa, mihin lähteisiin väitteesi perustui ja miksi asia oli yleisesti merkittävä. Poista kirjoitus heti, jos huomaat sen virheelliseksi: jatkaminen tiedon saamisen jälkeen osoittaa tahallisuutta ja voi tehdä teosta törkeän.
Mihin kiinnittää huomiota
- Rangaistusvaatimus jää esittämättä. Pelkkä ”haluan, että poliisi tietää” ei riitä asianomistajarikoksessa. Jos et ilmoita vaativasi rangaistusta, esitutkintaa ei aloiteta (esitutkintalaki 3 luku 4 §).
- Syyteoikeus vanhenee. Kahden vuoden aika lasketaan julkaisupäivästä, ei siitä, kun huomasit kirjoituksen tai kun se poistettiin (KKO:2024:3). Myöhään tehty ilmoitus voi kaatua siihen, ettei haastetta ehditä antaa tiedoksi.
- Todisteet katoavat. Kirjoittaja poistaa viestin tai profiilin, ja ilman kuvakaappauksia ja tallennettua verkko-osoitetta tekoa on vaikea näyttää toteen.
- Arvostelu tulkitaan kunnianloukkaukseksi. Yritykseen, poliitikkoon tai viranhaltijaan kohdistuva kova mutta asiallinen kritiikki on usein sallittua (rikoslaki 24 luku 9 § 3 ja 4 momentti, KKO:2022:1). Perusteeton ilmoitus vie aikaa ja voi kääntyä kuluriskiksi omassa syytteessä.
- Vastaisku omalla kirjoituksella. Loukattu, joka julkaisee vastineessaan halventavia väitteitä tekijästä, voi itse syyllistyä kunnianloukkaukseen.
- Syyttämispyyntö peruutetaan liian aikaisin. Peruutuksen jälkeen uutta pyyntöä ei voi tehdä (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 16 §), joten sovinnon ehtojen täyttyminen kannattaa varmistaa ennen peruutusta.
- Korvausodotukset ovat liian suuret. Kärsimyskorvaus kunnianloukkauksesta on yleensä maltillinen, ja oman syytteen hävinnyt asianomistaja voi joutua maksamaan vastapuolen kulut.
Oikeusperusta
Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on kunnianloukkaus?
Kunnianloukkaus on valheellisen tiedon tai vihjauksen esittämistä toisesta siten, että se on omiaan aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa, tai toisen muuta halventamista (rikoslaki 24 luku 9 §). Rangaistus on sakko. Asiallinen arvostelu julkisessa toiminnassa toimivan menettelystä ja yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittely eivät ole kunnianloukkauksia, jos ne eivät selvästi ylitä hyväksyttävää.
Onko Facebookissa haukkuminen rikos?
Se voi olla. Somekirjoitus on julkinen esitys, ja jos siinä väitetään toisesta jotakin perätöntä tai häntä halvennetaan, kyse voi olla kunnianloukkauksesta. Myös kommentit ja jaot arvioidaan. Suljetussakin ryhmässä viesti voi tavoittaa riittävän monta ihmistä. Ratkaisevaa on sisältö ja asiayhteys, ei se, millä alustalla viesti julkaistiin.
Kuinka kauan kunnianloukkauksesta voi tehdä rikosilmoituksen?
Syyteoikeus vanhentuu kahdessa vuodessa teosta ja törkeässä kunnianloukkauksessa viidessä vuodessa (rikoslaki 8 luku 1 §). Verkkokirjoituksessa aika alkaa julkaisupäivästä (KKO:2024:3). Koska vasta haasteen tiedoksianto katkaisee vanhentumisen, ilmoitus kannattaa tehdä mahdollisimman pian, jotta poliisi ja syyttäjä ehtivät käsitellä asian.
Pitääkö minun vaatia rangaistusta itse?
Kyllä. Kunnianloukkaus on asianomistajarikos, joten syyttäjä saa nostaa syytteen vain, jos ilmoitat rikoksen syytteeseen pantavaksi (rikoslaki 24 luku 12 §). Sano rikosilmoituksessa selvästi, että vaadit tekijälle rangaistusta. Poikkeuksena valtakunnansyyttäjä voi määrätä syytteen joukkotiedotusvälineessä tehdystä rikoksesta, jos erittäin tärkeä yleinen etu vaatii.
Paljonko kunnianloukkauksesta saa korvausta?
Kärsimyskorvaus perustuu vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:ään, ja sen määrä arvioidaan tapauskohtaisesti loukkauksen laadun, levinneisyyden ja keston perusteella. Tuomioistuimet käyttävät apuna henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia, ja tasot ovat yleensä maltillisia. Lisäksi voi saada korvausta osoitetuista taloudellisista menetyksistä, kuten menetetyistä tuloista.
Saako totuuden kertominen toisesta olla rikos?
Tosi väite ei ole valheellisen tiedon esittämistä, mutta se voi silti olla rangaistavaa. Jos levität toisen yksityiselämää koskevaa tietoa tai kuvaa lukuisten ihmisten saataville, kyse voi olla yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä (rikoslaki 24 luku 8 §). Myös tosiasioihin perustuva halventava lausuma voi täyttää 9 §:n 1 momentin 2 kohdan.
Miten saan kunniaani loukkaavan kirjoituksen poistettua netistä?
Pyydä ensin kirjoittajaa poistamaan viesti ja ilmoita sisällöstä alustan ilmoitustyökalulla. Jos tämä ei auta, voit hakea käräjäoikeudelta määräystä verkkoviestin jakelun keskeyttämisestä (sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annettu laki 18 §). Määräys raukeaa kolmessa kuukaudessa, ellei syytettä, hävittämisvaatimusta tai korvauskannetta panna vireille.
Voiko kunnianloukkauksesta joutua vankilaan?
Tavallisesta kunnianloukkauksesta tuomitaan vain sakkoa. Törkeästä kunnianloukkauksesta voi tuomita sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta (rikoslaki 24 luku 10 §), jos teko aiheuttaa suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa ja on kokonaisuutena törkeä. Ensikertalaiselle vankeus tuomitaan käytännössä yleensä ehdollisena.
Mitä teen, jos minua syytetään kunnianloukkauksesta?
Kokoa lähteet ja perusteet, joihin väitteesi perustui, ja kerro esitutkinnassa, miksi aihe oli yleisesti merkittävä tai miksi kyse oli arvostelusta. Väitteen esittäjältä edellytetään käytännössä perusteita tosiasiaväitteelleen (KKO:2021:45). Poista kirjoitus, jos se osoittautuu virheelliseksi, ja harkitse sovittelua. Pyydä tarvittaessa avustaja jo esitutkintaan.
Voiko media julkaista minusta mitä tahansa?
Ei voi. Tiedotusvälineeseenkin sovelletaan rikoslain 24 luvun 8–10 §:ää. Virheellisestä tiedosta voit vaatia oikaisua vastaavalta toimittajalta 14 päivän kuluessa julkaisusta (sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annettu laki 9–11 §). Rikosasiassa voit vaatia myös, että tieto tuomiosta julkaistaan samassa välineessä (23 §).
Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet
Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu