Viralliset lähteetfinlex.fi · EUR-Lex
Europaius

Tuotannollinen ja taloudellinen irtisanominen ja lomautus 2026

Tuotannollisella ja taloudellisella irtisanomisella tarkoitetaan työsopimuksen päättämistä, kun työ on vähentynyt eikä syy ole työntekijässä. Peruste on työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 §:ssä. Sitä muutettiin 1.1.2026 lailla 1390/2025: työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, jos tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, ja syyn on oltava asiallinen ja painava. Kumottu 7 luvun 1 §:n yleissäännös siirtyi näin 3 §:ään. Jos työn vähentyminen on tilapäistä, oikea keino on lomautus (5 luku).

Lailla 412/2026 muutettiin 1.6.2026 alkaen lomautusilmoitusaika 14 päivästä seitsemään päivään, lomautuksen aikana irtisanotun irtisanomisajan palkan vähennys sekä takaisinottovelvollisuus, joka koskee nyt vain työnantajia, joilla on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Yhteistoimintalakia (1333/2021) muutettiin 1.7.2025 lailla 252/2025: neuvotteluajat lyhenivät, ja 20–49 työntekijän yrityksissä muutosneuvottelut ovat pakollisia vain, kun harkitaan vähintään 20 työntekijän vähentämistä.

Sisältö koskee sekä työntekijää, jota uhkaa irtisanominen tai lomautus, että työnantajaa, joka suunnittelee henkilöstön vähentämistä. Lopputuloksena tiedät, onko perusteen ja menettelyn oltava kunnossa, mitä oikeuksia irtisanomisaikana on ja milloin korvausta voi vaatia.

Työoikeus

Keskeiset tiedot

Määräaika
Lomautusilmoitus on annettava viimeistään seitsemän päivää ennen lomautuksen alkamista 1.6.2026 alkaen (työsopimuslain 5 luvun 4 § laissa 412/2026), ellei työehtosopimuksessa ole sovittu pidemmästä ajasta.
Oikeudenala
Työoikeus
Vaiheet
Oikeuskäytäntö
6
Päivitetty
16.11.2026

Määräaika

Lomautusilmoitus on annettava viimeistään seitsemän päivää ennen lomautuksen alkamista 1.6.2026 alkaen (työsopimuslain 5 luvun 4 § laissa 412/2026), ellei työehtosopimuksessa ole sovittu pidemmästä ajasta. Yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut kestävät vähintään kolme viikkoa, ja seitsemän päivää esimerkiksi alle kymmenen työntekijän vähennyksissä ja alle 50 työntekijän yrityksissä (23 § laissa 252/2025). Neuvotteluesitys on annettava viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen alkua. Irtisanomisaika on työnantajan puolelta 14 päivästä kuuteen kuukauteen (6 luku 3 §). Takaisinottoaika on neljä kuukautta, ja kuusi kuukautta, jos työsuhde on kestänyt vähintään 12 vuotta. Korvauskanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (13 luku 9 §).

Mitä tehdä

  1. Tarkista, täyttyykö irtisanomisperuste. Työn on vähennyttävä olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, ja syyn on oltava asiallinen ja painava (7 luvun 3 § laissa 1390/2025). Pelkkä halu parantaa kannattavuutta ei riitä, jos työtä on edelleen yhtä paljon. Perustetta ei ole ainakaan, jos työnantaja on ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka toimintaedellytykset eivät ole muuttuneet, tai jos uudelleenjärjestely ei ole tosiasiallisesti vähentänyt työtä. Peruste arvioidaan irtisanomishetken tilanteen mukaan, mutta jos peruste poistuu ennen työsuhteen päättymistä, irtisanominen on peruttava (KKO:2018:26). Toisaalta muun henkilön samanaikainen eteneminen uralla ei poista perustetta, jos rahoitusleikkaus on todellinen (KKO:2023:1).
  2. Selvitä työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus. Irtisanominen on kielletty, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin (7 luku 4 §). Ensisijaisesti on tarjottava työsopimuksen mukaista työtä vastaavaa työtä, toissijaisesti muuta koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä. Työnantajan on järjestettävä uusien tehtävien edellyttämä kohtuullinen koulutus. Konsernissa velvollisuus voi ulottua muihin määräysvallassa oleviin yhtiöihin. Velvollisuus kestää irtisanomisajan loppuun. Pelkkä viikoittainen lista avoimista paikoista ei riittänyt ratkaisussa KKO:2022:33, vaan työnantajan olisi pitänyt aktiivisesti selvittää ja tarjota työntekijälle sopivia tehtäviä. Myös määräaikaista työtä on tarjottava, jos se ei ole aivan satunnaista ja lyhytkestoista (KKO:2017:38). Työntekijän kannattaa hakea avoimia tehtäviä ja vastata tarjouksiin kirjallisesti.
  3. Valitse lomautuksen ja irtisanomisen välillä. Lomauttaa saa, jos työnantajalla on irtisanomisperuste tai jos työ on vähentynyt tilapäisesti eikä muuta sopivaa työtä tai koulutusta voida kohtuudella järjestää; tilapäisyys tarkoittaa enintään 90 päivää (5 luku 2 §). Lomautus voi olla kokoaikainen tai työajan lyhentäminen, ja se voi olla määräaikainen tai toistaiseksi jatkuva. Määräaikaisen työntekijän saa lomauttaa vain, jos hän on vakituisen työntekijän sijainen. Työnantaja ei saa lomauttaa ja samalla palkata uusia tekijöitä samaan työhön, ellei työtä voi kohtuudella tarjota lomautettaville; ratkaisussa KKO:2018:57 lyhyt säästölomautus oli kuitenkin laillinen. Työnantajan on ennen lomautusilmoitusta esitettävä ennakkoselvitys ja kuultava työntekijöitä, ellei yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluja käydä (5 luku 3 §).
  4. Käy muutosneuvottelut tai anna selvitys. Yhteistoimintalakia sovelletaan yrityksiin, joissa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää; 20–49 työntekijän yrityksessä muutosneuvottelut on käytävä, kun työnantaja harkitsee 90 päivän aikana vähintään 20 työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista (2 § ja 16 a § laissa 252/2025). Kirjallinen neuvotteluesitys annetaan viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen alkua, ja siinä kerrotaan suunnitellut toimenpiteet, perusteet, alustava määrä ja valintaperiaatteet (19 §). Esitys toimitetaan myös työvoimaviranomaiselle. Neuvotteluaika on vähintään kolme viikkoa, tai seitsemän päivää, jos vähennys koskee alle kymmentä työntekijää, lomautus enintään 90 päivää tai yrityksessä on alle 50 työntekijää. Pienemmissä yrityksissä työnantajan on selvitettävä irtisanottavalle perusteet ja vaihtoehdot ennen irtisanomista (työsopimuslaki 9 luku 3 §).
  5. Tarkista suuremman vähennyksen erityisvelvoitteet. Jos neuvotteluesitys koskee vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista, työnantajan on neuvottelujen alussa annettava esitys toimintasuunnitelmaksi, jossa kerrotaan aikataulu, menettelytavat ja keinot tukea työnhakua ja koulutusta (yhteistoimintalaki 21 §). Tällöin irtisanotun työsopimus ei saa päättyä ennen kuin neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle on kulunut 30 päivää (25 a § laissa 252/2025). Irtisanomisista on lisäksi ilmoitettava viipymättä työvoimaviranomaiselle, kun irtisanottavia on vähintään kymmenen (työsopimuslaki 9 luku 3 a §). Jos työnantaja laiminlyö neuvotteluvelvoitteen tahallaan tai huolimattomuudesta, työntekijä voi vaatia yhteistoimintalain 44 §:n hyvitystä, jonka enimmäismäärä on 40 160 euroa. Hyvitys on menettelyvirheen seuraamus, jota voi vaatia, vaikka irtisanomisperuste sinänsä olisi ollut olemassa, ja se on vaadittava kanteella kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
  6. Anna lomautusilmoitus oikein. Lomautuksesta on 1.6.2026 alkaen ilmoitettava viimeistään seitsemän päivää ennen sen alkamista (5 luvun 4 § laissa 412/2026). Jos työehtosopimuksessa on pidempi ilmoitusaika, työnantaja ja luottamusmies tai luottamusvaltuutettu saavat kirjallisesti sopia seitsemän päivän ilmoitusajasta. Ilmoitus annetaan henkilökohtaisesti, ja jos se ei ole mahdollista, kirjeitse tai sähköisesti, jolloin se katsotaan saaduksi viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä. Vuosilomalle lähetetty ilmoitus katsotaan toimitetuksi aikaisintaan loman päättymistä seuraavana päivänä. Ilmoituksessa on mainittava peruste, alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto, ja se annetaan tiedoksi myös työntekijöiden edustajalle. Työntekijä saa pyytää todistuksen lomauttamisesta (5 luku 5 §) työttömyysetuuden hakemista varten. Toistaiseksi lomautetulle on ilmoitettava työhön paluusta vähintään seitsemän päivää etukäteen (5 luku 6 §).
  7. Tunne lomautetun oikeudet. Lomautettu saa irtisanoa työsopimuksensa ilman irtisanomisaikaa, paitsi lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana, jos päättymisaika on tiedossa (5 luku 7 §). Jos lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja työntekijä irtisanoutuu, hänellä on oikeus irtisanomisajan palkkaan korvauksena. Jos työnantaja irtisanoo lomautetun lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus irtisanomisajan palkkaan. Työnantaja saa 1.6.2026 alkaen vähentää siitä seitsemän päivän palkan, jos lomautuksessa on käytetty yli seitsemän päivän ilmoitusaikaa (5 luvun 7 § laissa 412/2026). Lomautuksen ajaksi saa ottaa muuta työtä, ja sen voi irtisanoa viiden päivän irtisanomisajalla. Ilmoittaudu työnhakijaksi kunnan työllisyyspalveluihin viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä ja hae ansiopäivärahaa kassasta tai yleistukea Kelasta.
  8. Hyödynnä irtisanomisajan oikeudet. Työnantajan irtisanomisaika on 14 päivää, kun työsuhde on kestänyt enintään vuoden, ja kuusi kuukautta yli 12 vuoden työsuhteessa, ellei työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa sovita muuta (6 luku 3 §). Irtisanomisaikana sinulla on oikeus työllistymisvapaaseen täydellä palkalla: viisi, kymmenen tai 20 työpäivää irtisanomisajan pituuden mukaan (7 luku 12 §), ja 55 vuotta täyttäneellä vähintään viiden vuoden työsuhteen jälkeen enemmän (12 a §). Vapaata saa käyttää työllistymissuunnitelman laatimiseen, työnhakuun, haastatteluihin ja koulutukseen. Jos työnantajalla on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää ja työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta, työnantajan on tarjottava työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta, jonka arvo vastaa vähintään kuukauden palkkaa (7 luku 13 §).
  9. Seuraa takaisinottovelvollisuutta. Jos työnantajalla on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää, sen on tarjottava työtä tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotulle entiselle työntekijälle, joka on työnhakijana, kun se tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin (6 luvun 6 § laissa 412/2026). Jos työsuhde oli kestänyt vähintään 12 vuotta, aika on kuusi kuukautta. Alle 50 työntekijän työnantajia velvollisuus ei 1.6.2026 alkaen koske. Velvollisuus koskee vain takaisinottoajan kuluessa syntyvää työvoiman tarvetta: ratkaisussa KKO:2021:47 rikkomusta ei ollut, kun päätös uusista palkkauksista oli tehty vasta ajan päätyttyä eikä sitä ollut lykätty velvollisuuden kiertämiseksi. Pysy työnhakijana koko takaisinottoajan ja seuraa työnantajan rekrytointi-ilmoituksia.
  10. Vaadi korvausta, jos peruste tai menettely pettää. Jos irtisanomiseen ei ole ollut 7 luvun 3 §:n perustetta tai työn tarjoamisvelvollisuus on laiminlyöty, työnantaja on määrättävä maksamaan korvausta perusteettomasta päättämisestä, enintään 24 kuukauden palkka (12 luku 2 §). Tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tehdyssä irtisanomisessa kolmen kuukauden vähimmäismäärää ei sovelleta. Perusteeton lomautus ja takaisinottovelvollisuuden rikkominen korvataan vahingonkorvauksena (12 luku 1 §). Korvauksesta vähennetään 75 prosenttia samalta ajalta maksetusta ansiopäivärahasta ja osa yleistuesta (12 luvun 3 § laissa 72/2026). Pyydä ensin kirjallinen selvitys perusteista, neuvottele ammattiliiton kautta ja nosta tarvittaessa kanne käräjäoikeudessa kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Mihin kiinnittää huomiota

Oikeusperusta

12
25 §, 44 § – Tämä laki edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistyötä työpaikoilla, parantaa tiedonkulkua ja antaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia…
3 § – Lailla muutetaan työsopimuslain 12 luvun 3 §, joka koskee ansiopäivärahan ja yleistuen vaikutusta työnantajan maksettavaksi tuomittuun…

Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut

6
Kun irtisanomisen peruste oli poistunut liikennöintisopimuksen jatkuttua ennen työsuhteen päättymistä, työnantajan olisi uuden määräaikaisen sopimuksen tarjoamisen sijasta pitänyt peruuttaa irtisanominen, eikä päättämiselle ollut laillista perustetta.
Rahoitusleikkauksiin perustunut professorin irtisanominen ei ollut perusteeton, eikä palveluksessa jo olleen lehtorin nimittäminen tenure track -tehtävään ollut 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua uuden työntekijän ottamista.
Työnantaja ei ollut täyttänyt 7 luvun 4 §:n työn tarjoamisvelvollisuuttaan lähettämällä irtisanomisaikana viikoittain rekrytointikirjeitä, joissa lueteltiin kaikki avoimet tehtävät.
Työnantajalla oli taloudellinen ja tuotannollinen peruste irtisanoa turvatarkastaja, kun tarvittaessa töihin kutsuttaville oli teetetty töitä vain satunnaisesti ja lyhytkestoisesti, eikä työn tarjoamisvelvollisuutta ollut laiminlyöty.
Työnantaja ei ollut rikkonut takaisinottovelvollisuuttaan, koska se oli päättänyt uusien työntekijöiden ottamisesta vasta takaisinottoajan päätyttyä eikä päätöstä ollut siirretty velvollisuuden kiertämiseksi.
Säästötoimena tehdylle noin 2 500 työntekijän 12 päivän lomautukselle oli peruste, koska yhtiö ei ollut kohtuudella voinut tarjota lomautettaville sitä työtä, johon se oli samaan aikaan palkannut uusia työntekijöitä.

Usein kysytyt kysymykset

10
Milloin työnantaja saa irtisanoa tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla?

Kun tarjolla oleva työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä ja syy on asiallinen ja painava (7 luvun 3 § laissa 1390/2025). Lisäksi työnantajan on selvitettävä, voiko työntekijän sijoittaa tai kouluttaa muuhun työhön. Jos sijoitus on mahdollinen, irtisanoa ei saa.

Kuinka monta päivää ennen lomautuksesta pitää ilmoittaa?

Lain mukaan viimeistään seitsemän päivää ennen lomautuksen alkamista 1.6.2026 alkaen; aiemmin aika oli 14 päivää. Työehtosopimuksessa voi olla pidempi ilmoitusaika, jota on noudatettava, ellei luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun kanssa ole kirjallisesti sovittu seitsemän päivän ajasta. Kirjeitse tai sähköisesti lähetetty ilmoitus katsotaan saaduksi viimeistään seitsemäntenä päivänä.

Kuinka kauan muutosneuvottelut kestävät vuonna 2026?

Pääsääntöisesti vähintään kolme viikkoa neuvottelujen alkamisesta. Aika on seitsemän päivää, jos vähennys koskee alle kymmentä työntekijää, lomautus kestää enintään 90 päivää, yrityksessä on alle 50 työntekijää tai yritys on saneerausmenettelyssä (yhteistoimintalain 23 § laissa 252/2025). Osapuolet voivat sopia toisin, ja neuvotteluesitys annetaan viisi päivää ennen neuvottelujen alkua.

Koskeeko yhteistoimintalaki pientä yritystä?

Laki koskee yrityksiä, joissa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. 20–49 työntekijän yrityksessä muutosneuvottelut on käytävä vain, kun harkitaan 90 päivän aikana vähintään 20 työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista. Muissa tilanteissa työnantajan on annettava työsopimuslain mukainen selvitys irtisanomisen perusteista ja vaihtoehdoista sekä lomautuksesta ennakkoselvitys.

Onko minulla oikeus palkkaan irtisanomisaikana, jos olen lomautettuna?

Kyllä. Jos työnantaja irtisanoo sinut lomautuksen aikana, saat irtisanomisajan palkan (5 luku 7 §). Työnantaja saa vähentää siitä seitsemän päivän palkan, jos lomautuksessa noudatettiin yli seitsemän päivän ilmoitusaikaa. Jos itse irtisanoudut lomautuksen kestettyä vähintään 200 päivää, saat irtisanomisajan palkan korvauksena.

Mikä on työllistymisvapaa ja kuinka paljon sitä saa?

Työllistymisvapaa on irtisanomisajan palkallinen vapaa työnhakuun, haastatteluihin, työllistymissuunnitelman laatimiseen ja koulutukseen (7 luku 12 §). Sitä on viisi työpäivää, kun irtisanomisaika on enintään kuukausi, kymmenen työpäivää enintään neljän kuukauden ja 20 työpäivää pidemmällä irtisanomisajalla. 55 vuotta täyttäneellä pitkän työsuhteen jälkeen vapaata on enemmän.

Pitääkö työnantajan ottaa minut takaisin, jos työtä tulee lisää?

Jos työnantajalla on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää, sen on tarjottava työtä sinulle, jos se tarvitsee neljän kuukauden kuluessa työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin ja olet työnhakijana. Yli 12 vuoden työsuhteen jälkeen aika on kuusi kuukautta. Pienempiä työnantajia velvollisuus ei 1.6.2026 alkaen koske.

Saako työnantaja palkata uuden työntekijän irtisanomisen jälkeen?

Ei samankaltaisiin tehtäviin, jos toimintaedellytykset eivät ole muuttuneet, sillä silloin irtisanomisperustetta ei ole (7 luvun 3 §:n 2 momentti). Tilanne arvioidaan kokonaisuutena: palveluksessa jo olleen henkilön eteneminen uralla ei välttämättä ole uuden työntekijän ottamista (KKO:2023:1). Lisäksi suurempaa työnantajaa sitoo takaisinottovelvollisuus.

Paljonko korvausta saa perusteettomasta tuotannollisesta irtisanomisesta?

Korvaus on enintään 24 kuukauden palkka, eikä kolmen kuukauden vähimmäismäärää sovelleta tuotannollisiin ja taloudellisiin irtisanomisiin (12 luku 2 §). Määrään vaikuttavat työttömyyden kesto, ikä, työsuhteen kesto ja työnantajan menettely. Yhteistoimintalain menettelyn rikkomisesta voi saada erillisen hyvityksen, jonka enimmäismäärä on 40 160 euroa.

Saako lomautuksen aikana tehdä muita töitä?

Saa. Lomautuksen ajaksi tehdyn työsopimuksen voi irtisanoa viiden päivän irtisanomisajalla sen kestosta riippumatta, kun oma työnantaja kutsuu takaisin (5 luku 6 §). Toistaiseksi lomautetulle on ilmoitettava työhön paluusta vähintään seitsemän päivää etukäteen, ellei toisin ole sovittu. Muut tulot vaikuttavat työttömyysetuuden määrään.

Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet

6

Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu

Päivitetty: · Lähteet: Laki työsopimuslain 7 luvun muuttamisesta (1390/2025): 7 luvun 3 § taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet 1.1.2026 alkaen, Työsopimuslaki (55/2001), 7 luku 3 §: taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet (2 momentti), Työsopimuslaki (55/2001), 7 luku 4 §: työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus, Työsopimuslaki (55/2001), 5 luku 2 §: lomauttamisen perusteet, finlex.fi, EUR-Lex

Selitykset on tuotettu virallisesta lakitekstistä ja ovat suuntaa antavia; sitova on vain koko teksti, johon jokainen sivu linkittää. Europaius tarjoaa oikeudellista tietoa, ei asianajopalveluja.