Viralliset lähteetfinlex.fi · EUR-Lex
Europaius

Työpaikkakiusaaminen ja häirintä: miten toimia

Työpaikkakiusaaminen ei ole lain käsite, mutta sitä tarkoittava menettely on laissa kielletty usealla tasolla. Työturvallisuuslain (738/2002) 28 §:n mukaan työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin, jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa, hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Saman lain 18 § velvoittaa myös työntekijät välttämään toisiin kohdistuvaa häirintää. Työsopimuslain 2 luvun 1 ja 2 § edellyttävät, että työnantaja edistää työntekijöiden keskinäisiä suhteita ja kohtelee kaikkia tasapuolisesti.

Jos kiusaaminen liittyy sukupuoleen tai on seksuaalista, kyse on tasa-arvolain mukaan syrjinnästä, ja jos se liittyy esimerkiksi ikään, alkuperään, terveydentilaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen, häirintä on yhdenvertaisuuslain 14 §:ssä kiellettyä syrjintää. Vakavimmissa tapauksissa työnantajan edustaja voi syyllistyä työturvallisuusrikokseen (RL 47:1) tai työsyrjintään (RL 47:3).

Ohje koskee työntekijää, jota kiusataan esihenkilön, työtoverin tai asiakkaan taholta, sekä esihenkilöä, jolle asia ilmoitetaan. Lopputuloksena tiedät, miten ilmoitat asiasta työnantajalle, milloin käännyt työsuojeluvaltuutetun ja 1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontaviraston työsuojelun puoleen, mitä hyvitystä tai vahingonkorvausta voit vaatia ja milloin työsopimuksen purkaminen omalta puoleltasi voi olla perusteltua.

Työoikeus

Keskeiset tiedot

Määräaika
Työturvallisuuslain 28 §:n toimimisvelvollisuus syntyy heti, kun työnantaja tai sen edustaja saa tiedon häirinnästä; laissa ei ole tarkkaa päivämäärää, mutta toimimattomuus tai selvittelyn pitkittäminen voi täyttää laiminlyönnin.
Oikeudenala
Työoikeus
Vaiheet
Oikeuskäytäntö
4
Päivitetty
16.11.2026

Määräaika

Työturvallisuuslain 28 §:n toimimisvelvollisuus syntyy heti, kun työnantaja tai sen edustaja saa tiedon häirinnästä; laissa ei ole tarkkaa päivämäärää, mutta toimimattomuus tai selvittelyn pitkittäminen voi täyttää laiminlyönnin. Tasa-arvolain hyvityskanne on nostettava kahden vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta (12 §), ja yhdenvertaisuuslain hyvitystä on vaadittava kahden vuoden kuluessa syrjivästä menettelystä (26 §). Jos haluat purkaa työsopimuksen työnantajan laiminlyönnin vuoksi, purkamisoikeus raukeaa 14 päivässä siitä, kun sait tiedon purkamisperusteesta (TSL 8:2). Työsuhteeseen perustuva korvauskanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (TSL 13:9), henkilövahingon korvauksen vanhentumisaika on kymmenen vuotta. Syyteoikeus työturvallisuusrikoksesta vanhentuu kahdessa vuodessa (RL 8:1).

Mitä tehdä

  1. Tunnista, onko kyse häirinnästä vai tavallisesta työnjohdosta. Työturvallisuuslain 28 § koskee toistuvaa tai vakavaa kohtelua, joka aiheuttaa haittaa tai vaaraa terveydelle: esimerkiksi jatkuvaa mitätöintiä, eristämistä työyhteisöstä, perusteetonta arvostelua muiden kuullen, tehtävien epäasiallista poisottamista, uhkailua tai juoruilua. Tavanomainen työnjohto, kuten työtehtävien jakaminen, työsuorituksen arviointi, varoitus tai erimielisyys työtavoista, ei sellaisenaan ole häirintää, kunhan se tehdään asiallisesti. Seksuaalinen häirintä on tasa-arvolain 7 §:n mukaan (laki 1329/2014) sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, joka loukkaa henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Yksittäinenkin vakava teko voi riittää. Kirjoita itsellesi lyhyt kuvaus siitä, mitä on tapahtunut ja miten se on vaikuttanut terveyteesi ja työhösi.
  2. Kokoa näyttö heti. Pidä päiväkirjaa: päivämäärä, kellonaika, paikka, mitä sanottiin tai tehtiin, kuka oli paikalla ja miten reagoit. Tallenna sähköpostit, Teams- tai WhatsApp-viestit, kokousmuistiot ja kuvakaappaukset työnantajan järjestelmistä niin, ettet riko työnantajan tietoturvaohjeita tai muiden yksityisyyttä. Pyydä työtovereita, jotka ovat nähneet tilanteita, kirjaamaan havaintonsa. Jos kuormitus näkyy unettomuutena, ahdistuksena tai sairauspoissaoloina, hakeudu työterveyshuoltoon ja kerro lääkärille, mistä oireet johtuvat; lääkärin merkinnät ovat myöhemmin keskeistä näyttöä syy-yhteydestä. KKO:2014:44 osoittaa, että juuri työterveyslääkärin ja psykiatrin kertomukset ratkaisivat, että sairastuminen johtui epäasiallisesta kohtelusta ja työnantajan toimimattomuudesta.
  3. Ilmoita asiasta työnantajalle kirjallisesti. Työnantajan velvollisuus toimia alkaa siitä, kun työnantaja tai sen edustaja saa tiedon häirinnästä (työturvallisuuslaki 28 §). Ilmoita ensisijaisesti omalle esihenkilöllesi; jos kiusaaja on esihenkilö, ilmoita hänen esihenkilölleen tai henkilöstöhallintoon. Tarkista työpaikan häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimintaohje, joka monella työpaikalla on osa työsuojelun toimintaohjelmaa. Kerro ilmoituksessa konkreettiset tapahtumat, ajat ja vaikutukset ja pyydä, että työnantaja selvittää asian ja ilmoittaa, mihin toimiin se ryhtyy. Sähköposti riittää, mutta säilytä kopio. Suullinen maininta käytävällä on vaikeasti näytettävissä. Työnantaja ei saa kohdella sinua epäedullisesti sen vuoksi, että vetoat oikeuksiisi (yhdenvertaisuuslaki 16 §, tasa-arvolaki 8 a §).
  4. Seuraa, miten työnantaja selvittää asian. Työnantajan on kuultava molempia osapuolia, tarvittaessa todistajia, ja tehtävä johtopäätös siitä, onko kyse epäasiallisesta kohtelusta. Toimia voivat olla keskustelu kiusaajan kanssa, kirjallinen huomautus tai varoitus, työjärjestelyt, työnohjaus, työyhteisösovittelu tai ulkopuolinen selvittäjä. Työturvallisuuslain 8 § (laki 222/2023) velvoittaa työnantajaa tarkkailemaan myös työyhteisön tilaa ja toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta, joten seurantapalaveri on osa velvoitetta. Pyydä kirjallinen tieto johtopäätöksistä ja sovituista toimista. Jos häirintä on sukupuolista, työnantajan laiminlyönti ryhtyä toimiin on itsessään kiellettyä syrjintää (tasa-arvolaki 8 d §, laki 232/2005). Jos häirintä jatkuu, ilmoita siitä uudelleen kirjallisesti.
  5. Ota yhteys työsuojeluvaltuutettuun ja luottamusmieheen. Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä työsuojeluasioissa työnantajan kanssa ja suhteessa työsuojeluviranomaiseen (laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006, 31 §, muutettu lailla 776/2025). Hän voi osallistua selvittelypalaveriin, vaatia, että asia käsitellään työsuojelutoimikunnassa, ja tukea sinua neuvotteluissa. Luottamusmies auttaa työehtosopimukseen ja työsuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä. Jos olet ammattiliiton jäsen, liiton lakimies arvioi myös korvausvaatimukset ja voi myöntää oikeusapua oikeudenkäyntiin. Työterveyshuolto voi järjestää työpaikkaselvityksen ja ottaa kantaa työkykyyn. Varaa näihin tapaamisiin mukaan päiväkirjasi ja viestit.
  6. Vie asia työsuojeluviranomaiselle, jos työnantaja ei toimi. Työsuojeluviranomainen on 1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirasto (laki 44/2006, 2 §, muutettuna lailla 776/2025; laki Lupa- ja valvontavirastosta 530/2025); aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet lakkasivat. Viranomainen ei ratkaise yksittäistä kiusaamisriitaa eikä määrää korvauksia, mutta se valvoo, että työnantaja noudattaa 28 §:n toimimisvelvollisuutta. Tarkastaja voi antaa työnantajalle toimintaohjeen tai kehotuksen ja asettaa määräajan (44/2006, 13 §), ja vakavissa laiminlyönneissä tehdä ilmoituksen poliisille esitutkintaa varten. Työsuojeluviranomainen valvoo työelämässä myös yhdenvertaisuuslakia (18 §). Asiointi on maksutonta. Ennen yhteydenottoa sinun odotetaan yleensä ilmoittaneen asiasta työnantajalle, joten liitä mukaan kirjallinen ilmoituksesi ja työnantajan vastaus.
  7. Arvioi rikosilmoitus. Jos työnantaja tai sen edustaja tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai laiminlyö valvoa niiden noudattamista, kyse voi olla työturvallisuusrikoksesta, josta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi (RL 47:1). Jos syrjivä kohtelu perustuu sukupuoleen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn, voi täyttyä työsyrjinnän tunnusmerkistö (RL 47:3). KKO:2010:1:ssä naistyöntekijöitä lähennellyt toimitusjohtaja tuomittiin seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä. Kiusaajan omat teot voivat lisäksi olla esimerkiksi kunnianloukkaus, laiton uhkaus, pahoinpitely tai seksuaalinen ahdistelu. Rikosilmoituksen voi tehdä poliisille verkossa tai poliisiasemalla; syyteoikeus työturvallisuusrikoksesta vanhentuu kahdessa vuodessa (RL 8:1).
  8. Vaadi hyvitystä tai vahingonkorvausta. Jos häirintä on sukupuolista tai työnantaja on laiminlyönyt puuttua siihen, voit vaatia tasa-arvolain 11 §:n mukaista hyvitystä; hyvityksellä on laissa säädetty, määräajoin tarkistettava vähimmäismäärä, ja kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa (12 §). Yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä mainittuun syyhyn liittyvästä häirinnästä voi vaatia hyvitystä käräjäoikeudessa kahden vuoden kuluessa (23 ja 26 §). Kun työnantaja on tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyönyt 28 §:n velvoitteensa, se on velvollinen korvaamaan aiheutuneen vahingon (TSL 12:1), kuten ansionmenetyksen sairausloman ajalta ja hoitokulut (KKO:2014:44). Kanne nostetaan käräjäoikeudessa, ja työsuhteen päätyttyä se on nostettava kahden vuoden kuluessa (TSL 13:9). Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutettu voi myös neuvoa ja avustaa maksutta.
  9. Harkitse työsopimuksen purkamista vasta viimeisenä keinona. Työntekijä saa purkaa työsopimuksen heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, ettei sopimussuhteen jatkamista voida kohtuudella edellyttää edes irtisanomisajan pituista aikaa (TSL 8:1). Pitkään jatkunut häirintä, johon työnantaja ei ole ilmoituksista huolimatta puuttunut, voi täyttää tämän edellytyksen. Purkaminen on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun sait tiedon perusteesta (TSL 8:2), ja ennen sitä työnantajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi (TSL 9:2). Jos purku on oikeutettu ja johtui työnantajan menettelystä, voit vaatia korvausta perusteettomasta päättämisestä 3–24 kuukauden palkan verran (TSL 12:2). Jos purku todetaan perusteettomaksi, joudut itse korvausvastuuseen ja työttömyysturvaan voi tulla korvaukseton määräaika.

Mihin kiinnittää huomiota

Oikeusperusta

15
18 §, 28 § – Tämä laki pyrkii parantamaan työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi.
12 § – Tämä laki koskee naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämistä ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän kieltämistä eri elämänalueilla, kuten…
26 § – Tämä laki pyrkii edistämään yhdenvertaisuutta, ehkäisemään syrjintää ja parantamaan syrjinnän kohteeksi joutuneiden oikeusturvaa.
13 §, 31 § – Tämä laki säätelee työsuojeluviranomaisten toimintaa työsuojelun valvonnassa ja työnantajien sekä työntekijöiden välistä yhteistyötä työpaikan…

Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut

4
Työnantaja oli laiminlyönyt työturvallisuuslain 28 §:n mukaisen toimimisvelvollisuutensa esihenkilön epäasiallisen kohtelun vuoksi ja joutui korvaamaan työntekijän sairausloman ajan ansionmenetyksen ja hoitokulut, mutta irtisanoutumisen jälkeisen ansionmenetyksen syy-yhteys kohteluun jäi puuttumaan.
Useita nuoria naistyöntekijöitä työssä lähennellyt ja koskenut toimitusjohtaja tuomittiin seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä.
Työntekijä oli tehnyt työsuojeluviranomaiselle käsittelypyynnön esihenkilön epäasiallisesta kohtelusta, ja kun pyyntö oli tosiasiallisesti vaikuttanut päätökseen irtisanoa hänet, irtisanomisen puolesta äänestänyt esihenkilö tuomittiin työsyrjinnästä.
Työtoverista toistuvasti esitetyt perättömät ja halventavat väitteet, joista hovioikeus oli tuominnut törkeästä kunnianloukkauksesta, eivät täyttäneet vainoamisen tunnusmerkistöä, ja vainoamissyyte hylättiin.

Usein kysytyt kysymykset

10
Mitä työpaikkakiusaaminen tarkoittaa laissa?

Laissa puhutaan häirinnästä ja muusta epäasiallisesta kohtelusta. Työturvallisuuslain 28 § koskee kohtelua, joka aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle, kuten toistuvaa mitätöintiä, eristämistä tai uhkailua. Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on lisäksi tasa-arvolain mukaan syrjintää, ja esimerkiksi alkuperään tai ikään liittyvä häirintä on yhdenvertaisuuslain 14 §:ssä kiellettyä.

Kenelle ilmoitan kiusaamisesta?

Ilmoita ensin kirjallisesti omalle esihenkilöllesi tai, jos hän itse kiusaa, hänen esihenkilölleen tai henkilöstöhallintoon. Työnantajan velvollisuus toimia alkaa siitä, kun se saa tiedon. Tukea saat työsuojeluvaltuutetulta, luottamusmieheltä ja työterveyshuollosta. Jos työnantaja ei toimi, ota yhteys työsuojeluviranomaiseen, joka on 1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirasto.

Saako esihenkilö kiusata työntekijää?

Ei saa. Esihenkilö käyttää työnantajan valtaa, ja jos hän itse kohtelee työntekijää epäasiallisesti, työnantaja vastaa siitä. Asiallinen työnjohto, kuten työtehtävien jakaminen, palaute tai varoitus, on kuitenkin sallittua. KKO:2014:44:ssä valtio joutui korvaamaan työntekijän sairausloman aikaiset menetykset, kun esihenkilön epäasialliseen kohteluun ei ollut puututtu.

Mitä Lupa- ja valvontavirasto voi tehdä kiusaamistapauksessa?

Viraston työsuojelu valvoo, että työnantaja täyttää työturvallisuuslain 28 §:n velvoitteen. Tarkastaja voi pyytää työnantajalta selvityksen, antaa toimintaohjeen tai kehotuksen määräaikoineen ja vakavissa tapauksissa ilmoittaa asiasta poliisille. Virasto ei ratkaise, kuka on oikeassa, eikä määrää korvauksia; ne vaaditaan käräjäoikeudessa. Palvelu on maksuton.

Voiko työnantaja irtisanoa minut, koska ilmoitin kiusaamisesta?

Ei voi. Vastatoimet oikeuksiin vetoamisen vuoksi ovat yhdenvertaisuuslain 16 §:n ja tasa-arvolain mukaan kiellettyjä. KKO:2018:46:ssä esihenkilö tuomittiin työsyrjinnästä, kun työsuojeluviranomaiselle tehty käsittelypyyntö oli vaikuttanut päätökseen irtisanoa työntekijä. Kirjaa ilmoituksen jälkeen tapahtuneet muutokset ja hae neuvoa liitosta.

Kuinka paljon hyvitystä seksuaalisesta häirinnästä voi saada?

Tasa-arvolain 11 §:n mukaan syrjinnän kieltoa rikkonut on velvollinen maksamaan hyvitystä, jolla on laissa säädetty vähimmäismäärä. Vähimmäismäärää tarkistetaan määräajoin rahan arvon muutosta vastaavasti, joten tarkista voimassa oleva summa tasa-arvovaltuutetulta. Hyvityksen lisäksi voit vaatia korvausta taloudellisesta vahingosta. Kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa.

Onko kiusaaminen rikos?

Kiusaaminen ei ole oma rikosnimike, mutta teot voivat täyttää esimerkiksi kunnianloukkauksen, laittoman uhkauksen, vainoamisen tai seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistön. Työnantajan edustaja, joka laiminlyö puuttua häirintään, voi syyllistyä työturvallisuusrikokseen (RL 47:1), ja syrjivä menettely voi olla työsyrjintää (RL 47:3). Rikosilmoitus tehdään poliisille.

Saanko purkaa työsopimuksen, jos kiusaaminen jatkuu?

Se voi olla mahdollista, jos työnantaja on ilmoituksistasi huolimatta laiminlyönyt puuttua vakavaan häirintään niin, ettei työsuhteen jatkamista voi edellyttää edes irtisanomisajan ajan (TSL 8:1). Purkaminen on tehtävä 14 päivän kuluessa perusteen ilmenemisestä, ja työnantajaa on ensin kuultava. Arvioi tilanne liiton lakimiehen kanssa ennen päätöstä.

Mitä jos kiusaaja on asiakas tai työtoveri?

Työturvallisuuslain 28 § koskee kaikkea työssä esiintyvää häirintää, joten työnantajan on toimittava myös silloin, kun kiusaaja on työtoveri tai asiakas. Työtoverilla on 18 §:n mukaan oma velvollisuus välttää häirintää. Asiakkaan kohdalla keinoja ovat esimerkiksi asiakassuhteen järjestelyt, työparit ja asiakkaalle annettava kielto tai varoitus.

Kauanko minulla on aikaa vaatia korvausta?

Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain mukainen hyvitys on vaadittava kahden vuoden kuluessa syrjinnästä. Työnantajan laiminlyönnistä johtuva vahingonkorvaus vanhentuu työsopimuslain 13 luvun 9 §:n mukaan, mutta työsuhteen päätyttyä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa päättymisestä. Henkilövahingon korvauksen vanhentumisaika on kymmenen vuotta.

Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet

6

Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu

Päivitetty: · Lähteet: Työturvallisuuslaki (738/2002), 18 § ja 28 § häirintä, Laki työturvallisuuslain muuttamisesta (222/2023), 8 § yleinen huolehtimisvelvoite ja 10 §, Työsopimuslaki (55/2001), 2 luku 1 §: yleisvelvoite, Työsopimuslaki (55/2001), 2 luku 2 §: tasapuolinen kohtelu ja syrjintäkielto, finlex.fi, EUR-Lex

Selitykset on tuotettu virallisesta lakitekstistä ja ovat suuntaa antavia; sitova on vain koko teksti, johon jokainen sivu linkittää. Europaius tarjoaa oikeudellista tietoa, ei asianajopalveluja.