Ylityö ja ylityökorvaus: mitä työaikalaki sanoo

Ylityökorvausta koskeva kanne on työsuhteen jatkuessa nostettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen syntyi, ja työsuhteen päätyttyä kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (työaikalaki 40 §). Vapaa-ajaksi vaihdettu korvaus on annettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita (21 §). Työaika saa olla keskimäärin enintään 48 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjaksona (18 §). Työnantajan on säilytettävä työaikakirjanpito kanneajan päättymiseen asti (32 §). Työsopimuslain mukainen palkkasaatava vanhentuu viidessä vuodessa, ja työsuhteen päätyttyä se raukeaa, ellei kannetta nosteta kahden vuoden kuluessa (työsopimuslaki 13 luku 9 §).

1. Selvitä, onko kyse lisätyöstä vai ylityöstä. Ylityö määräytyy 16 §:n mukaan: yleistyöajassa vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa, ja viikoittaista ylityötä työ, joka ylittää 40 tuntia viikossa ilman, että kyse on vuorokautisesta ylityöstä. Jos on sovittu 40 tuntia lyhyemmästä viikkotyöajasta, lisätyötä on työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä. Keskimääräistä työaikaa, jaksotyötä, liukuvaa työaikaa ja joustotyöaikaa koskevat omat laskutapansa. Lisä- ja ylityön tekeminen edellyttää aina työnantajan aloitetta, ja liukuvassa työajassa ja joustotyöajassa siitä on sovittava nimenomaisesti (16 §). Omaehtoisesti tehty ylimääräinen työ ei siis yleensä ole korvattavaa ylityötä. Kirjaa jokaisen työpäivän alkamis- ja päättymisaika sekä se, kenen pyynnöstä työtä tehtiin, koska korvausta laskettaessa on ensin selvitettävä, mikä osa tunneista ylitti vuorokautisen tai viikoittaisen rajan ja mikä osa oli vain sovitun työajan ylittävää lisätyötä.
2. Tarkista suostumus. Ylityön teettäminen edellyttää, että työntekijä antaa kutakin kertaa varten erikseen suostumuksensa; suostumuksen voi antaa myös määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos se on työn järjestelyjen kannalta tarpeen (17 §). Lisätyötä saa teettää vain suostumuksella, jollei siitä ole sovittu työsopimuksessa, ja vapaapäivinä työntekijällä on oikeus kieltäytyä perustellusta henkilökohtaisesta syystä. Varallaolosta sovittaessa työntekijän katsotaan antaneen suostumuksen varallaoloaikana tarvittavaan työhön. Yleisluontoinen ehto työsopimuksessa ei tee jokaisesta ylityöstä sallittua. Suostumuksen puuttuminen ei kuitenkaan poista oikeutta korvaukseen, jos työ on tosiasiassa tehty työnantajan tietäen.
3. Tunne enimmäistyöaika. Työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjaksona (18 §). Moottoriajoneuvon kuljettajan työaika ei saa lisäksi ylittää 60 tuntia kalenteriviikossa. Valtakunnallinen työehtosopimus voi sallia pidemmän tasoittumisjakson (34 §). Hätätyössä enimmäismääristä saa poiketa enintään kahden viikon ajan, ja työaika on tasoitettava hätätyön jälkeen (19 §). Jos työnantaja ylittää enimmäistyöajan tahallaan tai huolimattomuudesta, hän syyllistyy työaikarikkomukseen (44 §), ja korkein oikeus on tuominnut työnantajan edustajia työturvallisuusrikoksesta, kun työntekijöillä teetettiin huomattavasti liikaa ylitöitä (KKO:2021:52).
4. Laske korvaus oikein. Lisätyöstä on maksettava vähintään sovitulta työajalta maksettavaa palkkaa vastaava korvaus. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla ja sitä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka, ja viikoittaisesta ylityöstä 50 prosentilla korotettu palkka (20 §). Jaksotyössä korotukset lasketaan jakson pituuden mukaan. Tuntipalkka lasketaan jakamalla sopimuksen mukainen palkka säännöllisen työajan tuntimäärällä, ja luontoisedut otetaan huomioon (23 §). Esimerkiksi tuntipalkalla 15 euroa kaksi vuorokautista ylityötuntia tuottaa 22,50 euroa tunnilta, kun taas kolmas tunti tuottaa 30 euroa. Työehtosopimus voi sisältää korkeammat prosentit, joten vertaa sitä lakiin. Muista, että kokonaispalkka voi sisältää ylityökorvauksen vain, jos siitä on sovittu kirjallisesti (38 §); muutoin korvaus maksetaan kiinteän palkan lisäksi.
5. Selvitä vapaana annettava korvaus. Lisä- tai ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana (21 §). Ylityötä vastaavan vapaan pituus lasketaan korotusten mukaan, joten yksi tunti 50 prosentilla korotettua ylityötä vastaa puolitoista tuntia vapaata. Vapaa on annettava kuuden kuukauden kuluessa, jollei toisin sovita. Jos osapuolet eivät sovi ajankohdasta, työnantaja määrää sen, mutta työntekijä voi vaatia korvauksen rahana. Vapaan voi siirtää työaikapankkiin (14 §). Pelkkä työnantajan yksipuolinen ilmoitus vapaan antamisesta ei riitä, ellei korvauksen vaihtamisesta ole sovittu.
6. Pidä kirjaa ja vaadi näyttöä työnantajalta. Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin ja säilytettävä työaikakirjanpito kanneajan päättymiseen asti (32 §). Työntekijän kannattaa pitää oma lista: päivämäärä, alkamis- ja päättymisaika, työnantajan pyyntö ja viestit, joissa ylityö on määrätty. Pyydä työnantajalta työaikakirjanpidon ote ja työvuoroluettelo. Jos työnantaja on laiminlyönyt kirjanpidon tai kirjannut sen väärin työntekijän vahingoksi, kyse voi olla työaikasuojelurikoksesta (rikoslaki 47 luku 2 §). Työsopimus ei voi poiketa laista työntekijän vahingoksi, sillä heikentävä sopimus on mitätön (33 §). Poikkeuksena on kuukausikorvaus, josta voidaan sopia kirjallisesti esimiehelle tai joustotyöaikaa tekevälle (38 §).
7. Esitä vaatimus kirjallisesti ja noudata kanneaikaa. Ylityökorvausta koskeva oikeus raukeaa, jos kannetta työsuhteen jatkuessa ei nosteta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus syntyi; esimerkiksi vuoden 2025 ylityö on vireillä viimeistään 31.12.2027. Työsuhteen päätyttyä kanneaika on kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä (40 §). Työsopimuslain mukainen palkkasaatava vanhentuu viidessä vuodessa, ja työsuhteen päätyttyä saatava raukeaa, ellei kannetta nosteta kahdessa vuodessa (työsopimuslaki 13 luku 9 §). Korkein oikeus on katsonut, että työaikalain kanneaika koskee työaikalakiin perustuvia korvauksia (KKO:2018:10), mutta ei työehtosopimukseen perustuvia pitämättömien vapaiden korotusvaatimuksia (KKO:2023:92, KKO:2024:68). Pelkkä kirjallinen vaatimus työnantajalle ei yksinään estä oikeuden raukeamista, joten kanne kannattaa nostaa ajoissa.
8. Perimiseen on useita reittejä. Lähetä ensin muistutus tai maksuvaatimus ja anna kohtuullinen maksuaika. Ammattiliiton jäsen voi pyytää liiton apua. Jos työnantaja ei maksa, nosta kanne käräjäoikeudessa; työsuhteesta johtuvan saatavan viivästyessä sinulla on oikeus viivästyskorkoon ja enintään kuuden kalenteripäivän odotuspäivien palkkaan (työsopimuslaki 2 luku 14 §). Jos saatava ei ole selvä ja riidaton, odotuspäivien palkkaan oikeus syntyy vain, jos huomautat viivästyksestä kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä ja työnantaja ei maksa kolmessa arkipäivässä. Työnantajan maksukyvyttömyyden varalta voit hakea palkkaturvaa. Työsuojeluviranomaiselle voi ilmoittaa työaikalain rikkomuksesta (47 §); se ei kuitenkaan peri yksittäistä saatavaa puolestasi.

• Ylityö tehdään ilman työnantajan aloitetta tai ilman näyttöä. Työnantaja kiistää määräyksen, koska työtunteja ei ole kirjattu. Pidä oma kirjanpito ja säilytä viestit, joissa ylityö on pyydetty.
• Ylityö sekoitetaan lisätyöhön. Lisätyöstä maksetaan vähintään sovittua palkkaa vastaava korvaus, ylityöstä korotettu palkka (20 §). Jos työaika on sovittu lyhyemmäksi kuin 40 tuntia viikossa, työ voi olla vain lisätyötä.
• Kanneaika ylittyy. Työsuhteen jatkuessa kaksi vuotta kuluu sen kalenterivuoden päättymisestä, jona oikeus syntyi (40 §), joten vanhimmat ylityöt raukeavat ensin. Pelkkä kirjallinen vaatimus ei estä oikeuden raukeamista.
• Vapaa-aikana annettava korvaus lasketaan väärin. Ylityötä vastaavan vapaan pituus lasketaan 20 §:n korotuksilla (21 §). Jos vapaata annetaan tunti tunnista, osa korvauksesta jää saamatta.
• Kuukausikorvaukseen sopiminen ilman kirjallista sopimusta. Erillinen kuukausikorvaus ylityöstä on mahdollinen vain esimiehelle tai joustotyöaikaa tekevälle ja kirjallisella sopimuksella (38 §). Muussa tapauksessa kiinteä palkka ei sisällä ylityökorvausta.
• Työnantaja ylittää enimmäistyöajan 48 tuntia viikossa neljän kuukauden keskiarvona (18 §). Suostumus ei oikeuta ylittämään lakisääteistä enimmäismäärää, ja ylitys voi johtaa työaikarikkomukseen (44 §) tai jopa työturvallisuusrikokseen (KKO:2021:52).
• Työehtosopimuksen ylityösäännöstä ei lueta. Työehtosopimus voi antaa korkeammat prosentit ja erilaisen kanneajan, ja työntekijä menettää osan korvauksesta, jos tarkistaa vain lain vähimmäisprosentit.
• Työnantaja vetoaa siihen, että työntekijä on työskennellyt vapaaehtoisesti. Jos työnantaja on tiennyt työstä ja hyväksynyt sen tai antanut työmäärän, jota ei voi tehdä säännöllisessä ajassa, korvaus on silti maksettava; kerää viestit ja työmäärää osoittavat kirjaukset.

Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu

Päivitetty: 04.11.2026 · Lähteet: Työaikalaki (872/2019), 16 §: lisä- ja ylityö, 17 §: suostumus, 18 §: työajan enimmäismäärä, Työaikalaki (872/2019), 20 §: lisä- ja ylityökorvaus, 21 §: korvaus vapaa-aikana, 23 §: perusosan laskeminen, Työaikalaki (872/2019), 32 §: työaikakirjanpito, 38 §: kuukausikorvaus, 40 §: kanneaika, 44 §: työaikarikkomus, Laki työaikalain muuttamisesta (944/2024), 18 §: työajan enimmäismäärä ja 34 §: poikkeaminen työehtosopimuksella, finlex.fi, EUR-Lex

Selitykset on tuotettu virallisesta lakitekstistä ja ovat suuntaa antavia; sitova on vain koko teksti, johon jokainen sivu linkittää. Europaius tarjoaa oikeudellista tietoa, ei asianajopalveluja.