Viralliset lähteetfinlex.fi · EUR-Lex
Europaius

Koeaika ja työsopimuksen purku koeajalla: säännöt 2026

Koeaika on työsuhteen alkuun sovittava jakso, jonka aikana kumpikin osapuoli voi purkaa työsopimuksen heti ilman irtisanomisaikaa ja ilman irtisanomisperustetta. Koeajasta säädetään työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 4 §:ssä. Koeaika ei synny automaattisesti: siitä on sovittava työsopimuksessa, tai työnantajan on ilmoitettava sopimusta tehtäessä, että sitä sitovan työehtosopimuksen koeaikamääräystä sovelletaan.

Koeaika on enintään kuusi kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa se saa olla enintään puolet sopimuksen kestosta. Työnantaja voi pidentää koeaikaa, jos työntekijä on ollut poissa työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi. Koeaikapurku ei ole vapaa kaikista rajoista: sopimusta ei saa purkaa syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden muuten epäasiallisilla perusteilla. Koeajan tarkoitus on selvittää, soveltuuko työntekijä työhön ja vastaako työ hänen odotuksiaan. Raskaus, sairaus, vamma, ammattiliittoon kuuluminen tai palkkasaatavan vaatiminen eivät ole hyväksyttäviä purkusyitä.

Sisältö koskee sekä työntekijää, jonka sopimus on purettu koeajalla, että työnantajaa, joka harkitsee purkua. Käsittelyssä ovat koeajan pätevyys, pidentäminen, kuuleminen, purkuilmoituksen toimittaminen, näyttötaakka ja korvaus perusteettomasta purusta. Työsopimuslakiin 1.1.2026 ja 1.6.2026 tehdyt muutokset (lait 1390/2025 ja 412/2026) eivät muuttaneet 1 luvun 4 §:ää, joten koeajan säännöt ovat ennallaan. Lopputuloksena tiedät, oliko koeaikapurku lainmukainen ja miten toimia kahden vuoden kanneajassa.

Työoikeus

Keskeiset tiedot

Määräaika
Koeaika on enintään kuusi kuukautta työnteon aloittamisesta, ja määräaikaisessa työsuhteessa enintään puolet sopimuksen kestosta (työsopimuslaki 1 luku 4 §). Pidennys on enintään kuukausi kutakin työkyvyttömyys- tai…
Oikeudenala
Työoikeus
Vaiheet
Oikeuskäytäntö
4
Päivitetty
16.11.2026

Määräaika

Koeaika on enintään kuusi kuukautta työnteon aloittamisesta, ja määräaikaisessa työsuhteessa enintään puolet sopimuksen kestosta (työsopimuslaki 1 luku 4 §). Pidennys on enintään kuukausi kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden, ja siitä on ilmoitettava ennen koeajan päättymistä. Purkuilmoituksen on oltava perillä tai postitettuna tai sähköisesti lähetettynä koeajan viimeisenä päivänä (9 luku 4 §). Korvauskanne perusteettomasta purusta on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (13 luku 9 §).

Mitä tehdä

  1. Tarkista, onko koeajasta sovittu pätevästi. Koeaika on voimassa vain, jos siitä on sovittu työsopimuksessa tai jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on koeaikamääräys ja työnantaja on ilmoittanut sen soveltamisesta työsopimusta solmittaessa (1 luku 4 §:n 3 momentti). Jos ilmoitus on laiminlyöty, työnantaja ei saa purkaa sopimusta koeaikaan vedoten. Jo vanhan lain aikana korkein oikeus katsoi, että pelkkä työehtosopimuksen koeaikamääräys ei sitonut työntekijää, kun siihen ei ollut viitattu sopimusta tehtäessä (KKO:1989:8). Lue siis kirjallinen työsopimus ja palvelukseen tulon yhteydessä saamasi selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Jos koeajasta ei puhuttu lainkaan, sopimus on alusta asti voimassa ilman koeaikaa, ja työnantaja tarvitsee päättämiseen tavallisen irtisanomis- tai purkuperusteen.
  2. Laske koeajan pituus ja mahdollinen pidennys. Koeaika alkaa työnteon aloittamisesta, ei sopimuksen allekirjoittamisesta, ja se voi olla enintään kuusi kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet sopimuksen kestosta, eli puolen vuoden määräaikaisessa sopimuksessa enintään kolme kuukautta. Jos työntekijä palkataan vuokratyön jälkeen saman käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, enimmäispituudesta vähennetään vuokratyöaika. Työnantaja saa pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden, mutta pidennyksestä on ilmoitettava työntekijälle ennen alkuperäisen koeajan päättymistä. Lyhyet sairauspoissaolot, jotka eivät yhteensä täytä 30 kalenteripäivää, eivät oikeuta pidennykseen. Pidennysilmoitus kannattaa antaa kirjallisesti ja laskelman kanssa.
  3. Arvioi, onko sama työnantaja jo ehtinyt koetella työntekijää. Koeaika kuuluu työsuhteen alkuun, eikä sitä saa käyttää työsuhdeturvan kiertämiseen peräkkäisissä samojen osapuolten sopimuksissa, jos tehtävät ovat samat tai samankaltaiset. Jos määräaikainen sopimus muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi samoissa tehtävissä, uutta koeaikaa ei yleensä voi sopia. Tauon jälkeen tilanne arvioidaan kokonaisuutena: ratkaisussa KKO:2009:35 ensimmäinen työsuhde oli kestänyt alle kaksi kuukautta ja sitä seurasi noin kahdeksan kuukauden tauko, joten uuteen sopimukseen otettu koeaikaehto oli pätevä. Huomaa myös 1.6.2026 voimaan tullut mahdollisuus tehdä määräaikainen sopimus ilman perusteltua syytä, kun kyse on osapuolten ensimmäisestä työsuhteesta viiteen vuoteen (1 luvun 3 § laissa 412/2026). Tällaisessakin sopimuksessa koeaika on enintään puolet kestosta.
  4. Selvitä purun todellinen syy. Koeajalla työsopimuksen saa purkaa molemmin puolin, mutta ei syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden muuten epäasiallisilla perusteilla (1 luku 4 §:n 4 momentti). Hyväksyttäviä syitä ovat esimerkiksi heikko työsuoritus, sopeutumattomuus työyhteisöön tai se, ettei työntekijä hallitse tehtävää. Kiellettyjä ovat yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä luetellut syyt, kuten terveydentila, vammaisuus, ikä, alkuperä tai ammattiyhdistystoiminta, sekä raskaus ja perhevapaa, joista säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). Ratkaisussa KKO:1992:7 koeaikapurku raskauden vuoksi oli epäasiallinen. Epäasiallinen on myös purku, joka on kosto palkkasaatavan vaatimisesta tai työsuojeluasian esille ottamisesta. Kirjaa muistiin, mitä työnantaja sanoi purkua edeltävinä päivinä, sillä ajallinen yhteys esimerkiksi raskausilmoitukseen on tärkeä näyttö.
  5. Muista mukautusvelvollisuus vamman tai sairauden yhteydessä. Jos työntekijä kertoo koeajalla vammasta tai sairaudesta, joka vaikeuttaa jotain työtehtävää, työnantajan on ennen päätöstä selvitettävä, voisiko työntekijä suoriutua tehtävistään kohtuullisten mukautusten avulla (yhdenvertaisuuslaki 15 §). Mukautus voi olla apuväline, työtehtävien uudelleenjako tai työajan järjestely, ja sen kohtuullisuuteen vaikuttavat työnantajan koko, taloudellinen asema ja kustannukset. Ratkaisussa KKO:2024:63 isännöitsijän sopimus oli purettu pari viikkoa työsuhteen alkamisen jälkeen, kun hän oli kertonut kuulovammastaan. Koska työnantaja ei ollut selvittänyt mukautusmahdollisuuksia, purku oli syrjivä. Työnantaja tuomittiin maksamaan kuuden kuukauden palkkaa vastaava korvaus 16 800 euroa sekä 3 000 euron hyvitys. Mukautusten selvittäminen kannattaa dokumentoida.
  6. Varaa työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi. Ennen kuin työnantaja purkaa sopimuksen 1 luvun 4 §:n perusteella, sen on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi päättämisen syistä, ja työntekijällä on oikeus käyttää avustajaa, esimerkiksi luottamusmiestä (9 luku 2 §). Kuuleminen ei edellytä erillistä muotoa, mutta kutsu kannattaa antaa kirjallisesti ja kertoa, että asiana on koeaikapurku. Kuulemisen laiminlyönti ei yksinään tee purusta perusteetonta, mutta se otetaan huomioon arvioitaessa työnantajan menettelyä ja korvauksen määrää (12 luku 2 §). Työntekijän kannattaa kuulemisessa kysyä purun syy ja pyytää se myöhemmin kirjallisesti. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava kirjallisesti päättymispäivä ja tiedossaan olevat purun syyt (9 luku 5 §).
  7. Toimita purkuilmoitus koeajan kuluessa. Ilmoitus annetaan henkilökohtaisesti, ja jos se ei ole mahdollista, kirjeitse tai sähköisesti (9 luku 4 §). Koeaikaan vedotaan ajoissa, kun kirje on jätetty postin kuljetettavaksi tai sähköposti lähetetty viimeistään koeajan viimeisenä päivänä. Koeajan päätyttyä sopimusta ei voi enää purkaa koeaikaan vedoten, vaan tarvitaan asiallinen irtisanomisperuste ja irtisanomisaika. Työsuhde päättyy heti, kun purkuilmoitus on toimitettu, eikä irtisanomisaikaa noudateta. Työntekijälle maksetaan lopputilissä palkka päättymispäivään asti ja lomakorvaus ansaituista lomapäivistä. Työntekijän kannattaa pyytää työtodistus (6 luku 7 §) ja ilmoittautua työnhakijaksi kunnan työllisyyspalveluihin viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä.
  8. Kerää näyttö ja huomioi näyttötaakka. Koeaikapurussa työnantajan ei tarvitse aluksi näyttää syytä. Työntekijän on yksilöitävä seikat, joiden vuoksi purun voi epäillä johtuneen tietystä epäasiallisesta syystä, ja tarvittaessa saatettava tämä todennäköiseksi. Vasta sen jälkeen työnantajan on näytettävä, että syy oli asiallinen (KKO:2009:35, jossa kanne hylättiin, koska työntekijä ei ollut vedonnut mihinkään tiettyyn syyhyn). Syrjintäasiassa yhdenvertaisuuslain 28 § siirtää todistustaakan työnantajalle, kun esitetyn selvityksen perusteella syrjintää voidaan olettaa. Tallenna sähköpostit, viestit, työvuorolistat, palautekeskustelujen muistiinpanot ja todistajien nimet. Kysy neuvoa ammattiliitosta, oikeusturvavakuutuksen kautta asianajajalta tai Lupa- ja valvontaviraston työsuojelusta, joka valvoo syrjintäkieltoa työelämässä.
  9. Vaadi korvausta perusteettomasta purusta. Jos sopimus on purettu 1 luvun 4 §:n vastaisesti, työnantaja on määrättävä maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä (12 luku 2 §). Koeaikapurussa ei sovelleta kolmen kuukauden palkan vähimmäismäärää, joten korvaus voi olla myös pienempi; enimmäismäärä on 24 kuukauden palkka. Määrään vaikuttavat työttömyyden arvioitu kesto, ansionmenetys, työsuhteen kesto, ikä ja työnantajan menettely. Syrjinnästä voi lisäksi vaatia yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitystä, jonka määrässä otetaan huomioon samasta teosta tuomittu korvaus. Korvauksesta vähennetään 1.5.2026 alkaen 75 prosenttia samalta ajalta maksetusta ansiopäivärahasta ja 80 prosenttia tai koko yleistuki (12 luvun 3 § laissa 72/2026). Kanne nostetaan käräjäoikeudessa kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Mihin kiinnittää huomiota

Oikeusperusta

9
3 § – Lailla muutetaan työsopimuslain 12 luvun 3 §, joka koskee ansiopäivärahan ja yleistuen vaikutusta työnantajan maksettavaksi tuomittuun…
8 §, 15 §, 23 §, 28 § – Tämä laki pyrkii edistämään yhdenvertaisuutta, ehkäisemään syrjintää ja parantamaan syrjinnän kohteeksi joutuneiden oikeusturvaa.

Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut

4
Koeajan purku oli syrjivä, kun työnantaja ei ollut ennen purkua selvittänyt, voisiko kuulovammainen työntekijä suoriutua tehtävistään kohtuullisten mukautusten avulla; työnantaja tuomittiin maksamaan kuuden kuukauden palkkaa vastaava korvaus ja 3 000 euron hyvitys.
Koeajasta oli voitu sopia uudessa työsopimuksessa lyhyen aiemman työsuhteen ja pitkän tauon jälkeen, ja kanne hylättiin, koska työntekijä ei ollut yksilöinyt mitään epäasiallista syytä, josta purku olisi johtunut.
Työnantaja oli purkanut työsopimuksen koeaikana työntekijän raskauden vuoksi, mikä oli epäasiallinen peruste, ja työnantaja velvoitettiin maksamaan vahingonkorvausta.
Kun työnantaja ei ollut sopimusta tehtäessä viitannut työehtosopimuksen koeaikamääräykseen, työsopimuksen katsottiin syntyneen toistaiseksi voimassa olevana ilman koeaikaa.

Usein kysytyt kysymykset

10
Kuinka pitkä koeaika saa olla?

Koeaika voi olla enintään kuusi kuukautta työnteon aloittamisesta (työsopimuslaki 1 luku 4 §). Määräaikaisessa työsuhteessa se saa pidennyksineen olla enintään puolet sopimuksen kestosta. Työehtosopimuksessa voi olla lyhyempi koeaika, ja sitä noudatetaan, jos työnantaja on ilmoittanut määräyksen soveltamisesta sopimusta tehtäessä. Pidennys työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi lasketaan tähän enimmäisaikaan.

Saako työnantaja pidentää koeaikaa?

Saa, mutta vain jos olet ollut koeajalla poissa työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi. Pidennys on kuukausi kutakin poissaolojaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden, ja siitä on ilmoitettava sinulle ennen koeajan päättymistä. Muusta syystä, esimerkiksi työnantajan epävarmuuden vuoksi, koeaikaa ei voi yksipuolisesti pidentää.

Voiko työsopimuksen purkaa koeajalla ilman syytä?

Purkuun ei tarvita irtisanomisperustetta, mutta syy ei saa olla syrjivä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen. Koeajan tarkoitus on arvioida soveltuvuutta työhön. Raskaus, sairaus, vamma, ikä, ammattiliiton jäsenyys tai oikeuksien vaatiminen eivät ole hyväksyttäviä syitä. Työntekijä saa purkaa sopimuksen koeajalla yhtä lailla, eikä hänen tarvitse noudattaa irtisanomisaikaa.

Onko koeajalla irtisanomisaikaa?

Ei. Koeaikapurku päättää työsuhteen heti, kun purkuilmoitus on toimitettu. Palkka maksetaan päättymispäivään asti, ja ansaituista mutta pitämättömistä lomapäivistä maksetaan lomakorvaus. Jos työnantaja haluaa antaa vapaaehtoisesti lisäaikaa, siitä on sovittava erikseen. Purkuilmoitus kannattaa antaa kirjallisesti, jotta päättymispäivästä ei synny riitaa. Lopputili maksetaan yleensä seuraavana palkanmaksupäivänä, ellei työehtosopimuksessa määrätä toisin.

Pitääkö työnantajan kuulla minua ennen koeaikapurkua?

Kyllä. Työnantajan on varattava sinulle tilaisuus tulla kuulluksi purun syistä, ja saat käyttää avustajaa, esimerkiksi luottamusmiestä (9 luku 2 §). Kuulemisen laiminlyönti vaikuttaa arvioon työnantajan menettelystä ja mahdollisen korvauksen määrään. Pyydä lisäksi purun syyt ja päättymispäivä kirjallisesti (9 luku 5 §).

Saako raskaana olevan työntekijän sopimuksen purkaa koeajalla?

Raskaus ei ole hyväksyttävä purkusyy, ja purku sen vuoksi on syrjivä ja epäasiallinen (KKO:1992:7). Jos purku tapahtuu pian raskausilmoituksen jälkeen, syrjintää voidaan olettaa, ja työnantajan on näytettävä, että syy liittyi työsuoritukseen. Voit vaatia korvausta perusteettomasta päättämisestä, ja raskauteen perustuvasta syrjinnästä voidaan vaatia hyvitystä myös tasa-arvolain (609/1986) nojalla.

Paljonko korvausta saa perusteettomasta koeaikapurusta?

Korvaus on enintään 24 kuukauden palkka, eikä kolmen kuukauden vähimmäismäärää sovelleta koeaikapurkuun (12 luku 2 §). Ratkaisussa KKO:2024:63 korvaus oli kuuden kuukauden palkka ja lisäksi 3 000 euron syrjintähyvitys. Korvauksesta vähennetään osa samalta ajalta maksetusta ansiopäivärahasta tai yleistuesta. Määrään vaikuttavat erityisesti työttömyyden kesto ja työnantajan menettely.

Voiko koeajasta sopia, jos olen ollut samalla työnantajalla aiemmin?

Jos olet tehnyt samoja tai samankaltaisia tehtäviä samalle työnantajalle ja soveltuvuutesi on jo voitu arvioida, uusi koeaika voidaan katsoa työsuhdeturvan kiertämiseksi. Lyhyen aiemman työsuhteen ja pitkän tauon jälkeen koeajasta voidaan sopia pätevästi (KKO:2009:35). Ratkaisevaa on, onko koeajan tarkoitus jo toteutunut.

Saako työttömyysturvaa, jos työsopimus puretaan koeajalla?

Ilmoittaudu työnhakijaksi kunnan työllisyyspalveluihin viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä ja hae ansiopäivärahaa kassasta tai yleistukea Kelasta. Työvoimaviranomainen arvioi, aiheutuuko purusta korvaukseton määräaika. Jos itse puret sopimuksen koeajalla, syy kannattaa kertoa selvityksessä, koska se vaikuttaa arvioon. Hae etuutta heti, vaikka riitelisit purun perusteista, koska takautuva haku on rajattu.

Mitä teen, jos koeaikapurku tuntuu syrjivältä?

Pyydä purun syyt kirjallisesti ja kirjaa ylös tapahtumat ja päivämäärät. Ota yhteyttä ammattiliittoon tai asianajajaan, ja selvitä, kattaako kotivakuutuksen oikeusturva riidan. Työsuojeluviranomainen voi tarkastaa työnantajan menettelyn. Korvausta vaaditaan käräjäoikeudessa nostettavalla kanteella kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Älä allekirjoita sovintoa ennen kuin olet saanut siitä neuvoa.

Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet

6

Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu

Päivitetty: · Lähteet: Työsopimuslaki (55/2001), 1 luku 4 §: koeaika, Työsopimuslaki (55/2001), 9 luku 2 §: työntekijän kuuleminen, Työsopimuslaki (55/2001), 9 luku 4 §: päättämisilmoituksen toimittaminen, Työsopimuslaki (55/2001), 12 luku 2 §: korvaus perusteettomasta päättämisestä, finlex.fi, EUR-Lex

Selitykset on tuotettu virallisesta lakitekstistä ja ovat suuntaa antavia; sitova on vain koko teksti, johon jokainen sivu linkittää. Europaius tarjoaa oikeudellista tietoa, ei asianajopalveluja.