Viralliset lähteetfinlex.fi · EUR-Lex
Europaius

Velan vanhentuminen ja perintä – milloin velka vanhenee

Kun lasku jää maksamatta, se siirtyy yleensä ensin perintätoimistolle ja lopulta käräjäoikeuden kautta ulosottoon. Matkan varrella ratkaisevat kolme kysymystä: onko velka jo vanhentunut, ovatko perintäkulut lain enimmäismäärien mukaisia ja milloin velasta voi syntyä maksuhäiriömerkintä. Velan vanhentumisesta annetun lain mukaan tavallinen velka vanhenee kolmessa vuodessa, jos velkoja ei katkaise vanhentumista. Katkaisuun riittää kuitenkin pelkkä velkaa yksilöivä maksumuistutus, joten vanha lasku ei vanhene itsestään niin helposti kuin usein luullaan. Tuomion tai yksipuolisen tuomion jälkeen velka on ulosottokelpoinen yleensä 15 vuotta, eikä tätä aikaa voi enää katkaista. Sopimukseen perustuva yksityishenkilön rahavelka vanhenee lopullisesti viimeistään 20 vuoden kuluttua erääntymisestä. Opas on tarkoitettu yksityishenkilölle, joka on saanut perintäkirjeen tai haasteen tai joka miettii, voiko vanhaa velkaa vielä periä. Oppaan lopuksi tiedät, miten tarkistat vanhentumisen, miten kiistät perusteettoman vaatimuksen, mitä perintätoimisto saa laskuttaa ja miten maksuhäiriömerkintä poistuu. Saatavien perinnästä annetun lain säännökset koskevat ammattimaista perintää, ja kuluttajasaatavien kuluille laki asettaa tiukat euromääräiset katot.

Velat ja perintä

Keskeiset tiedot

Määräaika
Tavallinen velka vanhenee kolmessa vuodessa eräpäivästä, jollei vanhentumista katkaista (VanhL 4 ja 5 §); vahingonkorvauksen enimmäisaika on kymmenen vuotta (VanhL 7 §). Katkaisun jälkeen alkaa uusi samanpituinen aika (VanhL 13…
Oikeudenala
Velat ja perintä
Vaiheet
Oikeuskäytäntö
6
Päivitetty
03.11.2026

Määräaika

Tavallinen velka vanhenee kolmessa vuodessa eräpäivästä, jollei vanhentumista katkaista (VanhL 4 ja 5 §); vahingonkorvauksen enimmäisaika on kymmenen vuotta (VanhL 7 §). Katkaisun jälkeen alkaa uusi samanpituinen aika (VanhL 13 §). Tuomioon perustuva saatava on ulosottokelpoinen 15 vuotta, ja 20 vuotta, jos velkoja on yksityishenkilö tai saatava perustuu rikokseen (UK 2 luku 24 §). Yksityishenkilön sopimukseen perustuva rahavelka vanhenee lopullisesti 20 vuoden kuluttua erääntymisestä (VanhL 13 a §). Perintätoimiston maksuvaatimusta ei saa lähettää ennen kuin maksumuistutuksesta on kulunut 14 päivää. Yksipuolisen tuomion takaisinsaantia on haettava 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Maksuhäiriömerkintä poistetaan kuukauden kuluessa siitä, kun tieto maksusta on saapunut luottotietoyhtiölle.

Mitä tehdä

  1. Selvitä ensin, mistä velasta on kyse ja kuka sitä perii. Kerää alkuperäinen sopimus tai lasku, kaikki maksumuistutukset ja perintäkirjeet sekä tiedot jo maksetuista eristä. Perintätoimiston maksuvaatimuksessa on lain mukaan mainittava velkojan nimi, saatavan peruste, eriteltyinä pääoma, korko, viivästyskorko ja perintäkulut, vaadittu kokonaissumma sekä se, mihin mennessä ja kenelle huomautukset on esitettävä (laki saatavien perinnästä 5 a §, muutettu lailla 31/2013). Jos tieto puuttuu, pyydä erittely kirjallisesti. Kun saatava on siirretty esimerkiksi perintäyhtiölle, perijän on pystyttävä osoittamaan siirto. Ilman näitä tietoja et voi arvioida vanhentumista etkä kulujen oikeellisuutta.
  2. Laske, onko velka vanhentunut. Yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta, ja se alkaa sovitusta eräpäivästä (VanhL 4 ja 5 §). Jos eräpäivää ei ollut, kauppahinnan aika alkaa tavaran luovutuksesta (6 §), ja toistaiseksi voimassa olevan velan enimmäisaika on kymmenen vuotta (8 §). Vahingonkorvauksen aika alkaa siitä, kun vahingosta sai tietää, mutta vanhentuminen on katkaistava viimeistään kymmenessä vuodessa (7 §). Katso sitten, onko vanhentuminen katkaistu: maksumuistutus, maksusuunnitelma, osamaksu tai velan tunnustaminen velkojalle katkaisee sen (10 §), samoin kanne ja ulosottohakemus (11 §). Jokaisesta katkaisusta alkaa uusi samanpituinen aika (13 §).
  3. Jos velasta on jo tuomio tai yksipuolinen tuomio, tarkista ulosottoperusteen määräaika. Luonnolliselle henkilölle määrätty maksuvelvoite on täytäntöönpanokelpoinen 15 vuotta tuomion antamisesta; aika on 20 vuotta, jos velkoja on yksityishenkilö tai korvaus perustuu rikokseen, josta on tuomittu vankeutta tai yhdyskuntapalvelua (ulosottokaari 2 luku 24 ja 25 §). Tätä määräaikaa ei katkaista maksumuistutuksilla. Kun aika kuluu umpeen, saatava vanhenee (2 luku 27 §). Määräaikaa voidaan jatkaa kymmenellä vuodella vain tuomioistuimen päätöksellä, jos velallinen on esimerkiksi kätkenyt omaisuuttaan, ja kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa määräajan päättymisestä (2 luku 26 §). Lisäksi sopimukseen perustuva yksityishenkilön rahavelka vanhenee lopullisesti 20 vuoden kuluttua erääntymisestä (VanhL 13 a §, laki 1126/2014).
  4. Vetoa vanhentumiseen kirjallisesti. Jos arvioit velan vanhentuneen, ilmoita siitä perintätoimistolle ja velkojalle kirjallisesti ja pyydä perinnän lopettamista. Älä maksa ennen kuin asia on selvitetty: vanhentuneesta velasta maksettua suoritusta ei pääsääntöisesti saa takaisin. Kuluttajalla on kuitenkin oikeus palautukseen, jos hän on maksanut elinkeinonharjoittajan kulutusluotto- tai kulutushyödykesaatavaa tietämättä sen vanhentuneen (VanhL 14 §). Velkojan on näytettävä, että katkaisutoimi on tullut velallisen saataville. Korkein oikeus katsoi ratkaisussa KKO:2015:28, ettei yhden tavallisena kirjeenä lähetetyn perintäkirjeen lähettämistä koskeva selvitys riittänyt näytöksi katkaisusta, kun velallinen kiisti saaneensa kirjeen. Jos ulosotossa jo peritään vanhentunutta velkaa, voit tehdä ulosottovalituksen tai pyytää ulosottomiestä tutkimaan asian.
  5. Kiistä perusteeton vaatimus heti. Jos velkaa ei ole, sen määrä on väärä tai tavarassa oli virhe, esitä huomautus maksuvaatimuksessa ilmoitetussa ajassa ja perustele se. Lain mukaan perintää ei saa jatkaa, jos velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa perustellusti; pelkkä ”en maksa” ilman perustetta ei kuitenkaan pysäytä perintää (laki saatavien perinnästä 4 b §). Kuluttajasaatavassa voit myös pyytää perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään (4 c §). Tämän jälkeen perintää saa jatkaa vain, jos sinulta ei vaadita kuluja keskeytyspyynnön jälkeisistä perintätoimista. Säilytä kopio huomautuksesta ja lähetystiedot. Kiistetty saatava ratkaistaan käräjäoikeudessa, ja kuluttaja-asioissa voit hakea myös kuluttajariitalautakunnan ratkaisusuositusta.
  6. Tarkista perintäkulut lain enimmäismääriä vasten. Kuluttajasaatavassa maksumuistutuksesta saa periä enintään 5 euroa. Maksuvaatimuksesta saa periä enintään 14 euroa, jos pääoma on enintään 100 euroa, 24 euroa pääomaltaan 100–1 000 euron saatavasta ja 50 euroa sitä suuremmasta; uudesta maksuvaatimuksesta saa periä puolet. Kuluja saa periä enintään kahdesta maksuvaatimuksesta, ja kokonaiskulut ovat enintään 60, 120 tai 210 euroa pääoman mukaan (10 a, 10 c ja 10 d §, laki 31/2013). Maksuajan pidennyksestä saa periä enintään 5 euroa. Yritysten välisessä perinnässä katot ovat suuremmat (10 e–10 h §, laki 299/2022). Jos perijä on rikkonut hyvää perintätapaa, kuluja ei tarvitse korvata lainkaan (10 §). Ylimenevä osa kannattaa kiistää kirjallisesti.
  7. Neuvottele maksusuunnitelma, jos velka on aiheellinen. Pyydä perintätoimistolta kirjallinen maksusuunnitelma, joka kattaa koko jäännössaatavan. Kuluttajasaatavassa suunnitelmasta saa periä enintään 20–50 euroa pääoman ja maksuerien määrän mukaan (10 a § 1 momentin 7 kohta). Ota huomioon, että maksusuunnitelman tekeminen ja jokainen maksu katkaisevat vanhentumisen (VanhL 10 §), joten älä sovi järjestelystä vanhentuneesta velasta ennen kuin olet varmistanut tilanteen. Maksa sovitut erät ajallaan: suunnitelman raukeamisesta voi seurata uusia kuluja, ja Korkein oikeus on katsonut ratkaisussa KKO:2015:76, ettei purkamisesta vaadittua kulua voitu hylätä viran puolesta. Jos velkoja on useita, ota yhteyttä oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvontaan, joka on maksuton.
  8. Toimi oikein, kun käräjäoikeus lähettää haasteen. Riidattomat saatavat velotaan summaarisessa menettelyssä haastehakemuksella (oikeudenkäymiskaari 5 luku). Perintätoimisto ei saa viedä kuluttajasaatavaa tuomioistuimeen ennen kuin maksuvaatimuksen maksu- ja huomautusajat ovat päättyneet (laki saatavien perinnästä 6 §). Haasteessa käräjäoikeus asettaa vastausajan, tavallisesti 14 päivää. Jos kiistät vaatimuksen, vastaa kirjallisesti määräajassa ja perustele kiistämisesi; esimerkiksi vanhentumiseen on vedottava itse. Jos et vastaa, annetaan yksipuolinen tuomio, josta voi tulla maksuhäiriömerkintä. Yksipuolisen tuomion takaisinsaantia voi hakea 30 päivän kuluessa siitä, kun sait tuomion tiedoksi. Velkojan maksamat oikeudenkäyntikulut lisätään yleensä vaatimukseen.
  9. Huolehdi maksuhäiriömerkinnästä ja ulosotosta. Kuluttajan velasta merkintä syntyy yleensä yksipuolisesta tai muusta tuomiosta tai ulosoton estetodistuksesta, sillä kuluttajasaatavan perinnässä trattaa ei saa käyttää (laki saatavien perinnästä 7 §). Viranomaisen toteama maksuhäiriötieto säilyy enintään kolme vuotta. Kun velka on maksettu, merkintä on poistettava kuukauden kuluessa siitä, kun tieto maksusta on tullut luottotietoyhtiölle (luottotietolaki 18 §, muutettu lailla 331/2022). Pyydä velkojalta kuitti ja tarkista omat luottotietosi luottotietoyhtiöltä, esimerkiksi Suomen Asiakastiedolta. Jos ulosotossa peritään velkaa, jonka ulosottoperusteen määräaika on päättynyt tai joka on lopullisesti vanhentunut, ilmoita siitä ulosottolaitokselle Oma ulosotto -palvelussa.
  10. Jos perintä rikkoo lakia, tee valitus. Ammattimaisen perinnän harjoittajan on oltava rekisteröity, ja sen toimintaa valvoo valtion lupa- ja valvontaviranomainen. Kuluttajasaatavan perinnässä Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo, ettei perinnässä käytetä hyvän perintätavan vastaisia keinoja, kuten painostusta, harhaanjohtavia tietoja tai kohtuuttomia kuluja (laki saatavien perinnästä 4 §). Korkein oikeus katsoi ratkaisussa KKO:2025:49, että kun luottoon sisältyi kohtuuton toimituspalkkio, sen vaatiminen perinnässä oli perusteetonta. Pyydä ensin perintätoimistolta kirjallinen oikaisu. Jos vastaus ei tyydytä, voit tehdä valituksen viranomaiselle, kääntyä kuluttajaneuvonnan puoleen tai viedä riidan käräjäoikeuteen.

Mihin kiinnittää huomiota

Oikeusperusta

9
27 § – Tämä laki säätelee ulosottotoimintaa Suomessa, määrittäen miten erilaisia velvoitteita pannaan täytäntöön ja miten ulosottoviranomaiset toimivat.
Tämä laki muuttaa saatavien perinnästä annettua lakia (513/1999). Se sääntelee kuluttajasaatavien perintää, hyvää perintätapaa, perintäkulujen…
Tämä laki muuttaa saatavien perinnästä annettua lakia (513/1999). Se säätelee maksuvaatimusten ja tratan käyttöä sekä perintäkulujen enimmäismääriä…
Tämä laki säätelee luottotietojen keräämistä, käsittelyä ja käyttöä Suomessa. Sen tarkoituksena on varmistaa luotettavien luottotietojen saatavuus…
18 § – Tämä laki koskee luottotietojen käsittelyä, kuten keräämistä, tuottamista, tallentamista, luovuttamista ja käyttöä.

Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut

6
Velkoja ei ollut näyttänyt katkaisseensa velan vanhentumista, kun se pystyi osoittamaan vain yhden tavallisena kirjeenä lähetetyn perintäkirjeen ja velallinen kiisti saaneensa sen; yksipuoliseen tuomioon perustuva velka oli vanhentunut.
Velallisen tiedustelu ulosottovirastolta siitä, mitä velkoja oli ilmoitettu luottotietoyhtiölle, ei ollut velkojaan kohdistunut velan tunnustaminen, joka olisi katkaissut vanhentumisen.
Velkajärjestelyn lisäsuoritusvelvollisuuden täytäntöönpanossa ei ollut merkitystä sillä, että velka olisi maksuohjelman jälkeen vanhentunut lopullisesti VanhL 13 a §:n 20 vuoden säännön perusteella.
Päävelka ja takaus vanhentuivat ulosottoperusteiden määräajan umpeuduttua; ennen määräajan päättymistä ulosmitattujen kiinteistöjen täytäntöönpanoa ei voitu jatkaa.
Kuluttajalta summaarisessa menettelyssä vaadittua maksusuunnitelman purkamisesta aiheutunutta 10 euron perintäkulua ei voitu hylätä viran puolesta yksipuolisella tuomiolla.
Kuluttajaluoton toimituspalkkioehto oli kohtuuton ja jätettiin huomioon ottamatta; ratkaisussa arvioitiin myös perintäkulujen korvaamista, kun perintäkirjeissä oli vaadittu perusteetonta palkkiota.

Usein kysytyt kysymykset

11
Milloin velka vanhenee?

Tavallinen velka vanhenee kolmen vuoden kuluttua eräpäivästä, jos velkoja ei ole katkaissut vanhentumista (VanhL 4 ja 5 §). Katkaisuun riittää velkaa yksilöivä maksumuistutus, maksu tai maksusuunnitelma, ja jokaisesta katkaisusta alkaa uusi kolmen vuoden aika. Tuomioon perustuva velka on ulosottokelpoinen 15 vuotta, ja sopimukseen perustuva yksityishenkilön rahavelka vanhenee lopullisesti 20 vuodessa erääntymisestä.

Vanheneeko velka, jos perintätoimisto lähettää kirjeitä?

Ei vanhene. Perintäkirje, jossa velka on yksilöity, on vapaamuotoinen katkaisutoimi (VanhL 10 §), ja sen jälkeen alkaa uusi kolmen vuoden vanhentumisaika. Velkojan on kuitenkin pystyttävä näyttämään, että kirje on tullut velallisen saataville. Ratkaisussa KKO:2015:28 yhden tavallisen kirjeen lähettämistä koskeva selvitys ei riittänyt, kun velallinen kiisti saaneensa sen.

Vanheneeko ulosotossa oleva velka?

Kyllä, mutta ulosottokaaren aikataulun mukaan. Luonnolliselle henkilölle tuomittu maksuvelvoite on täytäntöönpanokelpoinen 15 vuotta tuomion antamisesta, ja 20 vuotta, jos velkoja on yksityishenkilö tai saatava perustuu rikokseen (UK 2 luku 24 §). Aikaa ei voi katkaista, mutta tuomioistuin voi jatkaa sitä, jos velallinen on esimerkiksi kätkenyt omaisuuttaan. Määräajan päättyessä velka vanhenee.

Pitääkö vanhentunut velka maksaa?

Ei. Velallisen velvollisuus maksaa velka lakkaa, kun velka vanhenee (VanhL 14 §). Jos kuitenkin maksat vanhentuneen velan, et yleensä saa rahoja takaisin. Kuluttaja saa palautuksen elinkeinonharjoittajan kulutusluotosta tai kulutushyödykkeen kauppahinnasta, jos hän maksoi tietämättä velan vanhentuneen. Vetoa vanhentumiseen kirjallisesti ennen kuin maksat.

Kuinka paljon perintätoimisto saa periä kuluja?

Kuluttajasaatavassa maksumuistutuksesta enintään 5 euroa ja maksuvaatimuksesta 14, 24 tai 50 euroa pääoman suuruuden mukaan; uudesta maksuvaatimuksesta puolet. Kokonaiskulut saman saatavan perinnästä ovat enintään 60 euroa (pääoma enintään 100 €), 120 euroa (100–1 000 €) tai 210 euroa (yli 1 000 €). Poikkeuksellisen vaikeassa perinnässä katon voi ylittää vain eritellyillä todellisilla kuluilla.

Miten riitautan perintätoimiston laskun?

Lähetä kirjallinen huomautus maksuvaatimuksessa mainitulle vastaanottajalle sen ilmoittamassa ajassa ja kerro, miksi kiistät velan tai sen määrän. Perustellun kiistämisen jälkeen perintää ei saa jatkaa (laki saatavien perinnästä 4 b §), vaan velkojan on vietävä asia tuomioistuimeen. Kuluttaja voi lisäksi pyytää perinnän keskeyttämistä ja siirtämistä oikeudelliseen perintään (4 c §).

Kuinka kauan maksuhäiriömerkintä on voimassa?

Tuomioon tai ulosottoon perustuva merkintä säilyy luottotietorekisterissä enintään kolme vuotta, velkojan ilmoittama merkintä kaksi vuotta (luottotietolaki 18 §). Kun velka on maksettu, merkintä poistetaan kuukauden kuluessa siitä, kun tieto maksusta on saapunut luottotietoyhtiölle. Poistuminen nopeutuu, kun toimitat itse kuitin luottotietoyhtiölle.

Saako perintätoimisto merkitä minut luottotietorekisteriin ilman tuomiota?

Kuluttajasaatavassa ei saa käyttää trattaa (laki saatavien perinnästä 7 §), joten yksityishenkilön kulutusvelasta merkintä syntyy käytännössä vasta tuomion, yksipuolisen tuomion tai ulosoton kautta. Yritystoiminnan saatavassa tratta on mahdollinen vain erääntyneelle, selvälle ja riidattomalle saatavalle, ja sen saa julkaista aikaisintaan 14 päivän kuluttua lähettämisestä.

Mitä teen, kun käräjäoikeudesta tulee haaste velasta?

Lue haaste ja vastaa kirjallisesti käräjäoikeuden asettamassa määräajassa, jos kiistät vaatimuksen. Vanhentumiseen ja kulujen virheisiin on vedottava itse. Jos et vastaa, käräjäoikeus antaa yksipuolisen tuomion. Sen takaisinsaantia voi hakea 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Jos velka on aiheellinen, sen maksaminen ennen tuomiota säästää oikeudenkäyntikuluilta ja maksuhäiriömerkinnältä.

Katkaiseeko maksusuunnitelma velan vanhentumisen?

Katkaisee. Velan vanhentuminen katkeaa, kun osapuolet sopivat maksujen järjestelystä tai velallinen maksaa velkaa tai muutoin tunnustaa sen velkojalle (VanhL 10 §). Siksi vanhasta velasta ei kannata sopia maksusuunnitelmaa ennen kuin on tarkistanut, onko velka jo ehtinyt vanhentua.

Mistä saan apua velkojen kanssa?

Oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonta on maksutonta ja auttaa laatimaan maksusuunnitelmia, neuvottelemaan velkojien kanssa ja hakemaan tarvittaessa yksityishenkilön velkajärjestelyä. Takuusäätiö voi myöntää järjestelylainan. Kuluttajaneuvonta auttaa kulutushyödykkeisiin liittyvissä riidoissa, ja perintätapaa koskevista epäkohdista voi ilmoittaa valvovalle viranomaiselle.

Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet

6

Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu

Päivitetty: · Lähteet: Laki velan vanhentumisesta (728/2003), 4–14 §, Laki velan vanhentumisesta annetun lain muuttamisesta (1126/2014), 13 a § lopullinen vanhentuminen, Ulosottokaari (705/2007), 2 luku 24–27 § ulosottoperusteen määräaika, Laki saatavien perinnästä (513/1999), finlex.fi, EUR-Lex

Selitykset on tuotettu virallisesta lakitekstistä ja ovat suuntaa antavia; sitova on vain koko teksti, johon jokainen sivu linkittää. Europaius tarjoaa oikeudellista tietoa, ei asianajopalveluja.