Oikaisuvaatimus ja valitus hallinto-oikeuteen: näin haet muutosta
Kun viranomainen hylkää hakemuksen, perii etuuden takaisin, määrää maksun tai myöntää naapurille luvan, päätökseen voi useimmiten hakea muutosta. Suomen hallinnossa muutoksenhaku etenee yleensä kahdessa vaiheessa. Ensin tehdään oikaisuvaatimus päätöksen tehneelle viranomaiselle, jos laissa niin säädetään (hallintolain 7 a luku, lisätty lailla 581/2010). Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) mukaisesti, ja hallinto-oikeuden päätöksestä voi pyytää valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Kunnan päätöksissä on oma järjestelmänsä: kunnanhallituksen, lautakunnan ja viranhaltijan päätöksiin tehdään oikaisuvaatimus 14 päivässä, ja valtuuston päätöksistä sekä oikaisuvaatimuspäätöksistä valitetaan kunnallisvalituksella (kuntalaki 410/2015). Kelan etuuspäätöksiin haetaan pääsääntöisesti muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta ja sen jälkeen vakuutusoikeudelta.
Määräaika on ratkaiseva: oikaisuvaatimus ja valitus tehdään yleensä 30 päivässä tiedoksisaannista, ja kirjeitse lähetetyn päätöksen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä lähettämisestä, ellei muuta näytetä. Myöhästynyt valitus jätetään tutkimatta, vaikka päätös olisi virheellinen. Hallinto-oikeuden oikeudenkäyntimaksu on 1.9.2026 alkaen 310 euroa ja korkeimman hallinto-oikeuden 610 euroa (laki 400/2026), mutta maksua ei peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa päätöstä valittajan eduksi, eikä useimmissa sosiaaliturva-asioissa. Pääsääntöisesti päätöstä ei saa panna täytäntöön ennen lainvoimaa, mutta laissa voidaan säätää toisin, joten heti täytäntöönpantavan päätöksen kohdalla täytäntöönpanon kieltämistä on pyydettävä erikseen.
Keskeiset tiedot
Määräaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (hallintolaki 49 c §, laki 581/2010), kunnan päätöksestä kuitenkin 14 päivän kuluessa (kuntalaki 138 §). Valitus hallinto-oikeuteen ja kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 13 §, kuntalaki 138 §). Kirjeitse lähetetyn päätöksen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä lähettämisestä (hallintolaki 59 §) ja tavallisena sähköisenä viestinä lähetetyn kolmantena päivänä (sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §, muutos 211/2026). Kuntalaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on julkaistu yleisessä tietoverkossa (kuntalaki 140 §). Tiedoksisaantipäivää ei lasketa määräaikaan, ja jos viimeinen päivä on lauantai tai pyhäpäivä, aika jatkuu seuraavaan arkipäivään. Hallinto-oikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta haetaan niin ikään 30 päivässä.
Mitä tehdä
- Lue päätöksen loppuosa ja selvitä muutoksenhakutie. Päätökseen on liitettävä joko oikaisuvaatimusohje, valitusosoitus tai ilmoitus siitä, ettei päätökseen saa hakea muutosta (hallintolaki 46 ja 47 §, kuntalaki 141 §). Ohjeesta näet, kenelle kirjelmä osoitetaan, missä ajassa ja missä muodossa. Jos laissa säädetään oikaisuvaatimuksesta, päätöksestä ei saa valittaa suoraan hallinto-oikeuteen, vaan ensin on vaadittava oikaisua (hallintolaki 49 b §). Näin on esimerkiksi verotuksessa, monissa ELY-keskuksen ja kunnan päätöksissä sekä perustoimeentulotuessa. Jos ohje puuttuu tai on virheellinen, se ei saa johtaa oikeudenmenetykseen: väärään paikkaan tehty valitus on siirrettävä toimivaltaiselle viranomaiselle (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 17 §).
- Laske määräaika päivän tarkkuudella. Aika alkaa tiedoksisaannista. Tavallisena kirjeenä lähetetty päätös katsotaan saaduksi seitsemäntenä päivänä lähettämisestä, jollei muuta näytetä (hallintolaki 59 §), ja Suomi.fi-viesteihin tai muuhun sähköiseen osoitteeseen lähetetty päätös kolmantena päivänä (sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §, muutos 211/2026, voimassa 14.4.2026 alkaen). Esimerkki: kirje on lähetetty 2.11.2026, tiedoksisaanti on 9.11.2026 ja 30 päivän valitusaika päättyy 9.12.2026. Kuntalaisen aika alkaa seitsemän päivän kuluttua pöytäkirjan julkaisemisesta verkossa (kuntalaki 140 §). Kirjelmän on oltava perillä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä, ellei se saavu sähköisesti.
- Tee oikaisuvaatimus kirjallisesti päätöksen tehneelle viranomaiselle. Oikaisuvaatimus osoitetaan sille viranomaiselle, joka on tehnyt päätöksen (hallintolaki 49 d §, sellaisena kuin se on laissa 893/2015). Kirjelmässä ilmoitetaan päätös, johon oikaisua vaaditaan, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla. Mainitse päätöksen päivämäärä ja diaarinumero, yhteystietosi ja liitä mukaan uusi selvitys, esimerkiksi lääkärinlausunto, tiliotteet tai valokuvat. Oikaisuvaatimus on maksuton. Oikaisua saa vaatia se, johon päätös kohdistuu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun se välittömästi vaikuttaa. Viranomaisen on käsiteltävä oikaisuvaatimus kiireellisenä (49 e §) ja annettava perusteltu ratkaisu esitettyihin vaatimuksiin (49 g §). Myöhässä tehty oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta (49 c §).
- Hae muutosta kunnan päätökseen oikealla keinolla. Kunnanhallituksen, lautakunnan, niiden jaostojen ja alaisten viranhaltijoiden päätöksiin tehdään ensin oikaisuvaatimus päätöksen tehneelle toimielimelle 14 päivän kuluessa (kuntalaki 134 ja 138 §). Valtuuston päätöksistä ja oikaisuvaatimuksen johdosta annetuista päätöksistä valitetaan kunnallisvalituksella hallinto-oikeuteen 30 päivässä (135 §). Kunnallisvalituksen perusteita ovat vain virheellinen järjestys, toimivallan ylittäminen ja muu lainvastaisuus; tarkoituksenmukaisuutta hallinto-oikeus ei arvioi. Perusteet on esitettävä ennen valitusajan päättymistä. Valitusoikeus on asianosaisella ja kunnan jäsenellä (137 §). Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa valittaa vain oikaisuvaatimuksen tehnyt, ellei päätös ole oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut.
- Valita Kelan päätöksestä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena Kelan hoitamissa toimeentuloturva-asioissa (laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta 1299/2006, 1 §), kuten asumistuessa, sairauspäivärahassa, kansaneläkkeessä ja perhe-etuuksissa. Valitus tehdään 30 päivän kuluessa ja toimitetaan Kelaan, joka voi itse oikaista päätöksen tai lähettää valituksen lausuntoineen lautakunnalle. Lautakunnan päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen. Käsittely on yksityishenkilölle maksuton (tuomioistuinmaksulaki 5 §). Perustoimeentulotuessa menettely on toinen: ensin tehdään oikaisuvaatimus Kelalle ja sen jälkeen valitus hallinto-oikeuteen. Käsittelyajat lautakunnassa ovat usein useita kuukausia, joten liitä kaikki selvitys jo valitukseen.
- Laadi valitus hallinto-oikeuteen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen, ja se on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 13 §). Valituksessa ilmoitetaan valituksen kohteena oleva päätös, miltä kohdin siihen haetaan muutosta ja mitä muutoksia vaaditaan, vaatimusten perustelut sekä valittajan nimi, yhteystiedot ja prosessiosoite (15 §, muutettu 14.4.2026 alkaen). Liitteeksi tulevat valituksen kohteena oleva päätös, selvitys tiedoksisaannin päivästä ja asiakirjat, joihin vedotaan (16 §). Valitus toimitetaan valitusosoituksessa mainittuun hallinto-oikeuteen, mieluiten tuomioistuinten sähköisessä asiointipalvelussa. Puutteita voi täydentää hallinto-oikeuden kehotuksesta (40 §), mutta valitusaika ei pitene.
- Varaudu oikeudenkäyntimaksuun ja kuluihin. Hallinto-oikeuden oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa ja korkeimman hallinto-oikeuden 610 euroa asioissa, jotka tulevat vireille 1.9.2026 tai sen jälkeen (tuomioistuinmaksulaki 2 §, muutos 400/2026); ennen sitä vireille tulleisiin asioihin sovelletaan aiempaa tasoa. Maksu peritään vasta ratkaisun jälkeen. Maksua ei peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä valittajan eduksi (9 §), eikä yksityishenkilön sosiaalihuoltoa, terveydenhuoltoa, lastensuojelua tai kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa (5 §). Hallintoprosessissa kukin vastaa yleensä omista kuluistaan, ellei toisen osapuolen menettely ole aiheuttanut kuluja. Oikeusapua voi hakea valtion oikeusaputoimistosta.
- Pyydä tarvittaessa täytäntöönpanokieltoa. Päätöstä, johon saa vaatia oikaisua, ei lähtökohtaisesti saa panna täytäntöön ennen lainvoimaa, mutta laissa voidaan säätää toisin ja kiireellinen päätös voidaan panna täytäntöön heti (hallintolaki 49 f §). Oikaisuvaatimusta käsittelevä viranomainen voi kieltää täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi. Hallinto-oikeus voi samoin antaa määräyksen täytäntöönpanosta tai muun väliaikaisen määräyksen (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 122 ja 123 §). Jos esimerkiksi purkamispäätös, takaisinperintä tai karkottaminen toteutuisi ennen ratkaisua, kirjoita valitukseen erillinen, perusteltu vaatimus täytäntöönpanon kieltämisestä ja kerro, miksi valitus muuttuisi muuten hyödyttömäksi.
- Hae tarvittaessa valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos se myöntää valitusluvan (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 107 §, kuntalaki 142 §). Lupa myönnetään, jos asian ratkaiseminen on tärkeää lain soveltamisen tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi, jos asiassa on tapahtunut ilmeinen virhe tai jos luvan myöntämiseen on muu painava syy (111 §). Valituslupahakemuksessa on perusteltava erikseen, miksi jokin näistä perusteista täyttyy; pelkkä erimielisyys hallinto-oikeuden kanssa ei riitä. Valituslupahakemus ja valitus tehdään 30 päivässä hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista, ja maksu on 610 euroa.
Mihin kiinnittää huomiota
- Määräajan myöhästyminen. Myöhässä tehty oikaisuvaatimus tai valitus jätetään tutkimatta, eikä asiaa ratkaista lainkaan. Jos myöhästyminen johtui virheellisestä muutoksenhakuohjeesta, siihen voi vedota: korkein hallinto-oikeus on katsonut, että asianosaisella on oikeus luottaa saamaansa ohjeeseen (KHO:2024:22, KHO:2021:122).
- Suora valitus hallinto-oikeuteen, vaikka laki edellyttää oikaisuvaatimusta. Valitus voidaan jättää tutkimatta tai siirtää oikaisuvaatimuksena käsiteltäväksi, ja käsittely viivästyy joka tapauksessa. Lue ohje ja tee oikaisuvaatimus ensin.
- Kunnallisvalituksen perusteet esitetään vasta myöhemmin. Perusteet on esitettävä ennen valitusajan päättymistä (kuntalaki 135 §). Uusia perusteita ei voi tuoda mukaan enää täydennyksessä.
- Väärä käsitys valitusajan alkamisesta. Kuntalaisen aika alkaa pöytäkirjan julkaisemisesta, vaikka hän olisi saanut päätöksen myös sähköpostitse (KHO:2014:168). Varmista aina, millä perusteella valitusoikeutesi on.
- Pelkkä tyytymättömyys ilman oikeudellista perustetta. Hallinto-oikeus arvioi päätöksen lainmukaisuutta, ei sitä, olisiko toinen ratkaisu ollut parempi. Kirjoita, mitä säännöstä on rikottu tai mikä selvitys puuttui.
- Prosessiosoitteen laiminlyönti. 14.4.2026 alkaen sähköinen asiointipalvelu katsotaan prosessiosoitteeksi, ja tiedoksiannot tulevat sinne. Seuraa viestejä, sillä täydennyspyyntöön vastaamatta jättäminen voi johtaa asian ratkaisemiseen puutteellisen aineiston perusteella.
- Täytäntöönpanoon varautuminen unohtuu. Jos päätös voidaan panna täytäntöön heti, ratkaisu voi tulla liian myöhään. Pyydä täytäntöönpanokieltoa jo oikaisuvaatimuksessa tai valituksessa.
Oikeusperusta
Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut
Usein kysytyt kysymykset
Mikä ero on oikaisuvaatimuksella ja valituksella?
Oikaisuvaatimus tehdään sille viranomaiselle, joka teki päätöksen, ja se on maksuton. Valitus tehdään hallinto-oikeuteen tai muuhun muutoksenhakuelimeen, joka on viranomaisesta riippumaton. Jos laissa säädetään oikaisuvaatimuksesta, se on tehtävä ensin, ja vasta oikaisuvaatimuspäätöksestä voi valittaa (hallintolaki 49 b §).
Kuinka kauan oikaisuvaatimuksen tekemiseen on aikaa?
Valtion viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista (hallintolaki 49 c §). Kunnan toimielimen tai viranhaltijan päätöksestä aikaa on vain 14 päivää (kuntalaki 138 §). Joissakin laeissa, kuten verotuksessa, on omat pidemmät määräaikansa, jotka näkyvät päätöksen ohjeessa.
Mistä päivästä valitusaika lasketaan?
Valitusaika lasketaan tiedoksisaannista. Kirjeenä lähetetty päätös katsotaan saaduksi seitsemäntenä päivänä lähettämisestä ja sähköisenä viestinä lähetetty kolmantena päivänä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan. Jos viimeinen päivä on lauantai, sunnuntai tai pyhäpäivä, aika päättyy seuraavana arkipäivänä.
Paljonko valitus hallinto-oikeuteen maksaa?
Hallinto-oikeuden oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa asioissa, jotka tulevat vireille 1.9.2026 alkaen (tuomioistuinmaksulaki 2 §, muutos 400/2026). Maksua ei peritä, jos päätöstä muutetaan valittajan eduksi, eikä esimerkiksi sosiaalihuoltoa, terveydenhuoltoa tai lastensuojelua koskevissa yksityishenkilön asioissa. Maksu laskutetaan vasta ratkaisun jälkeen.
Tarvitaanko valituksen tekemiseen lakimies?
Ei tarvita. Valituksen voi tehdä itse, ja hallinto-oikeus selvittää asiaa viran puolesta. Lakimiehestä on hyötyä monimutkaisissa lupa-, vero- ja kaava-asioissa sekä silloin, kun on pyydettävä täytäntöönpanokieltoa tai suullista käsittelyä. Pienituloinen voi saada oikeusapua valtion oikeusaputoimistosta.
Miten valitan Kelan päätöksestä?
Useimmissa Kelan etuuksissa valitus tehdään sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle 30 päivän kuluessa, mutta se toimitetaan Kelaan. Kela voi oikaista päätöksen itse. Lautakunnan päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen. Perustoimeentulotuesta tehdään ensin oikaisuvaatimus Kelalle ja sen jälkeen valitus hallinto-oikeuteen. Ohje on päätöksen liitteenä.
Voiko kunnan päätöksestä valittaa, vaikka se ei koske minua?
Kunnan jäsen saa tehdä oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen, vaikka päätös ei kohdistu häneen henkilökohtaisesti (kuntalaki 137 §). Kunnallisvalituksen perusteena voi kuitenkin olla vain lainvastaisuus, menettelyvirhe tai toimivallan ylitys. Kunnanhallituksen tai lautakunnan päätöksessä oikaisuvaatimus on tehtävä ensin, ja oikaisuvaatimuspäätöksestä saa valittaa vain sen tekijä. Valtuuston päätöksestä valitetaan suoraan.
Mitä jos valitus myöhästyy päivällä?
Myöhästynyt valitus jätetään tutkimatta. Poikkeuksena on tilanne, jossa myöhästyminen johtuu virheellisestä tai puutteellisesta muutoksenhakuohjeesta (KHO:2021:122, KHO:2024:22). Jos myöhästymiseen oli laillinen este, kuten äkillinen sairastuminen, korkeimmalta hallinto-oikeudelta voi hakea menetetyn määräajan palauttamista (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 114 §).
Kuinka kauan hallinto-oikeuden käsittely kestää?
Käsittelyajat vaihtelevat asiaryhmittäin ja tuomioistuimittain muutamasta kuukaudesta yli vuoteen. Hallinto-oikeus voi antaa arvion käsittelyajasta (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 55 §). Kiireellisiä ovat esimerkiksi lastensuojelu- ja ulkomaalaisasiat. Ajantasaiset keskimääräiset käsittelyajat julkaistaan tuomioistuinten verkkosivuilla.
Estääkö valitus päätöksen täytäntöönpanon?
Ei aina. Pääsääntöisesti päätöstä ei saa panna täytäntöön ennen lainvoimaa, mutta laissa voidaan säätää toisin tai päätös voi olla luonteeltaan heti täytäntöön pantava. Valituksessa voi vaatia täytäntöönpanokieltoa, ja hallinto-oikeus voi antaa väliaikaisen määräyksen (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 122 ja 123 §).
Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet
Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu