Viralliset lähteetfinlex.fi · EUR-Lex
Europaius

Epäillyn oikeudet esitutkinnassa ja poliisikuulustelussa

Kun poliisi kutsuu kuulusteluun rikoksesta epäiltynä tai ottaa kiinni, esitutkinnan ensimmäiset tunnit ratkaisevat usein koko asian. Esitutkintalaki (805/2011) ja pakkokeinolaki (806/2011) antavat epäillylle joukon oikeuksia, joita poliisi ei saa ohittaa: oikeuden vaieta ja olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen, oikeuden valitsemaansa avustajaan jo ennen ensimmäistä kuulustelua, oikeuden tietää, mistä teosta häntä epäillään, oikeuden tulkkaukseen ja olennaisten asiakirjojen käännöksiin sekä oikeuden tarkastaa kuulustelupöytäkirja ennen sen allekirjoittamista.

Oikeudet koskevat jokaista, jolle on ilmoitettu asemasta rikoksesta epäiltynä, oli kyse liikennerikoksesta, pahoinpitelystä, petoksesta tai huumausainerikoksesta. Vapautensa menettäneellä on lisäksi oikeus saada oikeuksistaan kirjallinen ilmoitus, ja kiinniottamisen, pidättämisen ja vangitsemisen määräajat ovat tiukat. Esitutkintalakia muutettiin viimeksi lailla 269/2026, joka tuli voimaan 1.6.2026: epäillylle on nyt ilmoitettava myös siitä, että sovinto tai pyrkimys edistää rikoksen selvittämistä voidaan ottaa huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana.

Alla käydään läpi, mitä kuulustelussa saa ja ei tarvitse tehdä, milloin valtio maksaa puolustajan, miten pöytäkirjaa korjataan, mitä vangitsemisasiassa tapahtuu ja miten esitutkinta päättyy. Lopputuloksena tiedät, mitä vaatia poliisilta heti ensimmäisessä yhteydenotossa ja millä keinoilla oikeuksien loukkaus voi myöhemmin estää esitutkintakertomuksen käyttämisen näyttönä.

Rikosoikeus

Keskeiset tiedot

Määräaika
Kiinni otetusta on päätettävä 24 tunnin kuluessa, päästetäänkö hänet vapaaksi vai pidätetäänkö hänet (pakkokeinolaki 2 luku 1 §). Pidätetyn vangitsemista koskeva vaatimus on tehtävä käräjäoikeudelle viimeistään kolmantena päivänä…
Oikeudenala
Rikosoikeus
Vaiheet
Oikeuskäytäntö
4
Päivitetty
18.11.2026

Määräaika

Kiinni otetusta on päätettävä 24 tunnin kuluessa, päästetäänkö hänet vapaaksi vai pidätetäänkö hänet (pakkokeinolaki 2 luku 1 §). Pidätetyn vangitsemista koskeva vaatimus on tehtävä käräjäoikeudelle viimeistään kolmantena päivänä kiinniottamisesta ennen kello 12, ja vaatimus on otettava käsiteltäväksi viimeistään neljän vuorokauden kuluttua kiinniottamisesta (3 luku 4 ja 5 §). Epäilty, jota ei ole pidätetty, on velvollinen olemaan läsnä esitutkinnassa enintään 12 tuntia kerrallaan, tai 24 tuntia, jos pidättämisen edellytykset täyttyvät (esitutkintalaki 6 luku 5 §). Vangittu voi pyytää vangitsemisasian uudelleen käsittelyä, ja tuomioistuimen on otettava se käsiteltäväksi viimeistään neljän vuorokauden kuluessa pyynnöstä, aikaisintaan kuitenkin kahden viikon kuluttua edellisestä käsittelystä (3 luku 15 §). Vangitsemisesta saa kannella hovioikeuteen ilman määräaikaa (3 luku 19 §). Jos tutkinnanjohtaja kieltää avustajan läsnäolon kuulustelussa, epäilty voi saattaa kiellon tuomioistuimen tutkittavaksi 30 päivän kuluessa (esitutkintalaki 7 luku 12 §, muutos 892/2016).

Mitä tehdä

  1. Selvitä heti, missä asemassa sinua kuullaan. Poliisin on ennen kuulustelua ilmoitettava kuulusteltavan asema esitutkinnassa, eli kuullaanko häntä todistajana, asianomistajana vai rikoksesta epäiltynä (esitutkintalaki 7 luku 10 §). Epäillylle on lisäksi yksilöitävä teko, josta häntä epäillään. Asemalla on suuri merkitys: todistajalla on totuusvelvollisuus, mutta epäillyllä ei ole velvollisuutta puhua totta eikä ylipäätään kertoa mitään. Jos kutsu tulee puhelimitse tai tekstiviestillä, kysy jo silloin, mihin asiaan kuulustelu liittyy ja missä asemassa sinua kuullaan. Lain 269/2026 mukaan nämä ilmoitukset voidaan 1.6.2026 alkaen lähettää kuulusteltavalle etukäteen, jolloin poliisin on varmistettava, että olet ymmärtänyt niiden sisällön.
  2. Käytä oikeuttasi vaieta harkiten. Rikoksesta epäillyllä on oikeus olla myötävaikuttamatta sen rikoksen selvittämiseen, josta häntä epäillään (esitutkintalaki 4 luku 3 §). Oikeus kattaa vaikenemisen, kieltäytymisen luovuttamasta itseään syyllistävää aineistoa ja oikeuden olla vastaamatta yksittäisiin kysymyksiin. Poliisin on kerrottava tästä oikeudesta ennen kuulustelua (4 luku 16 §, laki 818/2014). Vaikeneminen ei ole rikos eikä sitä saa yksinään käyttää syyllisyyden näyttönä, mutta tuomioistuin voi arvioida kokonaisuutta, jos epäilty esittää selityksensä vasta oikeudenkäynnissä. Siksi järkevä linja on usein ilmoittaa, että kerrot asiasta vasta keskusteltuasi avustajan kanssa. Valheellisen kertomuksen antaminen toisesta henkilöstä voi sen sijaan täyttää väärän ilmiannon tunnusmerkistön.
  3. Vaadi avustaja ennen ensimmäistä kuulustelua. Asianosaisella on oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa esitutkinnassa (esitutkintalaki 4 luku 10 §), ja epäillylle on ilmoitettava tästä viipymättä ja viimeistään ennen kuulustelua, pääsääntöisesti kirjallisesti (4 luku 16 §). Avustajalla on oikeus olla läsnä kuulustelussa, ja epäillyn avustajan läsnäolo saadaan kieltää vain, jos se on välttämätöntä rikoksen selvittämisen merkittävän vaarantumisen estämiseksi (7 luku 12 §, muutos 892/2016). Jos et halua avustajaa, poliisin on varmistettava, että tiedät epäilyn sisällön ja oikeutesi, ja kerrottava, että voit myöhemmin peruuttaa luopumisesi. Pyydä kuulustelun siirtämistä, jos avustaja ei ehdi paikalle. Kiinni otetulla, pidätetyllä ja vangitulla on oikeus pitää luottamuksellisesti yhteyttä avustajaansa (4 luku 11 §).
  4. Selvitä, saatko puolustajan valtion varoin. Puolustaja on tuomioistuimen määräämä avustaja, jonka palkkio maksetaan aluksi valtion varoista. Puolustaja määrätään epäillyn pyynnöstä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:n edellytyksillä, käytännössä vakavissa rikoksissa ja aina, kun epäilty on pidätetty tai vangittu. Tutkinnanjohtajan tai syyttäjän on tehtävä tuomioistuimelle esitys puolustajan määräämisestä myös omasta aloitteestaan, jos epäilty ei kykene puolustamaan itseään (esitutkintalaki 4 luku 10 §). Lievemmissä asioissa voit hakea oikeusapua valtion oikeusaputoimistosta oikeusapulain (257/2002) mukaisesti; oikeusapu on tulojen ja varallisuuden mukaan maksutonta tai omavastuullista. Jos sinut tuomitaan, voit joutua korvaamaan valtiolle puolustajan palkkion, ellei oikeusapu kata sitä.
  5. Vaadi tulkkaus ja käännökset. Esitutkinnassa käytetään epäillyn kieltä, jos se on suomi tai ruotsi; muussa tapauksessa esitutkintaviranomainen päättää käsittelykielestä, ja epäillyllä on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen (esitutkintalaki 4 luku 12 §). Asian kannalta olennaiset asiakirjat, kuten pidättämispäätös, on käännettävä kohtuullisessa ajassa kirjallisesti, jos se on tarpeen oikeuksien valvomiseksi (4 luku 13 §; pakkokeinolaki 2 luku 16 §). Oikeuksista on ilmoitettava kielellä, jota ymmärrät. Älä hyväksy kuulustelua kielellä, jota et hallitse, äläkä allekirjoita pöytäkirjaa, jonka sisältöä et ymmärrä. Korkein oikeus on katsonut, että kertomusta, joka on annettu englanniksi mutta kirjattu suomeksi ilman avustajaa, ei voitu käyttää näyttönä (KKO:2012:45).
  6. Tarkasta kuulustelupöytäkirja ennen kuin poistut. Kuulustelupöytäkirja on annettava tarkastettavaksi heti kuulustelun päätyttyä, ja kuulustellulta on kysyttävä, onko kertomus kirjattu oikein (esitutkintalaki 9 luku 2 §). Pöytäkirjaan on merkittävä pyytämäsi lisäykset ja korjaukset, eikä sitä saa muuttaa sen jälkeen, kun olet tarkastanut sen. Lue teksti rauhassa: vivahteet kuten ”saatoin ottaa” ja ”otin” ratkaisevat myöhemmin tahallisuuden arvioinnin. Jos kuulustelu tallennetaan ääni- ja kuvatallenteeksi, siitä on ilmoitettava etukäteen (9 luku 3 §). Pyydä kopio pöytäkirjasta tai merkitse muistiin kuulustelun aika ja kuulustelijan nimi. Asianosaisella on oikeus saada tieto esitutkinta-aineistosta, kun siitä ei ole haittaa tutkinnalle (4 luku 15 §).
  7. Tunne kiinniottamisen, pidättämisen ja vangitsemisen määräajat. Poliisimies saa ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun epäillyn, ja pidättämiseen oikeutetun virkamiehen on 24 tunnin kuluessa päätettävä, päästetäänkö hänet vapaaksi vai pidätetäänkö (pakkokeinolaki 2 luku 1 §). Pidättäminen edellyttää todennäköisiä syitä ja lain mukaista perustetta, kuten pakenemisen, todisteiden hävittämisen tai rikollisen toiminnan jatkamisen vaaraa (2 luku 5 §). Vangitsemisesta päättää käräjäoikeus, jonka on otettava pidätettyä koskeva vaatimus käsiteltäväksi viimeistään neljän vuorokauden kuluttua kiinniottamisesta (3 luku 5 §). Käsittelyssä vangittavaksi vaadittua kuullaan henkilökohtaisesti, ja hänellä on oikeus avustajaan. Alle 18-vuotiaan vangitseminen edellyttää painavia syitä. Vapautensa menettäneelle on annettava kirjallinen ilmoitus oikeuksistaan (esitutkintalaki 4 luku 17 §).
  8. Hyödynnä loppulausunto ennen esitutkinnan päättymistä. Esitutkinnan lopussa asianosaisille voidaan varata tilaisuus antaa loppulausunto eli esittää pyyntöjä esitutkinnan täydentämisestä, esimerkiksi uusien todistajien kuulemisesta tai asiakirjojen hankkimisesta (esitutkintalaki 10 luku 1 §, muutos 269/2026). Loppulausuntopyynnön on oltava yksilöity, ja aikaa on varattava riittävästi aineistoon perehtymiseen. Tämä on usein viimeinen tilaisuus vaikuttaa siihen, millaisen aineiston syyttäjä saa. Esitutkinnan valmistuttua asia toimitetaan syyttäjälle syyteharkintaan tai sakkomenettelyä varten (10 luku 2 §, muutos 93/2025). Jos rikosta ei ole tehty tai syytettä ei voida nostaa, esitutkinta päätetään saattamatta asiaa syyttäjälle, ja siitä tehdään kirjallinen esitutkintapäätös (11 luku 1 §).
  9. Selvitä syyttämättä jättämisen ja sovittelun mahdollisuudet. Syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta vähäisestä rikoksesta tai esimerkiksi silloin, kun oikeudenkäyntiä ja rangaistusta on pidettävä kohtuuttomina sovinnon tai tekijän henkilökohtaisten olojen vuoksi (oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luku 7 ja 8 §). Esitutkinta voidaan jättää toimittamatta tai lopettaa ilmeisen vähäisestä sakkorikoksesta, jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu muuta vaadi (esitutkintalaki 3 luku 9 §, muutos 269/2026). Epäillylle on 1.6.2026 alkaen ilmoitettava myös siitä, että sovinto asianomistajan kanssa ja pyrkimys edistää rikoksen selvittämistä voivat lieventää rangaistusta (rikoslaki 6 luku 6 §). Sovittelu on vapaaehtoista, eikä siihen suostuminen ole tunnustus.

Mihin kiinnittää huomiota

Oikeusperusta

8
3 §, 10 § – Tämä laki säätelee rikosten esitutkintaa Suomessa, määritellen sen tavoitteet, osallistujat ja yleiset menettelytavat.
5 § – Tämä laki säätelee pakkokeinojen käyttöä ja niiden edellytyksiä rikosten selvittämisessä ja syytetoimissa.
8 § – Tämä laki säätelee rikosprosessia, erityisesti syyteoikeutta, asianomistajan avustamista ja yksityisoikeudellisten vaatimusten käsittelyä…
Tämä laki säätelee oikeusavun myöntämistä valtion varoin henkilöille, jotka tarvitsevat asiantuntevaa oikeudellista apua ja joiden taloudellinen…

Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut

4
Korkein oikeus katsoi, ettei vangittu epäilty ollut yksiselitteisesti ja oikeuksistaan tietoisena luopunut oikeudestaan avustajaan, joten hänen esitutkinnassa antamiaan lausumia ei saanut käyttää näyttönä häntä vastaan.
Korkein oikeus katsoi, ettei pidätettynä kuulusteltu, aiemmin alentuneesti syyntakeiseksi todettu epäilty ollut luopunut oikeudestaan avustajaan ihmisoikeustuomioistuimen edellyttämällä tavalla, eikä hänen esitutkintalausumiaan saanut käyttää näyttönä.
Korkein oikeus katsoi, että vangitun epäillyn puolustautumismahdollisuuksia ja itsekriminointisuojaa oli loukattu ilman puolustajaa tehdyissä puhuttamisissa, joten tutkijan todistajankertomusta tunnustuksesta ei saanut hyödyntää näyttönä.
Korkein oikeus hylkäsi syytteen ampuma-aserikoksesta, koska keskeinen näyttö oli vastaajan esitutkinnassa antama ja oikeudessa peruutettu tunnustus, jota muu näyttö tuki vain vähäisessä määrin.

Usein kysytyt kysymykset

11
Onko poliisikuulustelussa pakko vastata kysymyksiin?

Rikoksesta epäillyn ei tarvitse vastata. Hänellä on oikeus olla myötävaikuttamatta sen rikoksen selvittämiseen, josta häntä epäillään (esitutkintalaki 4 luku 3 §), ja poliisin on kerrottava tästä ennen kuulustelua. Henkilötiedot on kuitenkin ilmoitettava. Todistajalla sen sijaan on lähtökohtaisesti velvollisuus kertoa totuudenmukaisesti, ellei hänellä ole oikeutta kieltäytyä todistamasta.

Saako kuulusteluun ottaa asianajajan mukaan?

Saa. Asianosaisella on oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa esitutkinnassa (esitutkintalaki 4 luku 10 §), ja avustajalla on oikeus olla läsnä kuulustelussa. Epäillyn avustajan läsnäolo voidaan kieltää vain, jos se on välttämätöntä rikoksen selvittämisen merkittävän vaarantumisen estämiseksi. Kiellon voi saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi 30 päivän kuluessa.

Kuka maksaa puolustajan rikosasiassa?

Jos tuomioistuin määrää epäillylle puolustajan, palkkio maksetaan aluksi valtion varoista. Jos epäilty tuomitaan, hänet voidaan velvoittaa korvaamaan palkkio valtiolle, ellei hän ole oikeutettu maksuttomaan oikeusapuun. Muissa tapauksissa oikeusapua haetaan valtion oikeusaputoimistosta, ja omavastuu määräytyy tulojen ja varallisuuden perusteella (oikeusapulaki 257/2002).

Kuinka kauan poliisi voi pitää kiinni ilman pidättämistä?

Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen on 24 tunnin kuluessa kiinniottamisesta päätettävä, päästetäänkö kiinni otettu vapaaksi vai pidätetäänkö hänet (pakkokeinolaki 2 luku 1 §). Pidätetyn vangitsemisvaatimus on tehtävä viimeistään kolmantena päivänä ennen kello 12, ja käräjäoikeuden on käsiteltävä se viimeistään neljän vuorokauden kuluttua kiinniottamisesta.

Kuinka kauan esitutkinnassa on pakko olla?

Epäilty, jota ei ole pidätetty eikä vangittu, on velvollinen olemaan läsnä enintään 12 tuntia kerrallaan. Jos pidättämisen edellytykset täyttyvät, enimmäisaika on 24 tuntia. Muun kuin epäillyn enimmäisaika on 6 tuntia. Ketään ei saa pitää esitutkinnassa kauempaa kuin on välttämätöntä (esitutkintalaki 6 luku 5 §).

Voiko kuulustelupöytäkirjaa korjata jälkikäteen?

Korjaukset on pyydettävä heti kuulustelun päätyttyä, kun pöytäkirja annetaan tarkastettavaksi. Pyydetyt lisäykset ja korjaukset on merkittävä pöytäkirjaan, mutta tarkastettua pöytäkirjaa ei saa enää muuttaa (esitutkintalaki 9 luku 2 §). Myöhemmin voit antaa lisäkertomuksen tai lausua asiasta loppulausunnossa ja oikeudenkäynnissä.

Mitä tapahtuu, jos poliisi ei kerro oikeuksistani?

Oikeuksista on ilmoitettava viipymättä ja viimeistään ennen kuulustelua (esitutkintalaki 4 luku 16 §). Jos laiminlyönti on vakava, esimerkiksi epäilty kuullaan ilman avustajaa tietämättä oikeudestaan vaieta, tuomioistuin voi kieltää esitutkintakertomuksen käyttämisen näyttönä (KKO:2012:45). Pyydä avustajaa nostamaan asia esiin syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

Saako epäilty nähdä esitutkintapöytäkirjan?

Asianosaisella on oikeus saada tieto esitutkintaan johtaneista seikoista ja esitutkinta-aineistosta, joka voi vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn (esitutkintalaki 4 luku 15 §). Ennen tutkinnan päättämistä tietoa voidaan rajoittaa, jos sen antamisesta on haittaa asian selvittämiselle. Valmis esitutkintapöytäkirja toimitetaan syyttäjälle, ja asianosainen saa sen pyynnöstä.

Voiko vangitsemisesta valittaa?

Vangitsemisasiassa annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, mutta vangittu saa kannella päätöksestä hovioikeuteen ilman määräaikaa, ja kantelu käsitellään kiireellisenä (pakkokeinolaki 3 luku 19 §). Lisäksi vangittu voi pyytää asian uudelleen käsittelyä, aikaisintaan kahden viikon kuluttua edellisestä käsittelystä.

Milloin syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta?

Syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta esimerkiksi vähäisestä, enintään sakolla rangaistavasta rikoksesta, alle 18-vuotiaana tehdystä lievästä rikoksesta tai kun oikeudenkäynti ja rangaistus olisivat kohtuuttomia esimerkiksi sovinnon vuoksi (oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luku 7 ja 8 §). Päätös annetaan tiedoksi epäillylle ja asianomistajalle.

Mikä muuttui esitutkinnassa 1.6.2026?

Lailla 269/2026 epäillylle on ilmoitettava myös siitä, että sovinto ja pyrkimys edistää rikoksen selvittämistä voivat lieventää rangaistusta. Kuulusteluun liittyvät ilmoitukset voidaan lähettää etukäteen, loppulausuntopyynnön on oltava yksilöity ja esitutkinnan jättäminen toimittamatta ilmeisen vähäisestä sakkorikoksesta on aiempaa joustavampaa.

Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet

6

Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu

Päivitetty: · Lähteet: Esitutkintalaki (805/2011), 4 luku 3 § itsekriminointisuoja ja 4 luku 10 § oikeus avustajaan, Laki esitutkintalain muuttamisesta (818/2014), 4 luku 16–17 § ilmoitus epäillyn oikeuksista, Laki esitutkintalain muuttamisesta (892/2016), 4 luku 10 § ja 7 luku 12 § avustajan läsnäolo, Laki esitutkintalain muuttamisesta (269/2026), 3 luku 9 §, 4 luku 16 § ja 10 luku 1 §, finlex.fi, EUR-Lex

Selitykset on tuotettu virallisesta lakitekstistä ja ovat suuntaa antavia; sitova on vain koko teksti, johon jokainen sivu linkittää. Europaius tarjoaa oikeudellista tietoa, ei asianajopalveluja.