Maksumuistutus ja vaatimuskirje ennen kannetta – näin toimit
Ennen kuin saatava viedään käräjäoikeuteen, velkojan on yleensä muistutettava velallista ja vaadittava maksua kirjallisesti. Kunnollinen maksumuistutus tai vaatimuskirje on usein halvin tapa saada rahat, ja se ratkaisee myös, saako velkoja periä perintäkuluja ja viivästyskorkoa, katkeaako velan vanhentuminen ja voiko asian myöhemmin hoitaa nopeasti summaarisena asiana. Väärin tehty perintä voi puolestaan viedä oikeuden perintäkuluihin kokonaan.
Asia koskee yrittäjää, jonka asiakas ei maksa laskua, yksityishenkilöä, joka on lainannut rahaa tai jonka sopimuskumppani ei täytä velvoitettaan, sekä velallista, joka haluaa tietää, mitä häneltä saa vaatia. Keskeiset säännökset ovat laissa saatavien perinnästä (513/1999), jota on muutettu muun muassa laeilla 31/2013 ja 299/2022, laissa velan vanhentumisesta (728/2003), korkolaissa (633/1982), laissa riita-asioiden sovittelusta (394/2011) ja oikeudenkäymiskaaressa, johon lisättiin 1.9.2026 alkaen vuokrariitoja koskeva pienten riita-asioiden menettely (laki 398/2026).
Alla käydään läpi, mitä maksumuistutukseen ja maksuvaatimukseen kirjoitetaan, milloin ne saa lähettää, paljonko kuluja velalliselta saa vaatia, miten muissa kuin rahasaatavissa tehdään vaatimus tai reklamaatio, miten vanhentuminen katkaistaan todisteellisesti ja milloin asia kannattaa viedä sovitteluun tai suoraan käräjäoikeuteen.
Keskeiset tiedot
Määräaika
Kuluttajalle saa lähettää kulullisen maksumuistutuksen aikaisintaan 14 päivää eräpäivän jälkeen, ja perintätoimiston maksuvaatimuksen aikaisintaan 14 päivää maksumuistutuksen jälkeen (laki saatavien perinnästä 5 § ja 10 b §). Yritykseltä uuden kulullisen muistutuksen tai maksuvaatimuksen saa lähettää 10 päivän välein (10 f §). Tavallinen velka vanhentuu kolmessa vuodessa eräpäivästä, ellei vanhentumista katkaista (laki velan vanhentumisesta 4 ja 5 §), ja jokainen todisteellinen maksuvaatimus aloittaa uuden kolmen vuoden ajan. Jos eräpäivästä ei ole sovittu, viivästyskorkoa voi vaatia 30 päivän kuluttua siitä, kun velkoja lähetti laskun tai maksuvaatimuksen (korkolaki 7 §). Ostajan on reklamoitava tavaran virheestä kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi tai hänen olisi pitänyt havaita virhe (kauppalaki 32 §).
Mitä tehdä
- Selvitä saatavan peruste ja velallisen asema ennen ensimmäistäkään kirjettä. Kokoa sopimus, tilausvahvistus, lasku, toimitustodistus ja aiempi viestintä. Tarkista eräpäivä, sillä vanhentumisaika ja viivästyskorko lasketaan siitä (laki velan vanhentumisesta 5 §). Ratkaise, onko velallinen kuluttaja vai elinkeinonharjoittaja: kuluttajasaatavan perinnässä kulut ja määräajat ovat tiukemmat, ja myös yksityishenkilöltä perittävä julkisyhteisön saatava rinnastetaan kuluttajasaatavaan (laki saatavien perinnästä 3 §). Jos velallinen on jo kiistänyt maksuvelvollisuutensa jollakin perusteella, perintää ei saa jatkaa (4 b §), vaan riita on vietävä sovitteluun tai tuomioistuimeen. Vanhentunutta saatavaa ei saa periä lainkaan (4 §). Jos et itse tiedä velallisen osoitetta, selvitä se väestötietojärjestelmästä tai kaupparekisteristä.
- Lähetä maksumuistutus. Muistutuksessa yksilöidään lasku tai sopimus, pääoma, eräpäivä, maksutiedot ja uusi kohtuullinen maksuaika, esimerkiksi 14 päivää. Kuluttajalta muistutuksesta saa vaatia enintään 5 euroa, ja vain jos lasku on lähetetty vähintään 14 päivää ennen eräpäivää ja eräpäivästä on kulunut vähintään 14 päivää (laki saatavien perinnästä 10 a ja 10 b § lain 31/2013 mukaisina). Yritykseltä kirjallisesta muistutuksesta saa vaatia enintään 12 euroa (10 e § lain 299/2022 mukaisena). Jos yritysten välinen maksu viivästyy, velkojalla on lisäksi oikeus 40 euron vakiokorvaukseen perintäkuluista (10 i §). Muistutuksen saa lähettää sähköpostitse tai muulla pysyvällä tavalla, jos velallinen on siihen suostunut tai tapa on vakiintunut osapuolten välillä.
- Laske viivästyskorko oikein. Korkolain (633/1982) mukainen viivästyskorko on Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Suomen Pankin ilmoituksen (1407/2025) mukaan viivästyskorko on 1.1.–30.6.2026 välisenä aikana 9,5 prosenttia vuodessa ja kaupallisissa sopimuksissa 10,5 prosenttia vuodessa. Toisen vuosipuoliskon korko vahvistetaan erikseen, joten tarkista se Suomen Pankin sivuilta. Jos eräpäivästä on sovittu, korko juoksee eräpäivästä. Jos eräpäivää ei ole, korkoa saa vaatia vasta 30 päivän kuluttua laskun tai vaatimuksen lähettämisestä (korkolaki 7 §), joten mainitse vaatimuksessa myös viivästyskorko. Kuluttajaluotossa velallisen on maksettava korkolain mukaista viivästyskorkoa, vaikka luottosopimuksesta puuttuisivat viivästyskorkoa koskevat tiedot (KKO:2025:49).
- Lähetä maksuvaatimus tai anna asia perintätoimistolle. Jos käytät perintätoimistoa, sen on oltava rekisteröity perintätoiminnan harjoittajien rekisteriin (laki 411/2018). Ammattimaisen perijän maksuvaatimuksen saa lähettää kuluttajalle aikaisintaan 14 päivää maksumuistutuksen jälkeen (5 §), ja siinä on eriteltävä pääoma, korko, viivästyskorko ja perintäkulut, ilmoitettava kokonaissumma, maksutapa ja määräaika sekä velallisen oikeus esittää huomautuksia (5 a §). Yrityssaatavan maksuvaatimuksesta saa vaatia enintään 50–110 euroa pääoman mukaan, ja perintäkulut ovat yhteensä enintään 250–620 euroa (10 e ja 10 h §). Kuluttajasaatavan perintäkulujen kokonaismäärä on myös rajattu pääoman mukaan (10 d §). Jos perinnässä rikotaan hyvää perintätapaa, velallinen voi vapautua perintäkuluista kokonaan (10 §).
- Tee vaatimuskirje, kun vaatimus ei ole rahasaatava. Kun sopimuskumppani ei toimita tavaraa, korjaa virhettä tai palauta esinettä, kirjoita vaatimuskirje, jossa yksilöidään sopimus, mitä vaadit (toimitus, korjaus, hinnanalennus, purku tai vahingonkorvaus), millä perusteella ja mihin päivään mennessä, sekä ilmoitetaan, että asia viedään muuten kuluttajariitalautakuntaan tai käräjäoikeuteen. Tavaran virheestä on reklamoitava kohtuullisessa ajassa siitä, kun virhe havaittiin tai olisi pitänyt havaita, muuten oikeus vedota virheeseen menetetään (kauppalaki 32 §). Kuluttajakaupassa vastaava velvollisuus on kuluttajansuojalaissa. Liitä mukaan valokuvat, kuitit ja asiantuntijan lausunto. Vaatimuskirje on samalla näyttö siitä, että vastapuolelle on annettu tilaisuus korjata tilanne ennen oikeudenkäyntiä.
- Katkaise vanhentuminen ja varmista näyttö. Laki velan vanhentumisesta (728/2003) katkaisee vanhentumisen, kun velkoja vaatii velalliselta suoritusta tai muuten muistuttaa velasta tai kun velallinen maksaa tai tunnustaa velan (10 §). Katkaisutoimessa velka on yksilöitävä. Katkaisun jälkeen alkaa uusi kolmen vuoden vanhentumisaika. Todistustaakka katkaisusta on velkojalla: KKO:2015:28 mukaan yksi tavallisena kirjeenä lähetetty perintäkirje ei riittänyt näytöksi, kun velallinen kiisti saaneensa sen. Lähetä tärkeät vaatimukset kirjattuna kirjeenä tai saantitodistuksella, tai pyydä sähköpostiin kuittaus ja säilytä lähetystiedot. Myös maksusuunnitelma ja velallisen osamaksu katkaisevat vanhentumisen, joten kirjaa ne ylös päivämäärineen.
- Ota huomioon velallisen oikeudet. Velallinen voi kiistää maksuvelvollisuutensa, jolloin perintä on keskeytettävä, ellei kiistämiselle esitetä perustetta tai peruste on selvästi merkityksetön (laki saatavien perinnästä 4 b §). Kuluttajalla on oikeus pyytää kirjallisesti, että perintä keskeytetään ja asia siirretään oikeudelliseen perintään (4 c §); tämän jälkeen uusista perintätoimista ei saa vaatia kuluja. Perinnässä ei saa antaa harhaanjohtavia tietoja, aiheuttaa tarpeettomia kuluja tai vaarantaa velallisen yksityisyyttä, eikä maksujärjestelyihin saa suhtautua välinpitämättömästi (4 §). Kuluttaja voi pyytää neuvoa talous- ja velkaneuvonnasta, ja hyvän perintätavan rikkomisesta voi ilmoittaa kilpailu- ja kuluttajavirastolle.
- Harkitse sovittelua ennen kannetta. Riita-asian voi viedä tuomioistuinsovitteluun jättämällä käräjäoikeudelle kirjallisen hakemuksen, jossa selostetaan riita, osapuolten näkemysero ja perusteet sille, miksi asia soveltuu soviteltavaksi (laki riita-asioiden sovittelusta 4 §). Sovittelu edellyttää kaikkien osapuolten suostumusta, ja sovittelijana toimii käräjätuomari. Sovittelussa vahvistettu sovinto on täytäntöönpanokelpoinen kuin tuomio. Sovittelun aloittaminen keskeyttää myös velan vanhentumisen (laki velan vanhentumisesta 11 §). Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisen riidan voi viedä maksutta kuluttajariitalautakuntaan, jonka ratkaisu on suositus. Lisäksi Suomen Asianajajaliiton sovittelu on vaihtoehto yritysten väliseen riitaan.
- Vie saatava käräjäoikeuteen, jos maksua ei tule. Riidattomasta rahasaatavasta tehdään summaarisen riita-asian haastehakemus käräjäoikeuden sähköisessä asiointipalvelussa. Jos velallinen ei vastaa, käräjäoikeus antaa yksipuolisen tuomion, jonka perusteella saatava peritään ulosotossa. Ammattimainen perijä saa viedä kuluttajasaatavan tuomioistuimeen vasta, kun maksuvaatimuksen määräajat ovat päättyneet (laki saatavien perinnästä 6 §). Jos riitainen vaatimus perustuu asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen ja sen pääoma on enintään 10 000 euroa tai se on muu kuin rahamääräinen, käräjäoikeus käsittelee sen 1.9.2026 alkaen kevennetyssä pienten riita-asioiden menettelyssä yhden tuomarin kokoonpanossa (oikeudenkäymiskaaren 6 a luvun 2 §, laki 398/2026); muut riitaiset saatavat käsitellään tavallisessa menettelyssä. Haastehakemukseen liitetään sopimus, laskut, muistutukset ja vaatimuskirjeet. Käräjäoikeuden käsittelymaksu ja vastapuolen oikeudenkäyntikulujen riski on otettava huomioon.
Mihin kiinnittää huomiota
- Maksumuistutus lähetetään liian aikaisin tai liian usein. Kuluttajalta ei saa vaatia muistutuskuluja ennen kuin eräpäivästä on kulunut 14 päivää, eikä samasta saatavasta voi periä kuluja rajattomasti (laki saatavien perinnästä 10 b ja 10 c §).
- Perintäkuluja vaaditaan yli lain enimmäismäärien tai perusteettomasta pääomasta. Hyvän perintätavan vastainen perintä voi johtaa siihen, että velallisen ei tarvitse korvata perintäkuluja lainkaan (10 §).
- Vanhentumisen katkaisua ei pystytä näyttämään. Jos ainoa todiste on tavallisena kirjeenä lähetetty muistutus ja velallinen kiistää saaneensa sen, velka voi vanhentua (KKO:2015:28).
- Riitaista saatavaa yritetään periä perintätoimiston kautta. Kun velallinen on kiistänyt maksuvelvollisuuden perustellusti, perintä on keskeytettävä ja asia ratkaistava tuomioistuimessa tai sovittelussa (4 b §).
- Reklamaatio unohdetaan tai tehdään liian myöhään. Ostaja menettää oikeutensa vedota tavaran virheeseen, jos virheestä ei ilmoiteta kohtuullisessa ajassa (kauppalaki 32 §).
- Viivästyskorkoa vaaditaan väärästä päivästä. Ilman sovittua eräpäivää korko alkaa vasta 30 päivän kuluttua laskun tai vaatimuksen lähettämisestä (korkolaki 7 §), ja liian suuri korkovaatimus voi kaataa myös perintäkulut.
- Vaatimuskirjeestä puuttuu yksilöinti. Epämääräinen kirje ilman sopimusta, summaa ja määräaikaa ei välttämättä katkaise vanhentumista (laki velan vanhentumisesta 10 §) eikä riitä näytöksi siitä, että vastapuolelle annettiin tilaisuus hoitaa asia.
Oikeusperusta
Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon maksumuistutuksesta saa periä?
Kuluttajalta kirjallisesta maksumuistutuksesta saa vaatia enintään 5 euroa, ja vain jos eräpäivästä on kulunut vähintään 14 päivää (laki saatavien perinnästä 10 a ja 10 b §). Yritykseltä muistutuksesta saa vaatia enintään 12 euroa (10 e §). Yritysten välisessä kaupassa velkojalla on lisäksi oikeus 40 euron vakiokorvaukseen perintäkuluista, kun maksu viivästyy (10 i §).
Montako päivää maksumuistutuksen jälkeen voi lähettää perintään?
Ammattimainen perijä saa lähettää kuluttajalle maksuvaatimuksen aikaisintaan 14 päivää sen jälkeen, kun maksumuistutus on lähetetty (laki saatavien perinnästä 5 §). Yrityssaatavassa uuden kulullisen muistutuksen tai maksuvaatimuksen saa lähettää, kun edellisestä on kulunut vähintään 10 päivää (10 f §). Velkoja voi siirtää saatavan perintätoimistolle, kun muistutuksen maksuaika on päättynyt.
Mitä vaatimuskirjeeseen pitää kirjoittaa?
Osapuolet, sopimus tai tapahtuma, johon vaatimus perustuu, mitä vaaditaan (rahamäärä eriteltynä tai muu suoritus), millä perusteella, määräaika ja maksu- tai toimitustiedot sekä ilmoitus, että asia viedään muuten käräjäoikeuteen tai kuluttajariitalautakuntaan. Rahasaatavassa mainitaan myös viivästyskorko. Allekirjoita kirje, päivää se ja lähetä tavalla, josta jää näyttö.
Katkaiseeko sähköposti velan vanhentumisen?
Voi katkaista. Laki velan vanhentumisesta ei vaadi tiettyä muotoa, vaan riittää, että velkoja vaatii suoritusta tai muistuttaa velasta yksilöidysti (10 §). Velkojan on kuitenkin pystyttävä näyttämään, että viesti tuli velallisen saataville. Pyydä vastaanottokuittaus tai säilytä velallisen vastaus, sillä pelkkä lähetysmerkintä ei välttämättä riitä (KKO:2015:28).
Kuinka pitkä on velan vanhentumisaika?
Yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta eräpäivästä (laki velan vanhentumisesta 4 ja 5 §). Jos vanhentuminen katkaistaan muistutuksella, maksusuunnitelmalla tai velallisen maksulla, alkaa uusi kolmen vuoden aika. Tuomioon perustuvaa saatavaa koskevat ulosottokaaren määräajat. Vahingonkorvausvelan vanhentumisaika lasketaan pääsääntöisesti siitä, kun vahingonkärsijä sai tiedon vahingosta ja vastuuvelvollisesta.
Paljonko viivästyskorko on vuonna 2026?
Suomen Pankin ilmoituksen mukaan korkolain mukainen viivästyskorko on 1.1.–30.6.2026 välisenä aikana 9,5 prosenttia ja kaupallisissa sopimuksissa 10,5 prosenttia vuodessa. Korko on viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä, ja Suomen Pankki vahvistaa sen puolen vuoden välein. Tarkista heinäkuusta alkava korko Suomen Pankin ilmoituksesta.
Voiko velkoja vaatia rahaa käräjäoikeudessa ilman maksumuistutusta?
Velkoja, joka perii omaa saatavaansa, voi laillisesti nostaa kanteen ilman muistutusta, mutta silloin se voi joutua maksamaan itse oikeudenkäyntikulunsa, jos velallinen olisi maksanut pyydettäessä. Ammattimainen perijä ei saa viedä kuluttajasaatavaa tuomioistuimeen ennen kuin maksuvaatimus on lähetetty ja sen määräajat ovat päättyneet (laki saatavien perinnästä 6 §).
Mitä teen, jos en ole samaa mieltä laskusta?
Kiistä lasku kirjallisesti ja kerro peruste, esimerkiksi virheellinen toimitus tai jo maksettu summa. Kun velallinen kiistää maksuvelvollisuuden perustellusti, perintää ei saa jatkaa (laki saatavien perinnästä 4 b §), vaan velkojan on vietävä asia tuomioistuimeen. Kuluttaja voi myös pyytää perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään (4 c §).
Mikä on summaarinen haastehakemus?
Summaarinen haastehakemus on käräjäoikeuteen tehtävä yksinkertaistettu kanne riidattomasta rahasaatavasta. Sen voi tehdä käräjäoikeuden sähköisessä asiointipalvelussa. Jos velallinen ei vastaa tai ei esitä kiistämiselle perustetta, käräjäoikeus antaa yksipuolisen tuomion, jonka perusteella saatava voidaan periä ulosotossa. Jos velallinen kiistää, asia jatkuu riitaisena.
Mikä on pienten riita-asioiden menettely?
Se on 1.9.2026 voimaan tullut kevennetty käräjäoikeusmenettely (oikeudenkäymiskaaren 6 a luku, laki 398/2026). Sitä käytetään, kun kolme edellytystä täyttyy yhtä aikaa: vaatimus perustuu asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen, sen pääoma on enintään 10 000 euroa tai se on muu kuin rahamääräinen, eikä asiaa voi käsitellä summaarisena. Tavallinen laskusaatava ei siis kuulu menettelyyn. Hävinnyt osapuoli korvaa vastapuolen oikeudenkäyntikuluja vain rajoitetusti (OK 21 luku 8 d §).
Kannattaako riita viedä sovitteluun?
Usein kannattaa, jos vastapuoli on halukas neuvottelemaan. Tuomioistuinsovittelua haetaan käräjäoikeudelta kirjallisella hakemuksella, ja sovittelijana toimii tuomari (laki riita-asioiden sovittelusta 4 ja 5 §). Vahvistettu sovinto pannaan täytäntöön kuten tuomio, ja sovittelu keskeyttää vanhentumisen. Kuluttajariidoissa maksuton vaihtoehto on kuluttajariitalautakunta.
Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet
Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu