Kipu ja särky, pysyvä haitta ja kärsimyskorvaus: näin haet
Aineettomalla vahingolla tarkoitetaan vahinkoa, jota ei voi mitata rahassa samalla tavalla kuin sairaanhoitokuluja tai ansionmenetystä. Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsinyt saa korvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta sekä pysyvästä haitasta. Lisäksi 5 luvun 6 §:n mukaan korvataan loukkauksen aiheuttama kärsimys, esimerkiksi kun henkilökohtaista koskemattomuutta on loukattu tahallaan tai kun vapautta, kunniaa tai yksityiselämää on loukattu rangaistavaksi säädetyllä teolla. Surmansa saaneen läheisellä on 5 luvun 4 a §:n edellytyksin oikeus korvaukseen kuoleman aiheuttamasta kärsimyksestä.
Korvauksen maksaja riippuu vahingon synnystä. Pahoinpitelyssä vastuussa on tekijä, ja jos hän ei maksa, Valtiokonttori voi maksaa korvauksen rikosvahinkolain nojalla. Liikennevahingossa korvaus haetaan ajoneuvon liikennevakuutusyhtiöltä ja potilasvahingossa Potilasvakuutuskeskukselta, ja molemmissa korvaus määräytyy vahingonkorvauslain perusteiden mukaan. Korvausten tasoa ohjaavat henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset, jotka eivät sido tuomioistuinta, sekä Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisut.
Asia koskee rikoksen uhria, liikenne- tai potilasvahingon kärsinyttä, tapaturman uhria ja vahingosta vastaavaa. Lopputuloksena tiedät, mitä aineettomia vahinkoeriä voit vaatia, mistä ja missä ajassa, mitä näyttöä tarvitset ja miten korvauksen määrä arvioidaan.
Keskeiset tiedot
Määräaika
Muuhun kuin sopimukseen perustuva vahingonkorvaus vanhentuu kolmessa vuodessa siitä, kun vahingonkärsijä sai tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta, eikä kymmenen vuoden enimmäisaika rajoita henkilövahingon korvaamista (velan vanhentumisesta annettu laki 7 §). Rikoksesta johtuvaa korvausta ei katsota vanhentuneeksi niin kauan kuin syyte voidaan nostaa tai rikosasia on vireillä. Liikennevahingosta korvausvaatimus on esitettävä vakuutusyhtiölle kolmen vuoden kuluessa tiedon saamisesta ja joka tapauksessa kymmenen vuoden kuluessa (liikennevakuutuslaki 61 §), ja potilasvahingosta Potilasvakuutuskeskukselle samoin määräajoin (potilasvakuutuslaki 31 §). Rikosvahinkokorvausta on haettava Valtiokonttorilta kolmen vuoden kuluessa korvausasiassa annetun tuomion lainvoimaiseksi tulosta tai, jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, kymmenen vuoden kuluessa rikoksesta (rikosvahinkolaki 25 §). Valtiokonttorin päätöksestä valitetaan vakuutusoikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista.
Mitä tehdä
- Tunnista, mitä aineettomia eriä voit vaatia. Kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta korvaavat vamman akuuttivaiheen kärsimykset, kuten kivun, unettomuuden, liikkumisen vaikeudet ja sairausloman aikaisen haitan, siihen asti kun terveydentila on vakiintunut. Pysyvä haitta korvaa vakiintuneen tilan jälkeen jäävän toimintakyvyn alenemisen, arpia ja muita kosmeettisia haittoja (vahingonkorvauslaki 5 luku 2 §). Kärsimyskorvaus (5 luku 6 §) on eri asia: se korvaa itse loukkauksen, kuten pahoinpitelyn, seksuaalirikoksen, vapaudenriiston tai kunnianloukkauksen aiheuttaman nöyryytyksen ja pelon, eikä edellytä fyysistä vammaa. Samasta teosta voi saada sekä kipu- ja särkykorvausta että kärsimyskorvausta. Läheisen kuoleman aiheuttamasta kärsimyksestä säädetään 5 luvun 4 a §:ssä. Vahingonkorvauslaki 412/1974 on muutettu näiltä osin lailla 509/2004, jota sovelletaan 1.1.2006 jälkeen tapahtuneisiin vahinkoihin.
- Hakeudu hoitoon ja dokumentoi vamma heti. Kaikki aineettomat korvaukset perustuvat lääketieteelliseen näyttöön, joten käy lääkärissä mahdollisimman pian ja kerro vammojen syntytapa. Pyydä jäljennökset sairauskertomuksista, röntgen- ja muista kuvista sekä sairauslomatodistuksista. Valokuvaa näkyvät vammat useana päivänä. Pidä päiväkirjaa kivusta, lääkityksestä, unesta, työkyvystä ja harrastuksista, joita et voi tehdä. Korvauksen määrä riippuu laista nimenomaisesti vamman laadusta ja vaikeusasteesta, hoidon laadusta ja kestosta sekä haitan kestosta (5 luku 2 c §, laki 509/2004). Jos tila ei parane, pyydä lääkäriltä arvio pysyvästä haitasta ja haittaluokasta, kun tila on vakiintunut. Ilman lääkärinlausuntoa pysyvää haittaa on vaikea näyttää, ja korvaus voi jäädä kokonaan saamatta.
- Rikoksen uhrina tee rikosilmoitus ja esitä vaatimus esitutkinnassa. Tee ilmoitus poliisille verkossa tai poliisiasemalla ja kerro kuulustelussa, että vaadit vahingonkorvausta. Asianomistajan pyynnöstä syyttäjän on ajettava korvausvaatimusta rikosasian yhteydessä, jos se voi tapahtua ilman olennaista haittaa eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 3 luku 9 §). Pyyntö esitetään esitutkinnassa tai syyttäjälle, ja samalla on yksilöitävä vaaditut erät ja niiden perusteet. Pahoinpitelystä (rikoslaki 21 luku 5 §) vaaditaan yleensä kipua ja särkyä ja tarvittaessa pysyvää haittaa sekä kärsimystä, jos koskemattomuuden loukkaus on tahallinen ja vakava. Vakavissa väkivalta- ja seksuaalirikoksissa voit saada asianomistajan avustajan valtion varoin. Jos et vaadi korvausta rikosasiassa, voit nostaa erillisen kanteen käräjäoikeudessa, mutta oikeudenkäyntikulujen riski on silloin suurempi.
- Arvioi korvauksen määrä suositusten avulla. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunta antaa suosituksia kivun ja säryn, pysyvän haitan ja kärsimyksen korvaustasosta, ja tuomioistuimet sekä vakuutusyhtiöt käyttävät niitä yleisesti. Suositukset eivät sido tuomioistuinta, ja Korkein oikeus voi ohjata korvaustasoa niistä riippumatta (KKO:2016:77). Pysyvän haitan korvaus määritetään yleensä haittaluokan (1–20) ja vahingonkärsijän iän perusteella, ja elämänlaadun erityinen heikentyminen voi korottaa korvausta (5 luku 2 c §). Kärsimyskorvaus määrätään loukkauksen laadun, loukatun aseman, osapuolten suhteen ja loukkauksen julkisuuden perusteella (5 luku 6 § 2 mom). Tarkista ajantasaiset suositustaulukot oikeusministeriön verkkosivuilta ennen kuin esität vaatimuksen, koska ylimitoitettu vaatimus voi lisätä kuluriskiä ja alimitoitettu sitoo tuomioistuinta.
- Hae liikennevahingossa korvaus liikennevakuutuksesta. Liikennevahingon henkilövahinko korvataan liikennevakuutuslain 34 §:n mukaan vahingonkorvauslain 5 luvun perusteiden mukaisesti, myös kipu ja särky sekä pysyvä haitta. Kipua ja särkyä ei kuitenkaan korvata, jos henkilövahinko on vähäinen. Kärsimyskorvausta 5 luvun 6 §:n perusteella liikennevakuutuksesta ei makseta, mutta läheisen kuoleman aiheuttama kärsimys (4 a §) kuuluu sen piiriin. Ilmoita vahingosta ajoneuvon vakuutusyhtiölle tai, jos ajoneuvo on vakuuttamaton tai tuntematon, Liikennevakuutuskeskukselle, kolmen vuoden kuluessa tiedon saamisesta (61 §). Laki muuttui 1.6.2024 (laki 218/2024): vuokratun sähköpotkulaudan kuljettajalle korvataan vuokrauslaudan vakuutuksesta vain sairaanhoitokulut. Jos olet tyytymätön päätökseen, voit pyytää Liikennevahinkolautakunnan lausunnon tai nostaa kanteen käräjäoikeudessa.
- Hae potilasvahingossa korvaus Potilasvakuutuskeskukselta. Hoidon yhteydessä syntyneestä henkilövahingosta tehdään korvaushakemus Potilasvakuutuskeskukselle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun sait tietää tai sinun olisi pitänyt tietää vahingosta, ja viimeistään kymmenen vuoden kuluessa (potilasvakuutuslaki 31 §). Korvaus määrätään vahingonkorvauslain 5 luvun 2 ja 2 a–2 d §:n mukaan, joten kipu ja särky sekä pysyvä haitta korvataan, mutta vähäisestä vahingosta korvausta ei makseta (24 §). Kärsimyskorvaus 5 luvun 6 §:n perusteella ei kuulu potilasvakuutuksen piiriin. Liitä hakemukseen hoitopaikan nimi, hoitoajat ja suostumus potilasasiakirjojen hankkimiseen. Potilasvakuutuskeskuksen päätöksestä voi pyytää lausunnon Potilasvahinkolautakunnalta tai nostaa kanteen käräjäoikeudessa.
- Hae rikosvahinkokorvaus Valtiokonttorilta, jos tekijä ei maksa. Rikosvahinkolain 4 §:n mukaan valtion varoista korvataan henkilövahinko, myös kipu ja särky sekä pysyvä haitta, ja 9 §:n mukaan kärsimys seksuaali- ja vapausrikoksissa sekä erityisen vakavissa koskemattomuuden loukkauksissa, kuten tapon yrityksessä, törkeässä pahoinpitelyssä ja 1.1.2025 alkaen nimenomaisesti naisen sukuelinten silpomisessa (laki 930/2024). Korvauksille on laissa euromääräiset enimmäismäärät ja pieni perusvähennys, ja ne on sidottu indeksiin, joten tarkista voimassa olevat määrät Valtiokonttorilta. Hakemus tehdään Valtiokonttorin verkkopalvelussa tai lomakkeella kolmen vuoden kuluessa tuomion lainvoimaiseksi tulosta (25 §). Liitä tuomio tai esitutkintapöytäkirja (26 §). Korvaus on toissijainen: vakuutuksista saadut korvaukset vähennetään (19 §), ja maksettu määrä siirtyy valtion perittäväksi tekijältä 1.1.2026 alkaen Oikeusrekisterikeskuksen hoitamana (laki 418/2025).
- Valita päätöksestä ja seuraa määräaikoja. Valtiokonttorin rikosvahinkopäätöksestä valitetaan vakuutusoikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista, ja valituskirjelmä toimitetaan Valtiokonttorille, joka voi itse oikaista päätöksensä (rikosvahinkolaki 38 ja 38 a §, laki 594/2024, voimaan 1.1.2025). Vakuutusyhtiön ja Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisuihin haetaan muutosta lautakunnan lausunnon kautta tai kanteella käräjäoikeudessa. Muussa kuin rikokseen perustuvassa vahingossa korvaus vanhentuu kolmessa vuodessa siitä, kun sait tietää vahingosta ja vastuussa olevasta (velan vanhentumisesta annettu laki 7 §). Vanhentumisen voi katkaista kirjallisella vaatimuksella vastuussa olevalle tai tämän vastuuvakuutusyhtiölle, ja myös vakuutusyhtiön kanssa käyty kirjeenvaihto voi katkaista vanhentumisen (KKO:2026:40). Huomaa myös, että oikeus kivusta ja säryn, pysyvän haitan ja kärsimyksen korvaukseen raukeaa, jos vahingonkärsijä kuolee ennen vaatimuksen esittämistä (vahingonkorvauslaki 7 luku 3 §).
Mihin kiinnittää huomiota
- Korvausvaatimus jää esittämättä esitutkinnassa. Jos et kerro poliisille tai syyttäjälle vaativasi korvausta, syyttäjä ei aja vaatimustasi, ja joudut nostamaan erillisen kanteen omalla kustannusriskilläsi.
- Kipu ja särky sekoitetaan kärsimykseen. Ne ovat eri korvauslajeja eri perustein (5 luku 2 ja 6 §). Kärsimyskorvaus edellyttää tahallista tai törkeän huolimatonta vakavaa loukkausta, eikä sitä makseta liikenne- tai potilasvakuutuksesta.
- Pysyvä haitta vaaditaan liian aikaisin. Pysyvä haitta voidaan arvioida vasta, kun terveydentila on vakiintunut. Liian varhainen arvio voi johtaa liian pieneen korvaukseen, ja uutta vaatimusta on vaikea esittää lainvoimaisen tuomion jälkeen.
- Kärsimyskorvausta vaaditaan teosta, joka ei täytä lain edellytyksiä. Esimerkiksi pelastustoimen laiminlyönti ei ollut ihmisarvon vakava loukkaus, ja kärsimyskorvausvaatimus hylättiin (KKO:2025:1).
- Rikosvahinkohakemus myöhästyy. Kolmen vuoden määräaika alkaa tuomion lainvoimaisuudesta, ei siitä, kun huomaat, ettei tekijä maksa. Erityisestä syystä hakemus voidaan käsitellä myöhemminkin, mutta siihen ei kannata luottaa.
- Vakuutuksista saadut korvaukset jätetään ilmoittamatta. Rikosvahinkokorvaus on toissijainen, ja vakuutuksesta saatu korvaus vähennetään. Ilmoittamatta jättäminen voi johtaa takaisinperintään.
- Vaatimus mitoitetaan ilman suosituksia. Selvästi neuvottelukunnan suositusten ylittävä vaatimus hylätään yleensä ylimenevältä osalta ja voi lisätä oikeudenkäyntikulujen riskiä riita-asiassa.
Oikeusperusta
Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut
Usein kysytyt kysymykset
Paljonko kivusta ja särystä maksetaan korvausta?
Määrälle ei ole laissa taulukkoa. Korvaus määrätään vamman laadun ja vaikeusasteen, hoidon laadun ja keston sekä haitan keston perusteella (vahingonkorvauslaki 5 luku 2 c §). Käytännössä tuomioistuimet ja vakuutusyhtiöt käyttävät henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia, joissa on vammatyypeittäin ohjeelliset haarukat. Lievästä pahoinpitelystä korvaus on yleensä kymmeniä tai muutamia satoja euroja, vakavista vammoista huomattavasti enemmän.
Mikä ero on kärsimyskorvauksella ja kivulla ja säryllä?
Kipu ja särky korvaa vamman aiheuttamaa fyysistä ja psyykkistä haittaa toipumisen aikana. Kärsimyskorvaus korvaa itse loukkauksen, esimerkiksi pahoinpitelyn, seksuaalirikoksen tai kunnianloukkauksen aiheuttaman nöyryytyksen ja pelon (5 luku 6 §). Kärsimyskorvaus ei edellytä vammaa, mutta loukkauksen on oltava rangaistava tai tahallinen tai törkeän huolimaton ja vakava.
Saako pahoinpitelystä kärsimyskorvausta?
Saa, jos henkilökohtaista koskemattomuutta on loukattu tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti (5 luku 6 § 1 mom 3 kohta). Yksittäinen lievä tönäisy ei yleensä riitä, mutta toistuva tai erityisen nöyryyttävä väkivalta riittää. Korkein oikeus tuomitsi kärsimyskorvausta lapseen kohdistuneista toistuvista pahoinpitelyistä (KKO:2021:82).
Kuka maksaa korvauksen, jos tekijä on varaton?
Valtiokonttori voi maksaa korvauksen valtion varoista rikosvahinkolain nojalla. Korvauksille on enimmäismäärät, ja muualta saadut korvaukset vähennetään (19 §). Hakemus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa tuomion lainvoimaiseksi tulosta. Valtio perii maksamansa määrän myöhemmin tekijältä, ja 1.1.2026 alkaen perintää hoitaa Oikeusrekisterikeskus.
Korvaako liikennevakuutus kivun ja säryn?
Korvaa, jos henkilövahinko ei ole vähäinen (liikennevakuutuslaki 34 §). Liikennevakuutus korvaa myös pysyvän haitan ja läheisen kuoleman aiheuttaman kärsimyksen, mutta ei 5 luvun 6 §:n mukaista loukkauksen aiheuttamaa kärsimystä. Korvausvaatimus on esitettävä vakuutusyhtiölle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun sait tietää vahingosta ja sen seurauksista.
Miten pysyvä haitta arvioidaan?
Pysyvä haitta arvioidaan, kun terveydentila on vakiintunut, yleensä lääkärin määrittämän haittaluokan (1–20) perusteella. Korvauksen määrään vaikuttavat vamman laatu ja vaikeusaste sekä vahingonkärsijän ikä, ja elämänlaadun erityinen heikentyminen voi korottaa korvausta (5 luku 2 c §). Myös arvet ja muut kosmeettiset haitat korvataan pysyvänä haittana.
Kuinka kauan minulla on aikaa vaatia korvausta?
Yleensä kolme vuotta siitä, kun sait tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta (velan vanhentumisesta annettu laki 7 §). Henkilövahingossa kymmenen vuoden enimmäisaika ei rajoita oikeutta korvaukseen. Rikokseen perustuva korvaus ei vanhene niin kauan kuin syyte voidaan nostaa. Liikenne- ja potilasvahingossa vaatimus on tehtävä kolmessa vuodessa ja viimeistään kymmenessä vuodessa.
Saako läheinen korvausta omaisen kuolemasta?
Surmansa saaneen vanhemmilla, lapsilla, puolisolla ja muulla erityisen läheisellä on oikeus korvaukseen kuoleman aiheuttamasta kärsimyksestä, jos kuolema on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta ja korvaus on kohtuullinen (vahingonkorvauslaki 5 luku 4 a §, laki 61/1999). Lisäksi korvataan hautajaiskulut ja elatuksen menetys.
Voinko valittaa Valtiokonttorin päätöksestä?
Voit. Valitus tehdään vakuutusoikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, mutta valituskirjelmä toimitetaan Valtiokonttorille (rikosvahinkolaki 38 §, laki 594/2024). Jos Valtiokonttori hyväksyy vaatimuksesi, se antaa uuden päätöksen. Muussa tapauksessa se siirtää valituksen vakuutusoikeudelle lausuntonsa kanssa. Ennakkokorvausta koskevasta päätöksestä ei voi valittaa.
Korvaako potilasvakuutus kärsimyksen hoitovirheestä?
Potilasvakuutus korvaa kivun ja säryn sekä pysyvän haitan vahingonkorvauslain perusteiden mukaan, jos vahinko ei ole vähäinen (potilasvakuutuslaki 24 §). Loukkauksen aiheuttamaa kärsimystä 5 luvun 6 §:n perusteella se ei korvaa. Hakemus tehdään Potilasvakuutuskeskukselle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun sait tietää vahingosta.
Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet
Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu