Viralliset lähteetfinlex.fi · EUR-Lex
Europaius

Lahjan peruminen ja takaisinsaanti – milloin lahjan saa takaisin?

Lahja on Suomen oikeudessa sitova oikeustoimi. Kun lahja on annettu ja vastaanotettu, antaja ei voi perua sitä pelkästään siksi, että välit ovat menneet poikki tai hän on katunut. Lahjan voi kuitenkin saada takaisin tai sen voi riitauttaa muutamalla laissa säädetyllä perusteella: jos lahjoitus on tehty väärässä muodossa, jos lahjansaaja rikkoo kiinteistön lahjaan liitettyä olennaista ehtoa, jos lahja on saatu petoksella tai kiskomalla, tai jos lahjanantajan velkojat tai perilliset vaativat sitä takaisin.

Asia koskee lahjanantajaa, joka haluaa lahjan takaisin, lahjansaajaa, jolta lahjaa vaaditaan, sekä perillisiä, joiden lakiosaa lahja loukkaa. Laeista keskeisimmät ovat lahjanlupauslaki (625/1947), maakaari (540/1995), oikeustoimilaki (228/1929), perintökaari (40/1965), laki takaisinsaannista konkurssipesään (758/1991) ja perintö- ja lahjaverolaki (378/1940), jota muutettiin lailla 1349/2025 1.1.2026 alkaen.

Alla käydään läpi, milloin lahja on sitova, miten kiinteistö lahjoitetaan pätevästi, milloin lahjoituksen voi purkaa, miten ennakkoperintö ja lakiosan täydennys vaikuttavat ja mitä lahjaverosta on tiedettävä vuonna 2026. Lopputuloksena tiedät, onko sinulla peruste vaatia lahjaa takaisin, mihin määräaikaan mennessä ja mistä tuomioistuimesta tai viranomaisesta asia ratkaistaan.

Sopimusoikeus

Keskeiset tiedot

Määräaika
Kiinteistön lahjoituksen purkamista koskeva kanne on pantava vireille käräjäoikeudessa vuoden kuluessa siitä, kun lahjanantaja sai tiedon purkuperusteesta (maakaari 4 luku 2 §). Lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella vuoden…
Oikeudenala
Sopimusoikeus
Vaiheet
Oikeuskäytäntö
5
Päivitetty
18.11.2026

Määräaika

Kiinteistön lahjoituksen purkamista koskeva kanne on pantava vireille käräjäoikeudessa vuoden kuluessa siitä, kun lahjanantaja sai tiedon purkuperusteesta (maakaari 4 luku 2 §). Lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun perillinen sai tiedon perittävän kuolemasta ja lakiosaa loukkaavasta lahjasta, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa kuolemasta (perintökaari 7 luku 10 §). Konkurssissa ja ulosotossa lahja peräytyy, jos se on täytetty alle vuosi ennen määräpäivää, ja läheiselle annettu lahja, jos se on täytetty alle kolme vuotta ennen määräpäivää eikä lahjansaaja näytä, ettei antaja ollut ylivelkainen (takaisinsaantilaki 6 §). Lahjaveroilmoitus on annettava Verohallinnolle kolmen kuukauden kuluessa lahjan saamisesta, ja kiinteistön lainhuutoa on haettava kuuden kuukauden kuluessa lahjakirjan allekirjoittamisesta (maakaari 11 luku 1 §).

Mitä tehdä

  1. Selvitä ensin, onko lahja jo täytetty vai onko kyse vasta lahjanlupauksesta. Lahjanlupauslain (625/1947) mukaan pelkkä suullinen lupaus antaa lahja ei sido. Lupaus sitoo vasta, kun se on annettu kirjallisena sitoumuksena lahjansaajalle tai ilmoitettu julkisesti, ja kuoleman jälkeen täytettäväksi tarkoitettu lahjanlupaus on tehtävä testamentin muodossa. Irtaimen esineen lahja on täytetty, kun esine on luovutettu saajan hallintaan. Arvo-osuuksien lahja on täytetty, kun ne on kirjattu saajan arvo-osuustilille, ja osakehuoneistorekisterissä olevan asunto-osakkeen lahja, kun saaja on kirjattu rekisteriin osakkeenomistajaksi (lahjanlupauslain 3 § lain 1342/2018 mukaisena). Täytettyä lahjaa ei voi perua pelkän mielenmuutoksen vuoksi, mutta täyttämättä olevasta lupauksesta voi usein vielä vetäytyä.
  2. Tarkista kiinteistön lahjan muoto. Maakaaren 4 luvun 2 §:n mukaan kiinteistön lahjaan sovelletaan kauppaa koskevia muotosäännöksiä. Lahjakirja on tehtävä kirjallisesti, lahjanantajan ja lahjansaajan on allekirjoitettava se ja kaupanvahvistajan on vahvistettava se kaikkien allekirjoittajien läsnä ollessa (2 luku 1 §). Lahjakirjasta on käytävä ilmi luovutustarkoitus, kiinteistö, osapuolet ja mahdollinen vastike. Lahjoituksen voi tehdä myös Maanmittauslaitoksen sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä (laki 96/2011). Jos muotoa ei ole noudatettu, lahjoitus ei sido eikä lainhuutoa myönnetä. Myös sopimus, jolla kiinteistö palautetaan lahjanantajalle, on tehtävä samassa muodossa kaupanvahvistajan läsnä ollessa (2 luku 5 §). Lahjansaajan on haettava lainhuutoa kuuden kuukauden kuluessa.
  3. Käytä kiinteistön lahjan purkuoikeutta, jos lahjansaaja rikkoo lahjaan liitettyä ehtoa. Maakaaren 4 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan lahjanantaja saa purkaa lahjoituksen, jos lahjansaaja rikkoo lahjaan liittyvän tarkoitemääräyksen tai muun olennaisen ehdon tai edellytyksen, kunhan lahjansaaja ei ole jo luovuttanut kiinteistöä eteenpäin. Ehto voi olla esimerkiksi, että tila pysyy suvussa tai että lahjanantajalla on elinikäinen asumisoikeus. Purkukanne on pantava vireille vastapuolen kotipaikan tai kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeudessa vuoden kuluessa siitä, kun sait tiedon purkuperusteesta. Irtaimen omaisuuden lahjaan ei ole vastaavaa yleistä purkusäännöstä, joten mahdolliset palautusehdot on kirjattava lahjakirjaan. Huomaa, että eräät kiinteistön kauppaa rajoittavat ehdot, kuten lahjanantajan lunastusoikeus, eivät sido (2 luku 11 §).
  4. Arvioi, onko lahja pätemätön oikeustoimilain (228/1929) perusteella. Lahjan voi vaatia takaisin, jos se on saatu pakottamalla, petollisesti viettelemällä tai käyttämällä hyväksi lahjanantajan pulaa, ymmärtämättömyyttä tai riippuvaista asemaa (kiskonta, 31 §), tai jos lahjansaajan olisi kunnian ja arvon vastaista vedota lahjaan (33 §). Kohtuuton ehto voidaan sovitella tai jättää huomiotta (36 §). Käytännössä tällaiset riidat koskevat usein iäkästä tai muistisairasta lahjanantajaa. Kerää lääkärinlausunnot, tiliotteet ja todistajien kertomukset ajalta, jolloin lahja annettiin. Ilmoita vaatimuksesi lahjansaajalle kirjallisesti ja todisteellisesti ja nosta tarvittaessa kanne käräjäoikeudessa. Näyttötaakka on sillä, joka vetoaa pätemättömyyteen. Jos lahjanantajalla on edunvalvoja, tämä hoitaa vaatimuksen päämiehen puolesta.
  5. Ota huomioon lahjanantajan velkojat. Jos lahjanantaja joutuu konkurssiin tai ulosottoon, pesänhoitaja tai velkoja voi vaatia lahjaa peräytettäväksi lain takaisinsaannista konkurssipesään (758/1991) nojalla. Lahja peräytyy, jos se on täytetty myöhemmin kuin vuosi ennen määräpäivää. Läheiselle, kuten puolisolle, lapselle tai sisarukselle (3 §), annettu lahja peräytyy, jos se on täytetty alle kolme vuotta ennen määräpäivää, ellei lahjansaaja näytä, ettei antaja ollut ylivelkainen eikä tullut lahjan vuoksi ylivelkaiseksi (6 §). Sama koskee alihintaista kauppaa, joka on osaksi lahja. Tavanomaiset lahjat eivät peräydy. Kun irtainta omaisuutta lahjoitetaan puolisolle tai lähisukulaiselle, lahjasta on ilmoitettava Digi- ja väestötietovirastolle, jotta lahjansaaja saa suojaa takaisinsaantia vastaan (lahjanlupauslain 6 § lain 1128/2019 mukaisena).
  6. Selvitä, onko lahja ennakkoperintöä. Perintökaaren 6 luvun 1 §:n mukaan se, minkä perittävä on eläessään antanut rintaperilliselle eli lapselle tai lapsenlapselle, vähennetään tämän perinnöstä ennakkona, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteista voida päätellä. Muulle perilliselle annettu lahja on ennakkoperintöä vain, jos niin on määrätty. Tavanomaisia lahjoja, jotka eivät ole epäsuhteessa antajan varoihin, ei vähennetä (4 §), eikä lasten elatus- ja koulutuskuluja yleensä lasketa ennakoksi (2 §). Ennakkoperinnön arvo määräytyy lahjan vastaanottamishetken mukaan, jollei asianhaaroista muuta johdu (5 §). Jos ennakko on perintöosaa suurempi, saaja ei joudu palauttamaan erotusta (6 §). Kirjoita lahjakirjaan selvästi, onko lahja ennakkoperintöä vai ei, sillä asia ratkaistaan vasta perinnönjaossa vuosien päästä.
  7. Varaudu lakiosan täydennysvaatimukseen. Perintökaaren 7 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan lakiosaa laskettaessa pesän varoihin lisätään ennakkoperintö sekä lahja, joka on tarkoitukseltaan rinnastettavissa testamenttiin, ja lahja, jolla perittävä on ilmeisesti halunnut suosia jälkeläistään tai tämän puolisoa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Jos lakiosa ei muuten täyty, lahjansaaja vastaa täydennyksestä enintään lahjan arvolla (8 §). Täydennystä on vaadittava kanteella käräjäoikeudessa vuoden kuluessa siitä, kun perillinen sai tiedon kuolemasta ja lahjasta, ja viimeistään kymmenen vuoden kuluessa kuolemasta (10 §). Täyttämätöntä lahjanlupausta ei panna täytäntöön siltä osin kuin se loukkaisi lakiosaa (6 §). Lahjansaajan kannattaa säilyttää lahjakirja ja arvio lahjan arvosta lahjahetkellä.
  8. Hoida lahjavero oikein. Perintö- ja lahjaverolain muutoksella 1349/2025 lahjaveroa ei 1.1.2026 alkaen makseta lahjasta, jonka arvo on alle 7 500 euroa. Jos sama lahjansaaja saa samalta antajalta kolmen vuoden aikana useita lahjoja, ne lasketaan yhteen, ja vero on maksettava, kun yhteisarvo nousee 7 500 euroon (19 §). I veroluokassa, johon kuuluvat muun muassa lapset ja puoliso, vero on 7 500 euron rajalla 100 euroa ja ylimenevästä osasta 8 prosenttia 25 000 euroon asti (19 a §). Lahjansaajan on annettava lahjaveroilmoitus Verohallinnolle OmaVerossa tai paperilomakkeella kolmen kuukauden kuluessa lahjan saamisesta (laki 523/2010, 30 §). Myöhästymisestä voidaan määrätä veronkorotus. Jos lahja puretaan tai palautetaan, ota yhteyttä Verohallintoon jo maksetun veron oikaisemiseksi.
  9. Valitse oikea tapa ratkaista riita. Neuvottele ensin lahjansaajan kanssa ja tee vaatimus kirjallisesti: yksilöi lahja, peruste, jolla vaadit sitä takaisin, ja määräaika vastaukselle. Jos sovinto syntyy ja kyse on kiinteistöstä, palautus tehdään kaupanvahvistajan vahvistamalla luovutuskirjalla ja uusi lainhuuto haetaan Maanmittauslaitokselta. Jos sovintoa ei synny, kanne nostetaan käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden käsittelymaksu riita-asiassa on useita satoja euroja, ja hävinnyt osapuoli joutuu yleensä korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Selvitä, kattaako kotivakuutuksesi oikeusturvavakuutus asian, sillä perhe- ja perintöoikeudelliset riidat on usein rajattu sen ulkopuolelle. Pienituloinen voi hakea oikeusapua valtion oikeusaputoimistosta.

Mihin kiinnittää huomiota

Oikeusperusta

11
1 §, 5 § – Tämä laki säätelee kiinteistön omistusoikeuden siirtymistä ja erityisesti kiinteistön kauppaa koskevia säännöksiä Suomessa.
2 § – Tämä laki säätelee kiinteistön omistusoikeuden siirtymistä ja erityisesti kiinteistön kauppaa koskevia säännöksiä Suomessa.
1 § – Tämä laki muuttaa Maakaarta ja mahdollistaa kiinteistön kaupan ja muiden luovutusten tekemisen sähköisesti uusien sähköisten asiointijärjestelmien…
Tämä laki säätelee perintöoikeutta Suomessa, määritellen kuka voi periä ja miten perintö jaetaan sukulaisten, puolison ja ottolasten kesken.
10 § – Tämä laki säätelee perintöoikeutta Suomessa, määritellen kuka voi periä ja miten perintö jaetaan sukulaisten, puolison ja ottolasten kesken.

Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut

5
Puolisolle vastikkeetta luovutetuista merkintä- ja optio-oikeuksista olisi pitänyt tehdä lahjanlupauslain 6 §:n mukainen ilmoitus; koska ilmoitusta ei ollut tehty ennen ulosottohakemuksia, takaisinsaantiaika ei ollut alkanut ja lahjat määrättiin peräytymään.
Vakavasti sairaan 88-vuotiaan perittävän sisarenpojalleen tekemää osittain lahjanluonteista maatilan kauppaa pidettiin lahjaosaltaan testamenttiin rinnastettavana lahjana, joka oli lisättävä pesän varoihin lakiosaa laskettaessa.
Isän yhteisille pojille lahjoittamien yhtiön osakkeiden, joihin hän oli pidättänyt äänioikeuden ja hallinnan, katsottiin ilmeisesti suosineen saajia muiden lakiosaan oikeutettujen perillisten vahingoksi, ja lahjat otettiin huomioon lakiosan täydennyksessä.
Ennakkoperintönä annetulle lahjalle oli perinnönjaossa pantava se arvo, mikä sillä oli lahjaa vastaanotettaessa, koska perittävä ei ollut selvästi ilmaissut muuta tahtoa.
Lesken puolison kuoleman jälkeen yhteiselle lapselle lahjanluontoisella kaupalla antamaa ja ennakkoperinnöksi ilmoittamaa omaisuutta ei vähennetty lapsen perintöosasta ensin kuolleen puolison jälkeen toimitetussa osituksessa eikä perinnönjaossa.

Usein kysytyt kysymykset

11
Voiko annetun lahjan perua?

Täytettyä lahjaa ei voi perua pelkän katumuksen tai riidan vuoksi. Lahjan voi vaatia takaisin vain laissa säädetyllä perusteella: kiinteistön lahjaan liitetyn olennaisen ehdon rikkominen (maakaari 4 luku 2 §), petos, pakko, kiskonta tai kunnianvastaisuus (oikeustoimilaki) tai muotovirhe. Täyttämättömästä suullisesta lahjanlupauksesta voi vielä vetäytyä, koska se ei lahjanlupauslain mukaan sido.

Kuinka paljon lahjaa saa antaa verottomasti vuonna 2026?

1.1.2026 alkaen lahjaveroa ei makseta lahjasta, jonka arvo on alle 7 500 euroa (perintö- ja lahjaverolain 19 §, muutos 1349/2025). Raja koskee yhtä antajaa ja saajaa, ja saman antajan kolmen vuoden aikana antamat lahjat lasketaan yhteen. Tavanomainen koti-irtaimisto enintään 7 500 euroon asti sekä elatukseen ja koulutukseen käytetyt varat ovat myös verovapaita.

Milloin lahjaveroilmoitus pitää tehdä?

Lahjansaajan on annettava lahjaveroilmoitus Verohallinnolle kolmen kuukauden kuluessa lahjan saamisesta, jos lahja tai saman antajan kolmen vuoden aikana antamat lahjat ovat yhteensä vähintään 7 500 euroa. Ilmoituksen voi tehdä OmaVerossa. Ilmoitus tehdään jokaisesta antajasta erikseen, esimerkiksi isän ja äidin lahjoista omat ilmoitukset.

Tarvitaanko kiinteistön lahjoitukseen kaupanvahvistaja?

Tarvitaan. Kiinteistön lahjakirja on tehtävä kirjallisesti, molempien osapuolten on allekirjoitettava se ja kaupanvahvistajan on vahvistettava se kaikkien allekirjoittajien läsnä ollessa (maakaari 2 luku 1 § ja 4 luku 2 §). Vaihtoehtona on Maanmittauslaitoksen sähköinen kaupankäyntijärjestelmä. Asunto-osakkeen lahjoitukseen kaupanvahvistajaa ei tarvita.

Saako lahjoitetun talon takaisin, jos lapsi myy sen?

Vain jos lahjakirjaan on otettu ehto tai tarkoitemääräys, jonka myynti rikkoo, ja lahjansaaja ei ole vielä luovuttanut kiinteistöä eteenpäin. Kun kiinteistö on jo myyty ulkopuoliselle, purkaminen ei enää onnistu (maakaari 4 luku 2 §). Tällöin voi tulla kyseeseen vain vahingonkorvaus- tai muu rahavaatimus lahjansaajaa kohtaan.

Onko lapselle annettu lahja ennakkoperintöä?

Lähtökohtaisesti on. Perintökaaren 6 luvun 1 §:n mukaan rintaperilliselle annettu lahja vähennetään tämän perinnöstä, ellei lahjanantaja ole määrännyt muuta tai olosuhteista voida päätellä toista tarkoitusta. Tavanomaiset lahjat, kuten syntymäpäivä- ja joululahjat, eivät ole ennakkoperintöä. Kirjoita lahjakirjaan nimenomaisesti, onko lahja ennakkoperintöä.

Voiko sisarus vaatia lahjaa takaisin vanhemman kuoleman jälkeen?

Sisarus ei voi vaatia itse lahjaa takaisin, mutta hän voi vaatia lakiosansa täydennystä, jos lahja on rinnastettava testamenttiin tai sillä on ilmeisesti haluttu suosia lahjansaajaa hänen vahingokseen (perintökaari 7 luku 3 ja 8 §). Täydennys maksetaan yleensä rahana. Kanne on nostettava vuoden kuluessa tiedon saamisesta ja viimeistään kymmenen vuoden kuluessa kuolemasta.

Voiko velkoja viedä lahjaksi saadun omaisuuden?

Voi, jos lahjanantaja on ollut ylivelkainen. Konkurssissa ja ulosotossa lahja peräytyy, jos se on täytetty alle vuosi ennen määräpäivää, ja läheiselle annettu lahja alle kolme vuotta ennen, ellei saaja näytä, ettei antaja ollut ylivelkainen (laki takaisinsaannista konkurssipesään 6 §). Puolisolle tai lähisukulaiselle annetusta irtaimesta lahjasta kannattaa tehdä lahjailmoitus Digi- ja väestötietovirastolle.

Mitä lahjakirjaan pitää kirjoittaa?

Lahjanantaja ja lahjansaaja, lahjan kohde yksilöitynä, lahjan arvo, päivämäärä ja allekirjoitukset. Lisäksi kannattaa kirjata, onko lahja ennakkoperintöä, onko saajan puolisolla avio-oikeus lahjaan, pidättääkö antaja käyttö- tai asumisoikeuden ja millä ehdoilla lahja voidaan purkaa. Kiinteistön lahjakirjassa on oltava myös luovutustarkoitus, ja sen vahvistaa kaupanvahvistaja.

Voiko muistisairaan vanhemman antaman lahjan riitauttaa?

Voi, jos lahjanantaja ei lahjoitushetkellä ymmärtänyt oikeustoimen merkitystä tai lahjansaaja käytti hyväksi hänen heikkoa tilaansa. Tällöin lahja voi olla pätemätön oikeustoimilain kiskontaa tai kunnianvastaisuutta koskevien säännösten perusteella. Näyttötaakka on riitauttajalla, joten lääkärinlausunnot ja muut asiakirjat lahjoitusajalta ovat ratkaisevia. Jos lahjanantajalla on edunvalvoja, tämä tekee vaatimuksen.

Joutuuko peruttu lahja verolle?

Jos lahja palautetaan antajalle, palautus voi verotuksessa olla uusi lahja, ellei kyse ole lahjan pätemättömyydestä tai lahjoituksen purkamisesta. Kerro Verohallinnolle palautuksen peruste ja pyydä jo maksetun lahjaveron oikaisua. Kiinteistön palautuksesta tehdään lisäksi kaupanvahvistajan vahvistama luovutuskirja ja haetaan uusi lainhuuto Maanmittauslaitokselta.

Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet

6

Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu

Päivitetty: · Lähteet: Maakaari (540/1995), 2 luku 1 § kauppakirjan muoto ja 5 § purkusopimus, Maakaari (540/1995), 4 luku 2 § kiinteistön lahja ja lahjoituksen purkaminen, Laki maakaaren muuttamisesta (96/2011), 2 luku 1 § sähköinen kiinteistön luovutus, Perintökaari (40/1965), 6 luku ennakkoperinnöstä, finlex.fi, EUR-Lex

Selitykset on tuotettu virallisesta lakitekstistä ja ovat suuntaa antavia; sitova on vain koko teksti, johon jokainen sivu linkittää. Europaius tarjoaa oikeudellista tietoa, ei asianajopalveluja.